Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, February 18, 1919, Image 8

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    SIVU KAHDEKSAN
Tiistaina helmik 18 p 1919
No 7
Laineilla
Meri aava keinun lainehilla
valot pienet vilkkuu 'rantamilla
puhaltelee 'hiljaa 'vieno tuuli
nytpä 'viriää mun kanteleeni -
nyi ma uinuen lcvoa ja iiuiuo
nvt ei vastuksien tuulet pauhaa!
nt ei vasuiKsien uuuei paunaa
Pursi uljas kiitää ulapoita
rantamilta välkkyy majakoita
mutta jopa laine vastaan rientää
vaahtppäänä 'purren eteen kier
tää siihen hentorukka särkyy raukee
taasen välikkypäätä eteen aukee
Täällä laulan hiljaa unelmoissa
soipi kanteleeni muisteloissa
kotirannan missä vietin öitä
svtvttelin lemmen kynttilöitä
syiyuxnn leiinnen Kyinuiuiid
Kun ma palaan täältä ulapalta
tapaanko sun annas koivun
alta?
Tää oti valheVrauhaiVhenki
vainen
tyly elämä on toisenlainen:
unelmia seuraa petrymyxser
"l-C -Xs vHic—
vanuai ca uuuu iiuini
vielä kaukaa kaukaa häämöt-
"aiM
ranta jossa munKin rientit jaapi
!V M Mattson '
JUOPA
k -'"
a puut-
Ainon kolitalö oli svntyä puiit-
teen Koaissa josta 'nan sm
astuva ulos puutteen mai
Vastuksista ia suruista huoli-
matta kasvoi" hän terveenä ja m'™kuntl a7a'utu Milloinkaan ei Aino kvsynyt !1en itäenaisempi ja vapaampi
Hihkuvana Kansakoulu- ja rippi- " J f ' a ' mieheltään enään niistä asioista klun sina "ima hiljaisina hetki
kouluajan hän vaan sai olla ko- "f svöksäh i hän miehensä luo eikä mies liioin iistä selittänyt a kuln !aan 'tfV kansa
tönään Jo kuudentoista 'Vanha- £aky8£f SS ™ ?äJ Toinen toiseensa Vaikuttamatta kahden kesken Olenpa varma
na hän joutui mäilnialle Monet af?™g elivät he vierasta elämää Mie- etta te molemmat antaisitte ta
olivat varotukset ja neuvot joita Hän uskoi että mieheniä vielä he"sä harkitsematon ynseä vas- kasn joka ainoan-' nautntonk
äiti lähtiessä antoi rukoillen tai- lemmin sei ittää hänelle si ä taus dli pieni alku siihen joka kaan hotelli- ja muut resunne
vaan suojelusta tytöllensä JS ta mitä vs Svä tärensä äs "rena juopana vihdoin kasvoi Jf sillä voisitte saada poistetuksi
Punaposkinen oli tyttö ja mo- kuft ku Tv heidän välilleen Aino tuomitsi fetvn elämänne katkerat kyyne
lien nuoren -miehen pään hän e"' T XLlas miestänsä 'velvollisuutensa lai- eet Ja e pitkät odottavat yot
pani yörälle monelle herras-
viettelijälle antoi kylmän vas-
tauksen Aitiqsä neuvoa muis-
taen monet onnettomuudet a Ano d vastannut mitää a
lankeemuksen-vaarat moitti igtuen vaikeni ja seisoi kui„
Mutta käuan: ei hänen mail- lyötynä - - Ensikerran huomasi
maila tarvinnut olla tuskin vuo- hän seisovansa vieraan miehen
si oli kulunut kun hän _kohtasi edessä joka ei pitänyt häntä it
nuorukaisen joka oli muita mie- sensä arvoisena
i — 1: : r: t n4nmbeaiin
kiintyi tyttö häneen ja seitse-
mänteistä vuotjaana olihan vai-
mo - omassa - kodissaan Han - oli
kuullut sanottavan:-Ei ole niin
valttamatontä i-jos ei nainen ra-
