SIVU KAKSI
Tiistaina tammik 7 p:nä 1919
No 1
on kaysan tarve ja että lasten
vanhempien tulisi katsoa että
lasten tarpeet tyydytetään Mut
ta nämä vanhemmat ovat Jo nuo
ruudessaan nälkiintyneet kyke
nemättömiksi huolehtimaan kun
nollisesti itsestään'kään saatikka
sitten lapsistaan
£nadantilaiset tappavat lapsi
aan 15 kertaa nopeammin kuin
sota Saksalaiset ovat vieläkin
pahempia ja italialaiset vielä
heistäkin pahempia' Venäjä on
ehkä - pahin kaikista En tiedä
varmasti kuinka on- Amerikan
laitaj mutta tuomari Neil on'
sattunut jolloinkin lausumaan
sen tosiasian että hän 'huomasi
Amerikan huolenpidon lasten
suhteen olevan 'pahemman (kuin
välinpitämättömyyden Hän ei
suinkaan tee samanlaista valitus
ta Dublinin suhteen Siellä näh
dään 'kurjuus peittelemättömänä
— siellä näkee riekaleita ja pal
jaita jalkoja
Tuomari sanoo että paljaat
jalat vaikuttavat liikuttavasti a
merikalaisiin 'Minä olen dub
linilainen enkä ajattele paljais
ta jaloista mitään Jos annat
irlantilaiselle maalaistytölle pa
rin hvviä kenkiä 'kantaa hän
niitä kädessään kunnes pääsee
markkinäpaikalle tai kaupunkiin '
'ja' panee ne jalkoihinsa vasta
siellä näytelläkseen hienoa Mi
kä minua eniten liikutti kulkies
sani Dublinin slummeissa hiljat
tain -oli nuoret naiset vahamai
sine kasvoineen punertavinehuu
Uneen punatäpläisine rposkineen
ja laahustaville 'horjuville käyn
tineen he edustivat Dublinin
hirvittävää keuhkotautisten jouk
koa Paljasjalkaisuus ei ole yk
sin syynä heidän tilaansa vaan
märät jalat 'rikkinäisissä kengis
sä ja epäterveelliset kurjat olo
suhteet yleensä -
'Kun Lrlannin tasavallaksi
muuttamishanikkeista - johtuneen
viikon kestäneen kamppailun pe
rästä pääsiäisen aikaan v 1916
poliisit ajettiin pois kaduilta al
koivat ihmiset ryöstää puoteja
yhtä luonnollisesti kuin heidän
vähän matkan päässä olevat naa
purinsa poimivat näkinkenkiä
Sandymountin rannalta Sivis
tys ei ole heille mitään he ei
vät ole koskaan olleet sivisty
neitä Omaisuus ei ole heille
mitään 'heillä ei ole sitä kos-kaan-ollut
'Pappi tuli ja ajoi
heidät pois kuin känpäsparven
vaan 'heti kun hän meni pois tu
livat he taas takasin kuten kär
päset 1
Rahan antaminen on hyödy
töntä iSe on 'kuin rautätieon
netomuudessa Ikärsineet tarjoili
sivat toisilleen kirurgien työvä
lineitä kääreitä ja lastoja k"un
ei kukaan heistä osaisi käyttää
niitä Jos annatte kengät liäl
käiselle lapselle syö hän ne
(panttilainaajan suosiollisella a
vustuksella) ja on seuraavalla
viikolla jälleen yhtä näiläinen
Ta -henkilö joka on lahjottanut
rabaa tai kenkiä tuntee itsensä
pyhimykseksi siksi että hän on
näytellyt anteliasta merimiestä
tässä melodraamassa selisijaan
että tuntisi itsensä konnak'si sen
tähden kun pienet lapset ovat
sellaisessa kurjuudessa
Armeliaisuudella ei asioita pa
ranneta Armeliaisuus on aino
astaan myrkytetty side ilkeällä
naavalla Tos olemme kylliksi
paatuneita ja tyhmiä salliaksem
me sellaisen 'helposti parannet
tavan 'haavan olla on veitsi sen
ainoa parannuskeino Ja jos sen
leikkausta viivytetään liian kau
an voi leikkaus koitua vaaralli
seksi joillekin
Nälkiintyneet lapset kostavat
aina tavalla tai toisella
SOVIETIT SIPERIASSA
' (Tatkoa enslmalsena sivulta?
