Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, March 04, 1919, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos 7685 N
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
ot toe Finnish forUng f omen In America
TIISTAINA MAALISK 4 P — TuSsDAY MARCH 4
No 9
1919— Yhdeksäs vuosikerta
Qrgao
Sokeain karkelo
Kirj Helmi M — n
Kuka saiiois'- missä julmemmin
" työläisverellä on leikkiä 'lyöty
Missä piinattu poljettu ihmistä
sielut ruumiit orjiksi myöty?
Siellä ' — sano suoraan vain —
synnyinmaa sen kunnian niittää
Jos konnille kiitokset kannettais'
voisi Suomen herroja kiittää
Siellä riistäjät vallan humaltui
Verivoitoistaan röyhkeimmiks
ryhtyi
Salajuoniin ja kaviilluskauppoihin
vieraan sortajan kanssa yhtyi
Silmät peitettiin suut suljettiin
tuhansilta — tiedä en määrää —
heitä kidutettiin heitä telotettiin
jotka vastustaa tohti väärää
Tämä sokeain konnien karkelo
se edelleen yhä kestää
Oi missä se voimakas joukkio
joka riistäjäii julmuuden estää?
Alaslyödyt poljetut toverit
siellä hiljaa henkiä tohtii
Sittenkin pyrkii he nousemaan
yöstä päivänkoittoa kohti
He jälleen voimansa koota voi
kerran prjuusikeensa heittää
Silloin totuutta pakkopaidoilla
ei enää voida peittää „ -
Sokeain karkelo loppua voi
kun koittaa se vuotettu huomen
Uusi päivä valosta- mailman
se valostaa myöskin Suomen
Alennuksella ostettu
Seuratessa päivälehtiä pistää
niistä silmiin suuret ilmotukset
halvalla myytävistä vaatteista y
m tavaroita Ja jokaisessa kau
pungissa on ihmisiä jotka aina
vaan väsymättömästä etsivät hal-vennusmyynti-ilmotuksia
lehdis
tä Harvoin nämä ihmiset py
sähtyvät ajattelemaan saavatko
he tavaran ollenkaan halvalla hin
nalla ja jos saavat niin kenen
kustannuksella v En väitä ettei
kö tulipalojen pilaamia ja muo
dista pois jääneitä tavaroita jol
loinkin myydä halvemmalla kuin
niiden arvo mutta jos hyvistä
aineista tehtyjä vaatteita tai
muita tavaroita myytäisiin hal
valla niin kuka kärsii noista
halvennuksista 'Ei ainakaan
kauppias sillä täytyyhän tänel
lä olla-omat tulonsa voidakseen
jatkaa liikettään lähettää tyttä
riään ulkomaamatkoille poikian-
- sa korkeisiin kouluihin sekä yl
läpitää hyvinvointiaan Ei myös
kään tehtailija kärsi halvennuk
sista sillä hän kyllä pitää varan
sa riitä että hän saa suuret voittonsa-
w -
Kuka sitten kärsii näistä a-len--huksista
?
Tiedämme - että tehtailija
kauppiaat ja muut tavaroita vä
littävät välikädet eivät myy ta
varoita häviökseen halvennukscl-
' Ja Siis tavarat täytyy voida
tuottan ja valmistaa niin pienil
lä kustannuksella että niihin voi
tehtailija kauppias y m lisätä
muutamia satoja prosentteja
voittoa ja siksi niitä voidaan se
sonkien vaihteissa ' myydä usein
puolta halvemmalla kuin seson
gin alussa ja tehtailija tai kaup
pias ei häviä vielä senttiäkään'
vaan voittaa vieläkin joitakin sa
toja tai ainakin kymmeniä pro
sentteja 'Kuinka siis voidaan ta
varaa ollenkaan myydä halven
nuksella? Sentähden kun työ
Jäisille jotka valmistavat ja tuot
tavat raaka aineet ja valmistavat
tuotteen valmiiksi maksetaan
niin vähän että heidän palkkan
sa on vain pieni prosentti siitä
arvosta mitä tavaralla on mark
kinoilla Halpa työvoima ja pit
kät työpäivät tekevät tavaroiden
monien satojen- prosenttien liike
voitot mahdollisiksi Työläisistä
puristetaan ne voitot jotka teke
vät halvennusmyynnit siten mah