kasiakaan miesta kun naimisiin
menevät kyllä han sitte rupeaa
rakastamaan" 'Hän oli monasti
miettinyt minkälaista mahtaa oi-
kea raikkaus olla mutta ei hän
siitä päässyt selville Toistensa
ymmärtämyksestä hän oli kuul-
"lut myöskin puhuttavan mutta
ictr h Miiiuhun sitä tni-
iciimimuik in Luuiuuuun3iui
meen tullaan kun kerran pappi Kummalliselta tuntui astua si- usei harhaan ikävuosina jolloin "uu Pltaa tosistaan ja jos an
vihkii kaksi yhdeksi niin sit- sälle ensin mutta kun hän het- mikään vakavampi askel vastai- faia elama heidät jollakin taval-
tenhän on vaan yksi tahtokin ken oli ollut tuntui niin k™1ik- seen elämään nähden ei ole mah- la ottaa niin Heidän pettymyk-
Eikä hän pettynytkään aluks
aatoksissaan 'Miehestään hän pi
ti ja vieläkin suuremmalla luot
tamuksella kiintvi häneen kun
liairlän nci'Lrtic-iri(Ln nca naii-
iiiuui v#i
kA
iiiiioil luu
Toivehikkaana vaali nuori äiti
nipimViicHnu ia rnl-nili pttä
iiiwnuiivw'i j j
jumala suojelisi häntä kaikesta
'pahasta
Ainolle oli jäänyt uskonnolli-
suus perintönä vanhemmiltaan
iMiehensäkin oli jonkun verran
(jumalassa kiinni mutta viime ai-
koina 'kun hän työasioiden tälv
den kävi usein työväentalolla
oli hän ruvennut epäilemään ju-
maluuskäsittcen oikeudellisuutta
Sen hän sanoi vahnolleenikin ja
nrolemmille heille selveni lopuksi
cttä kirkot ja papit olivatkin
vaan tukemassa ja yllapitamas-
o ' „ vif„ti-„
on uunuiuvii u JVlllUU auikltvil
lakkasivat he kokonaan käymäs-
tä 'kirkossa ia Ainn niisi n11llt
erittäin tvvtvväinen elämäänsä
ellei miehensä niin usein jättä- tiesi mistä kaikki puute ja kur- Juttua jatkui samaan suuntaan
nyt häntä yksin Mitä kummaa juus johtuu 'ja miten ne on pois- Nuoret tvtöt innostuneina seura
han mahtoi tehdä siellä työväen- tettavissa ' - ' ' sivat tuota "viatonta" leikinlas
talolla sitä mietti 'hän yksinäis Ja kuitenkin vieraammiksi ja kua
ei miehensä ottanut häntäkin
mukaansa Olivathan 'he aina
kirkossakin käyneet yhdessä E-
raalta" naistuttavaltaan 'han ker-
-
ian jsasi ciia
- "Mitä ne miehet tekevät siel-
lä työväentalolla?"
r" ~"VrVÄ
tei A no tien ny s ä vaikka m"
hVdiMmm
nensaKin sie ia on mukana mut-
ta sitten han- tarkasti selosteli
u --i„~ JI7"m -
Ainolle nnta monia ammatillisia
Aaiujra! juna inioiiei siena
pohtivat Valtiollisia kysymyk-
iao iiysiPaijon ja nnsta Kes-
siä oli mväs malion ia niistä kes-
Kusteiiessa saivat naisetkin olla
mukana Aino seurasi tarkasti
itä tuttavansa kertoi ja kun
in Inni licäu e„„„La
viedä Ainon kokoukseen iös hän '
j KOKouKseen jos nan
haluaisi ikuulla mita naiset siel-
„ a
ityapum- huvat niin ol: Aino aivan tyytyväisiä ja onnellisia tuossa {Tf
s tten oi rfU" ' nilnoa A no a"an "sosialistisessa vhtekknnn i" la melltä kaikilta näyttää puut
mailmaan' haltioissaan ja nnn sydämestään Hr Hän sitä lä ko" o" t set tuvan nijn sanottua kituutettua
ta huoli- !nn08tunttt t"0"0" mteen -kuu-- nÄtlln koKoukses &M & flUtta sittenkin' minä
„„ „„ tl„
„{? :"'r'u VasZ VJT?