da näkemään että lasten tarve
petti englanninkieltä ja Amerikan
historiaa Häncnasioimistoimis
tonsa edistyi hyvin ja hän oli
pääsemäisillään jo kokolailla var
malle pohjalle Chicagossa kun
Venäjän vallankumous puhkesi
Tobinson päätti lähteä heti Ve
näjälle ja saapui Vladivostokiin
vaimonsa ja kahden lapsensa
kanssa vähän ennen Kerenskyn
kukistumista Jonkun ajan ku
luttua hänet valittiin Nikolskin
majuriksi Hän perusti sinne
koulun lakkautti elintarpeilla
keinottelun ja järjesti hyvin jär
jestetyn hallinnon Ihmiset kan
nattivat mielellään hänen yhteis
kunnallisia poliittisia ja terveys
hoitoa koskevia suunnitelmiaan
Sovieteissa näki Tobinson mah
dollisuuden perustaa taloudelli-
nen hallinto poliittisen hallinnon
tilalle Kerenskyn kukistumisen
jälkeen hänen arvonnousunsa so
vieteissa oli nopea kunnes hänet
valittiin kaukaisen idän soviet
tien tasavallan presidentiksi jo
ka asema on melkein samanlai
nen kuin jonkun tasavallan pre
sidentin Senjälkeen kun Sipe
ria erotettiin Venäjästä hän pa
ni toimeen neuvotteluja Kiinan
Japanin ja muiden maiden hai-'
iitusfen kanssa Hän oli myös
kin kenraali ja suunnitteli myö
hemmin joitakin onnistuneita
taisteluja
Tobinsonin kapitoliumi oli Ha
barovskissa Sovietit olivat siel
lä täydellisesti vallassa ja kun
heillä oli siellä hallussaan joita
kin mailman rikkaimmista kulta
kaivoksista oli heillä riittävästi
rahaa Mrs Tobinson kertoo
että sovietit laskivat siellä 10
000000 ruplaa paperissa liikkeel
le ja että ennenkuin vallotta
jien joukot ajoivat sovietit siel
tä poiä oli niillä riittävästi kul
taa lunastaa jokainen paperirup
la Jos nyt hallituksessa olevat
henkilöt ovat rehellisiä eivät ve
näläiset ole kärsineet rahallisia
tappioita
Jokaisella henkilöllä oli oikeus
ottaa osaa hallitukseen Miehillä
sekä naisilla oli samat oikeudet
mutta jokainen joka halusi ää-
nestää täytyi yhtyä johonkin 300
jäsentä käsittävään soviettiin
jotka tavallisemmin muidostui
vat saman työalan työläisistä
Xe jotka eivät yhtyneet niihin
eivät olleet kansalaisia Jokainen
joka halusi elää täytyi tehdä työ
tä tai jotakin palvelusta Kai
kenlainen liikevoitto korko ja
vuokrat hävitettiin
Koulujen opettajat ja lääkärit
olivat soviettien johtavia jäse
niä sanoo Mrs Tobinson Mon
tesorri opetusjärjestelmä pantiin
käytäntöön kouluissa He pe
rustivat suuren musiikkiopiston
rakennukseen jota ennemmin oli
käytett}' sotilasakatemiana Ih
miset tulivat mielellään sinne lau
lamaan ja kuulemaan musiikkia
(Tämä rakennus on nyt täynnä
juopuneita upseereja sanoo Mrs
Tobinson)
Kansa piti tästä hallituksesta
Jokainen sovietti valitsi edusta
jansa johonkin kaupungin- suu
rempaan yhdyskuntaan joka taas
vuorostaan valitsi edustajia hal
litusta edustavaan soviettiin
Kaikki äänestykset toimitettiin
kokouksissa Jokainen äänestäjä
näki äänestettävän ehdokkaan
kokouksessa
Tobinson teki Habarovskista
yhtä kuivan ja terveellisen kuin'
Oak Tark on sanoo Mrs To
binson Kaikista köyhimmät ja
oppimattomimmat ihmisetkin
Tepornniemen asukkaat
(Jatkoa kahdeksannelta sivulta)
edessäni Voin huoletta jatkaa
lukujani Ja nyts laiskuus pois"
Maisterin arvoa onkin annettu
hänelle liian 1 aikaisin Mutta
mitäpä se maalaiskansa niistä
ymmärtäisi — — - Ja likelläpä-se
arvo jo olikin — "Nyt pitää
päästä vilä pitemmällekin se on
päämäärä !"