dollisiksi Miehet naiset ja lapset kiiruh
tavat aamun hämärtäessä tehtai
siin ja raatavat kyyristyneinä su
risevien ja kaameasti laulavien
koneiden ääressä Jotkut nuo
remmat tehtaaseen tultuaan us
kottavat itselleen että on kai
täällä lupa työtä tehdessä ilos
tuttaa tovereitaan ja itseään jol
lakin hauskalla laulun pätkällä
Mutta "poosun" ankaran katsan
non alla hänestäkin aikaa myö
ten tulee hiljainen tufjottava ar
kaileva orja joka vain neuloo ja
neuloo jokaiseen vaatetukseen
minkä hän neuloo hän myöskin
tikkaa laihan ilottoman elämän
sä Jos ostaja tietäisi ostaessaan
tavaroita halvennuksista kuinka
nuo vaatetukset ovat työläisten
kyynelillä kasteltu kuinka se ko
mea silkkiverho minkä hän har
tioilleen heittää löyhkää kalmal
ta kuinka jokainen tikki siinä
huutaa ja soimaa siitä vääryy-
(Tatkoa viidennellä sivulla)
Myrskyinen sää
Klaudien Parkkonen
Ukkospilvet ovat peittäneet
taivaan rannan Ne kulkevat y
hä lähemmäksi ja- lähemmäksi
Niiden synkkää surupukua muis
tuttava läpinäkymätön synkkyys
herättää minussa kaamean tun
teen Minä pelkään — minä va
pisen Tahtoisin huutaa " lCi vie
lä ! Ei vielä! Odottakaa!" -
Pelkäänkö itseni tähden? —
Ei! Minähän olen kyllä valmis
Ja valmiit ovat kaikki ne joita
hallitsee se ' tunne joka kerran
on visvä matkailijat myrskyn suo
jaan sateilta ja tuulilta ja jotka
ovat valmiit sen suojansaavutta
miseks? taistelemaan millä het
kellä hyvänsä ja jotka vannovat
uhraavansa- sydän verensäk in pää
määränsä saavuttamiseksi
Mutta sittenkin niinä huudan:
"Odottakaa te luonnon raivot
taret 'Se ei riitä jos meistä muu
tamat ovatkin valmiit Se ei rii
tä jos meitä muutamia sitoo rak
kaus ja yhteisymmärrys Se ei
riitä jos me olemme käsittäneet
että h hin tie "suojaan"' on halki
Avoin kirje Madame
(Tme translation tiled with the Postmaster
at Astoria Ore- Ft-b Z7 1919 as rt-ijnirou"
o rctlutl JV oi the Acl of KJtil 6th I9W)
Mmc Xikolajeva tunnettu Ve
näjän sosialivallankumoiikscllisen
puolueen jäsen — saman puolu
een johon "babushka" Breshkov
skajakin kuuluu — : julkasee' Chi
cagossa ilmestyvässä venäläises
sä lehdessä "Golos Trutshenika"
(Raatajan ääni) seuraavan kir
jeen mainitulle "vallankumouk
sen isoäidille" jota porvarit o
vat koettaneet käyttää ' vaikutta
vana todistajanaan Venäjän so
sialisteja vastaan :
Muutamia kuukausia ' sitten
minä kirjotin teille avoimen kir
jeen joka on julaistu venäläisiä-''
sä sosialistitehdissä Amerikassa
Paljon on tapahtunut sen jäl
keen Kaksi parhainta hen
kilöä Rosa Luxemburg ja Karl
Liebknecht on tapettu Leh
det sanovat että "roskajoukko
tappoi heidät" Mutta kukas yl
lytti "roskajoukkoa"? Jimri
Scheidemann jä hänen roikkaan
sa kuuluvat "työväenluokan e
dustajat" Ja nyt kun niinä
kuulen teidän astuvan esiin su
rullista kuuluisuutta etsivien ka
pitalismin puoltajain apurina
myrkyttämään Amerikan työvä
estön mieliä vihalla loistavaa ia
suurta Venäjän neuvostotasaval
taa vastaan minä olen jälleen
pakotettu syyttämään teitä ja
niin tehdessäni puhumaan sel
vään ja suoraan
Huomaan teidän tulleen Sipe
rian kautta Hyvä Teitä näh
tävästi suojelevat ne riistäjät
jotka hyökkäsivät maamme kimp
puun muka "palauttaakseen jär
jestyksen" ja te ette ole empi
neet hyväksyä heidän apuaan o
niien rpäämäärienne ajamisessa
myrskyjen ja helvetillisten tem
mellysten — ei ! — Valitettavasti
se ei riitä
Jos lähdemme matkalle niin