„J
t_ _t i
1 a luu 011 neiuan -lapsensa O-
V
ka leperteli lattialla Oliko han
mennyt niin pitkälle vieraan
miehen kanssa! — Mutta olkoon
— Uhallakin hän näyttää että
hankin niistä asioista oppii ym-
märtämaän mistä ei hänen mie-
hensa ole hänelle mitaan ennem-
min kertonut
Jännityksellä odotti Aino sun-
nuntaita ja tulihan se vihdoin -
kin Tuttavansa oli tullut häntä
hakemaan ja pikku poika mu-
kanaan meni Aino ensi kerran
♦„Ä„3onfriii ii„jiu=„
tni'na n1 r-n-nn :nnt:
lianiin neli nanua llllLct cl ailCII
t„i- „„i„„i: :„:
yjts ii nainen nciunicu miu i dr
Joku nainen selosteli iuuri "äi
tiysvakuutusta" Aino seurasi
1-oc1ctoln nu-i „:
jt7iui)n(ua lainaili jel luusi ai-
van kuin moitteita omassatun-
nossaan ettei - ennemmin ollut
tullut 'tänne Olihan hänelläkin
pienokainen joka saattoi minä
hetkenä tahansa jäädä turvatto-
maksi
Innostuneena aatteeseen koko
sydämensä lämmöllä tunsi Aino
että hänelle avautui uusi mail-
ma erilainen kuin se jossa hän
tähän asti oli elänyt Nyt oli
'hänen aikalisäkin kuluva kun
miehensä jätti hänet yksin Niin
i kaalta ei 'pelottanut lainkaan elollinen He mieltyvät yhteen i J- '= J~r
kuten kirkossa oli tehnvt Eikä tänä päivänä a jo ensi viikolla ioanM eiaoca aiie ki-
siellä ollut pappia joka olisi tuo- voivat ihailla toista Yleensä vea ™orman paaue ja tee piik-
minnut aan iokainen e i„ kevytmielinen ympäristö ia lai- w nm sen naisen m i on
miehensä — Aino muisti taas
i' :„ i„iu :
tui hänelle-yhä enemmän Nyt
IIUJ1V11 V ia U I It 1 13 tX tl JVcl UV 1 1 ' I t
niisi Ainn irnimit
)inut elää kodissaan-
kin nnnelliseinnaa plämää kun
puolisot keskenään Aino vetäy-
tyi pikkupoikansa (kanssa ikään-
kuin omaan eri mai1maansa
Hän ei voinut unohtaa eikä an-
„
leexsi aniaa mienenensa sitä et-
tä tämä ei ollut pitänyt häntä
saman arvoisena neuvonut ja
kasvattanut häntä ymmärtämään
tetta joka tarfcotti heidä
yhteisen lapsensa parasta
- v m„~ri-:- 14-
J -™ aa ? Ha"
ala Ma"111' yicuu-
kaisesta sen mitä halusi: Kik
kensa han vannöi tekevänsä kas-
vattaaikseen lapsestaan taisteli-
' " "'X „ 71
J°" nnucn
teen fuolesta jonka tarkotus on
saattaa jokaisen ihmisen asema
samanlaiseksi Sitten ei ole enää
a äitejä ei puutteessa ole-
' '
va PienP'sia' vaan Kaikki ovat
'tvvtvväieiä ia' nnnliicia hce9
sa n m tett n :-
minlvönnistä ystävänä toverina
ia avioouolisona:
RALTIA
Joku sana pettymyk
sistä Viimeaikoina on Toverittaressa
ollut kyhäyksiä milloin milloin
'
Hi ma p mi nm K imi p ia ne
— - J—
sellaisenaan ovat esimerkkejä
pettymyksistä mutta nuorisolle
tulisi olla jotakin enemmän o-
pettavaista niiden välttämiseksi
Sen johdosta päätin piirtää jon-
kun rivin aluksi '
Ilman toiveita ei voi olla pet-
tymyksiä mutta toiveitaan pet-
tymysten pelossa ei kukaan si-
vuute eikä voikaan Pettymyk-
set usein ovat kevytmielisyyden
ja' tietämättömyyden seurauksia
Esimerkiksi nuoret tvtöt ioutuvat
minlvntv Waev:itn nvnt siniirpna
J~~J v ~
vvnä nikaiciin prphrlvVsiin K5i -
-j j - -
merkiksi ehkä kelpaa seuraava:
Tvähnnropssn nli iiäivällisai
- "
kana noin kymmenkunta tyttöä
niistä useampi 16—20 ikävuosien
välillä ja pari vanhempaa elä-
mässään 'jo paljon pettymyksiä
kokeneita Molemmilla heiliä oli
lapsi mutta ne eivät olleet hei-
dän luonansa ne hoidettiin ui-
kona Nämä kaksi naista oli-
vat elämästä siinä käsityksessä
että kaikki on samantekevää —
"luonto tikanpojan puuhun ve-
tää"
- — Kuulepas Liina minulla oli
illalla helkkarin hauskaa Olin
R:mäellä tansseissa ja sitten
mentiin hotelliin yöksi Se oli
rento poika !