Väinö taas istahti ja mietti
Muuttui hempeämieliseksi jatka
essaan ajatuksiaan '
"Niin — ' paras on kun" myyn
taloni Sittenhän en ole edes
vastuussa siitä vääryydestä jota
alustalaiseni saavat kokea Jos
aion omaa etuani katsoa ei sää
lillä ole mitään sijaa — — Ja
sitäpaitsi sovitan minä Tepon
niemeläiset valvon heidän etu
jaan — teen Teponniemestä it
senäisen perintötorpan Sen us
kohisen olennon tähden katson
heidän parastaan Hän ei saa'
luulla ' että olen paha — minä
kään Tulkoon hän onnellisek
si se hyvä uskollinen" tyttö va
littunsa rinnalla Saakoot he
Teponniemen jahka Hemmosta
hoitivat1 itseänsä ja kaikki teki
vät ahkeranimasti työtä kahdek
san tunnin ajan kuin koskaan
ennen Mitään kapinan merkke
jä ei ollut hän sanoo
"Ihmiset olivat niin väsyneet
sotaan ja verenvuodatukseen ja
minun mieheni vihasi sotaa ja
sota-aseita Olimme kaikin on
nellisia kunnes eräänä päivänä
japanilaiset sotalaivat tulivat ja
sitten tuli loppu Vanhat tsaa
rin virkamiehet tulivat liittolais
ten joukkojen avustamina ja so--viettien
täytyi paeta"
"Ennenkuin minä lähdin Sipe
riasta oli Habarovski Vladivos
tok ja joitakin muita kaupunke
ja joutunut tsaarin virkamiesten
käsiin He käyttivät jälleen
tsaarin- aikaisia uniformujaan ja
virkamerkkejään Taaskin he
kulkivat pitkin katuja humalai
sina ja kapakat ja porttolat avat
tiin jälleen Yksinvaltiuden ja
porvarien hallitusmuoto oli jäl
leen voimassa laki ja järjestys
kuten sitä liittolaiset kutsuvat
oli taas täydessä kukoistukses
saan "Nyt' kun 'sota on loppunut ei
japanilaisilla amerikalaisilla ja
brittiläisillä- ole mitään syytä pi
tää noita entisiä Venäjän yksin
valtiuden edustajia vallassa Si
periassa Sillä hetkellä kun liit
tolaisten joukot lähtevät Siperias
ta kukistaa kansa noiden hirvei
den raakojen- juoppojen ja tie
tämättömien miesten vallan A
merikan armeijan miehet inhoa
vat noita tsaarin miehiä ja ra
kastavat Venäjän kansaa Tapa sin
amerikalaisia sotilaita siellä
eräänkin Oak -Parkista vaan en
muista hänen nimeänsä He sa
noivat etteivät koskaan tulisi tap
pelemaan Venäjän kansaa vas
taan" Mrs Tobinson huomauttaa
tyynesti paperiensa hävittämises
tä: "Voiko kukaan sanoaiiHksi
Yhdysvaltain hallitus hävitti nuo
paperit?" hän kysyy "Onko
bolsheviki aate" niin viekottelevaa
ettei uskalleta sallia ihmisten
täällä edes kuulla siitä? Oli iha
na nähdä ihmisten tulevan pa-'
remmiksi soviettien hallituksen
alaisena ja nähdä ihmeellisen
mieheni mahdottomilta näyttävät
ihanteelliset unelmat toteutuvan
Ja minkälaisia valheita amerika
laiset lehdet kertovat! Kaikki
ei ole vielä lopussa siitä olen
varma"
aika jättää! Se ei ole liian pal
jon hänen Iäiselleen! : Vaik
ka Tiihalan hongikoita tukkilais