miten on käypä silloin niiden joi
den näkö on heikko jotka ovat
oppineet verhoamaan silmänsä
myrskyltä ja katselemaan "sitä
vain verhon läpi säilyäkseen sen
tuottamilta ankarimmilta vauri
oilta Miten käy niiden jotka a
jattelevat: hyvä olisi jotain teh
dä mutta eivät sentään tohdi
ottaa askelta eteenpäin ja tä
män tähden kulkevat pisintä mat
kaa tasaista tietä myöten Sääli
ettei heitä kirvele se lieju jota
heidän täytyy kahlata soisissa rä
meiköissä Oh he kyllä tunte
vat sen mutta ennemmin"he an
tavat "iilimatojen" imeä verensä
kuiviin jalkapohjistaan koska he
eivät näe vaikkapa tuntevatkin
tämän myyräntyön kuin että a
voimin silmin ja paljastetuin kas
ivoin taistelisivat myrskyistä tuul
ta vastaan
Mitä nyt on tehtävä! -Minä
vastaan että: kaikki ne jotka jo
ovat valmiit jotka ovat seuran
neet soissa ja rämeiköissä piiles
Breshkovskajalle )
Te' taas anelette ulkomaalaisia
joukkoja sortamaan ja tappa
maan Venäjän työläisiä ja talon
poikia jotka muodostavat' 85
pros Venäjän väestöstä Te il- '
k eätte väittää että Amerikan ka
pitalistilehtien levittäniät valheet
ja parjaukset Venäjästä ovat tah
rattomia totuuksia Te puhutte
liikuttavasti porvarillisten ysti
vienne kamalasta kohtalosta hei dän
jotka eivät tahdo alentua
työskentelemään samoilla ehdoil
la "maaorjien" — työläisjoukko
jen — kanssa Te väitätte "ve
renhimoisten bolsheviki-murhaajani"
tappavan talfynpoikiakin
Mutta varmaankin te tiedätte et
tä talonpoikaista kuten muukin
väestö on jyrkästi jakautunut
sortajiin ja sorrettuihin köyhiin
maata viljeleviin talonpoikiin ja
"kulakeihin" — koronkiskurei
hin joita Schedrin niin sattuvas
ti kutsuu "kolupajeveiksi" ja "ra
zuväjeveiksi" (raastajiksi ja rii
sujiksi) Te tiedätte "kulakien"
nylkevän talonpoikia kiskomalta
heiltä sutfnnatonta korkoa Ta
lonpojat joutuen ostamaan lei
pää jo joulun aikaan ja ollen ky
kenemättömiä maksamaan os
toksiaan rahalla olivat pakotetut
sitoutumaan- guoritraiiiaan ma!k~L
sun joko viljalla tai työllä Yh
destä "tshetvertistä" ( noin 6 btt
shelia) rukiita oli heidän luovu
tettava näille maalaisten rosvoa
jille 10—12 mittaa (noin 9 bu
shelia) Saadakseen mitan viljaa naisen
on täytynyt leikata puolen des
jatinan (noin 135 eekkeriä) ala
kylvöään tai tehdä työtä H — li)
tuntiin päivässä 20 kopeekan pal
kalla Eipä siis ihme jos talon
pojat ovat päästäneet päiviltä
Matkna toiselta sivulla)
kelevien vihollistemme salaisia
töitä näyttäisivät 'heikoille ja ar
kaileville että ei he sentään tur
miolta säily vaikka ovat katso
matta jalkapohjiinsa varma kuo
lema se on totta niinkuin seu
raavan päivän sarastus Ja
kuinka katkeraa ja kauhistutta
vaa on havaita päivä päivältä li
sääntyvää verenvähyyttä ruu
miissaan Jalkapohjien kautta
"iilimato" sen imee itseensä tuo
verta janoova nilviäinen Se kyl
lä halkeaa loppujen lopuksi lii
asta ravinnosta pudoten irti uh
ristaan mutta muista että silloin
ovat jo sinunkin hetkesi luetut
Ta sinun teitä kulkeville jokaino
alle käy samalla tavalla
Siis eteenpäin suorinta tietä
vaftn! Eteenpäin pelotta ja epäi
lyksittä Ei vinha tuuli pääse
tunkeutumaan taajojen joukko
jemme läpi ja meitä lämmittää
ajatus että "rauhan maja" joka
on rakennettu kuivalle terveelli
selle maaperälle on hetki hetkel
tä lähempänä meitä Ja sinne
näkyy luonto-äidin jumalallinen
ihanuus joka on silloin meidän
rikkautemme ja onnemme