: — Niinkö? ': — Eiköhän Soti
mennä lauantaina markkinoille
nHHsHän minlplti näivältö
paasTaan puolelta päivältä
pois tyosta ? Sitten tavataan siel-
- „
a se binun Kassusi ja mina otan
'-
sa vaikkapa kestikievariin!
" ÄtiiiT lhnT&llise
ee 1 ' Sitt llL
? £ ke"kus4 m vaieten
Klu'"xe 1 siuisiLiud vulu
mutta lomilta siihen kvllastvnee-
„
llrt sclliucl Luotini
Kukaan kunnon tyttö ei niin
viml ™CIle l-omieii a issa ikhci-
ja kestikievareAm ! Ja jos
P°J'lla el ?omat tootukSe„-
sa nnn eivät he tyttofa mihin
houkuttelekaan !
— ivima se Kunnon tyuo on:
-v v~ sa
tr 1 I M _ 1
Sinäkö luulet se olevasi? Sinä
f ' f- v i
se olevasi? Sinä
sinun kanssasi ei kyllä pojat viit
„„ t -u
)iuit sfUj jm et
:'„
_ Ki Sofi ! kivahti Tv
: — "'-han ho i! kivahti Jni
7" r"vlst'" vt Ja yipea en yo o-
la ja muuten en tiedä mita sa-
talJiot„t)„„n
naa y'Pea oiivcin larnoiatKaan
msty -
Ja kaiken sen mikä kietoo koko
teulan vastaisen elämänne
Mi-
mistä nanuen on parempi etta
leikissäkään ei unohda mitä lajia
se on ja mitä se vaikuttaa näi
hin huoriin tyttöihin
Kaikki olivat hiljaa jonkun ai-
kaa mutta sitten Sofi alkoi:
_ Oh luonto se on joka tikan
pojan puuhun vetää Mikään ei
_i ux xii:-2 ~llil - ~- 1
Uit UdUCiimsiU UUHd un mun-
nollista etkö sinä sitä tiedä? Ta
-odotahan nvt kuinka smun' käy
et vielä" ole" tarpeeksi elänyt---
_ Hyvä' Sen vuoksi haiuan-
{cin-olla varovainen' etten "olisi
tarpeeksi elänyt" Ja 'mitä' tulee
}„(iitonn niin "mrifiän täv-tvv nll-i
"itoon niin meidän täytyy olla
iienoji ja karttaa tuai-
su?a '"l!1'" teSan as!{e"?!n
'"" v nlinenrhän "
i- luonnollinen on hapc-
amsta J1'1 slta tenda haPeal-
"hksi nsmierKflcsi jos kaksi ih
IvSV ny t J3
„
Saaii"t aikaan — Enhän muin
ollut vksin kuka sen tietää v m
maisen iayi}y 011a irseiieiisa u
Kolllnen Jaottaa selvä onko lian
edes itsestänsä varma ja vaatiri
P0Jlta slta mmka tietaa olevan
kamusta ja nyvaa — ainakin kun-
"'oitusta itseänsä ja elamaa koh-
tam sikäli kuin se on tassa yh-
leiskunnassa mahdollista :-
mm '-'lestani teidän vaniiempi-
"'?' '!'len kokemuksista nkkaani-
''! e a !)cn-YmysAen hoystäma-
nl„ Ptalsl säilyttää nuorta elä-
maa Ja °Pettaa noita nuoria tyt-
fjatkoa kolmannen ivuiia)
i m ma urho olen sen