ten kirveet 'kaatavat-katkovat
ikivanhoja satavuotisia petäjiä
älkööt häiritkö Teponniemen rau
haa Siellä pitää olla hiljaista
— ' Kun nyt häviän "täältä
maailman - kiireen ja huminan
keskelle tai istun jossain luku
kammion yksitoikkoisessa hiljai
suudessa saan lennättää ajatuk
seni sinne rauhaisten onnellisten
ihmisten luokse jotka hyvätuuli-'
sina muistelevat minua — "
Hän tuijotti puoliliarrnenneeseen
hiillokseen
"'Eivätkö he tulekkaan? Pää
tökseni olisi jo valmiina" sanoi
hän itsekseen varmana ja levol
lisena (Jatk)
KEHYKSIÄ tehdään tilausten mukaan
Toverin Kirjakauppa
Jos olette
Mpeä
Pyytakitt VAPA LAAKE KIRJA No: g
Jossa yli 25 erilaista miesten ja naisten tautv
on selitetty sekä tilydellinen luettelo suoma
laisista lääkkeistä VLilhettilkaa taudin nimi
yli taudin oireet ja m o esitiimme teili milril
liiake olisi tilattava liiiilfkeen hinnan y m
(LäUkJcoet eiviit ole pateuttUäukkeitll vaaaV
tosi suomalaisia lälikkeitu)
(Tiimiin kirjan saatte vapaasti Ja pilliisi oli
lokasen suonialisen kodissa sillä ette tieriaT
koska tarvitsette sitii Varokaa aunibuuk&
lääkkeitä ja humbnuki tohtoria
Llgneirin Apteekl on suurin
suom Apteeki Yhdysvalloissa
P A LIONELL CO SuDertor Wla
Elämän kohtalon määräämänä
valitan murheeni omaisille ja
- tuttaville- että rakastetun
puolisoni
Henry Jacksonin
riisti ikuiseen uneen yli mail
man raivoava kulkutauti "Flu"
Phoenix'iaisa B C jouluk 9 p
-1918 Syntyisin Iisalmelta Kuo
pion mällistä Vainaja oli 40 v
3 kk ja 11 p ijässä Kooten
kultaa kapitalisteille täällä "va
paassa" maassa yli? 22 vuotta
f-aaden raadantansa palkkioksi
riutuneen terveyden eikä kes
tänytkään ankaria taudin tus
kia vaan täytyi jättää kylmän
mailman syliin vaimonsa ja 6
lasta niistä 3 tyttöä 3 poikaa
joista vanhin 13 v ja nuorin
2 v — Heikkiä syvästi kaipaa
maan jiii 2 sisarta 2 veljeä
Suomessa 2 sisarta 2 veljeä
tässä maassa sekä vaimonsa si
sar myös monilukuiset omaisät
ja laaja toverijoukkue
Mrs Emma Jackson ja lapset
Samalla il m ota n että poikamme
John
seurasi isäänsä tuonelaan Hän
oli syntynyt lokak 1 päivä 1914
ja kuoli IS p jouluk 1918
Oi Tuonelan -kehdossa rau
haisaa siell' uupunut lepohon
uinahtaa Ken tuskat ja vai
vat on kestänyt on tyyneheu
rantahan yöpynyt
Ieipä ia vapaus onni ja rau
ha köyhiltä kaikki ne riiste
tään Kuollut on rinnallani loh
dutus ja turva toiveenikin lyö
ty on uuvuksiin
Nyt olemme orpoja orja-äidin
lapsia ja yhteiskunnan kirot
kantaa saamme Surusta vaa
leni Taattomme hapsi sen tus
ka puute sorti kuolemaan —
Kerran meistä pienimmistä kos
to nousee! Sortajista jotka
imee meidän verta tultava on
loppu kerta!
Kerran kerran — kavahta
kaa — orjat iskeo voiman ta
kaa! (")