Painos 7587
Amerikan saoma'aisten työläisnaisten
No 52
VAINEN
(True transtatinn filtd with the Postmaster
nt Astoria Ore Die 11 1918 as reuired
by Bection IS oi the Act of Oct 6th 1917)
''Canadian Railroaderiin" kirj
Mrs Rose Henderson
Kun Dominionimme naiset pyy
sivät äänioikeutta muutama vuo
si sitten kiellettiin se heiltä jyr
kästi Sen jälestä on tapahtu
nut muutos nyt heillä on täydel
linen äänioikeus kaikissa muissa
maakunnissa paitsi Nova Scoti
assa Prince Edvvardin saarella
ja Quebecissä Japelkästä itse
suojeluksesta tai itsekunnioituk
sesta näidenkin täytyy seurata
toisten esimerkkiä Tällaiset val
lankumoukselliset muutokset ei
vät rajotu ainoastaan Canadaan
niitä on havaittavissa kaikkialla
muuallakin Sota on se vipusin
joka on viskannut naisen sielui
lleen ruumiineen ulos kodista
teollisuuden ja politiikan taiste
lukentälle 'jossa hän järjestymät
tömänä harjaantumattomana ja
edustamattomana saa rimpuilla
siten kuin hän parhaiten voi
Naiset saivat äänioikeuden ver
rattain vähällä taistelulla Tie
tysti niitä oli joitakin naisia jot
ka kävivät sitkeää taistelua ää
nioikeuden puolesta mutta nais
ten suuret joukot eivät koskaan
eikä missään ole olleet heidän
kanssansa joten ei olisi oikein
sanoa että naisen politillinen va
pautus olisi kokonaan seuraus
hänen taistelustaan tuon vapau
tuksen puolesta Ne ovat paljon
suuremmat voimat jotka raivaa
vat polkua ihmiselämän rämei
kön läpi jota tulevaisuuden nai
nen taivaltaa
Emmehän voi odottaakaan et
tä naisölla olisi hyvinkään suuri
pyrkimys vapauteen Tictämät
tänsä hän on joutunut orjuuteen
Hän on tyytynyt nöyrästi ase
maansa koska sellainen on ollut
jumalan ja miehen tahto Hän
on syntynyt ja kasvanut orjuu
dessa Hänen äitinsä jo ennen
häntä kantoi alennuksen ja or
juuden leimaa Häntä pidettiin
yhtenä omaisuuden lajina kar
jan tavaran ja muun omaisuu
den joukossa Kuten hebrealai
set sanovat "nainen luotiin mie
hen iloksi mutta mies luotiin ju
malan kunniaksi" Petruchio e
sittää tätä ajatusta sanoessaan:
"Minä olen herra kaiken ylitse
mitä minulla on Vaimo on mi
nun omaisuuttani kuten on mi
nun tavarani taloni tallini y m
mikä minun tm" Naisen ase
man ailemmnus kuvastuu jo avio
liittoscremoniassakin kun mor
siamen jonkun mies-sukulaisen
tulee olla paikalla vastaamassa
kysymykseen: "Kuka antaa pois
tämän naisen" Täten näemme
että kirkolla ja valtiolla on ollut
sama laki samanlaiset opetukset
naisen vallanalaisuudesta sekä
hänen henkisestä ja sieluElisesta
alemmuudestaan Nykyäänkin
vielä on ainoastaan muutamia
kirkkoja joissa nainen saa äänes
tää kirkkokokouksissa tai toimia
äaaen!caonattaa
NJJ organ
TIISTAINA JOULUKUUN 31— TUESDAY DECEMBER 31
JA SOTA
pappina Voimmeko siis ihme
tellä naisen vanhoillisuutta ja
kapinallisen yhteiskunnallisen
voiman puutetta?
"Hänen kahleensakin ovat tul
leet hänelle rakkaaksi Niin suu
ri on olosuhteiden vaikutus että
se muovailee meistä sen niitä
me olemme"
MurheeHisin ja onnettomin
osa koko orjuustarinassa on se
kun ketjun toinen pää on naisen
kaulan ympärillä on sen toinen
pää lujasti miehen nilkassa ja
hän (mies) on niin luulotellun
vapautensa ja ylemmyytensä so
kaisema ettei hän voi käsittää
edes omaa orjuuttansa Nainen
on synnyttänyt kaltaisiansa jäl
keläisiä ja päättäen mailmassa
nykyään vallitsevista olosuhteis
ta ei yksikään ajatteleva nainen
tai mies voi osuttaa hänen jäl
ketäistensä tekoja ylpeydellä Nai
nen ei ole milloinkaan päästänyt
miestä pitkälle edistyksen tiellä
kaupan alalla tosin kyllä Mut
ta henkisesti he ovat vielä mo
lemmat orjia ja tulevat niin ole
maankin siihen asti kunnes nai
nen on vapaa
Sota on suuri alasin jolla or
jan kahleita katkotaan Ikuises
sa muutoksien kiertokulussa o
vat ihmiset joutuneet tähän suu
reen sulatusuuniin siinä muo
kattavaksi ja muovailtavaksi uu
siksi ihmisiksi jotka paremmin
soveltuvat siihen uuteen aikaan
joka tekee tietään ihmismieliin
ja sieluihin kautta kaiken mail
man Yksi omituinen seikka tä
män sodan ajalla on se että
vaikka naiset ovat joutuneet ir
tautumaan muinaisista tapalaeis
taan ja työoloistaan he ilmeises
ti eivät huomaa sitä tavatonta
muutosta joka parhaillaan ta
pahtuu ja kuinka näiden muu
toksien täytyy vaikuttaa heihin
Yksilöinä on joku nainen siellä
ja täällä jotakin sanonut mut
ta joukkoina eivät naiset ole
osottanCet missään määrässä va
listunutta yhteiskunnallista ta
juntaa yistä ja seurauksista
Miehetkin ovat jättäneet tämän
asian oman onnensa varaan niin
tärkeä kuin se onkin
Sota on saattanut aikaan suu
ria muutoksia miesten mailmas
sakin mutta paljon suurempia
ovat ne muutokset jotka sen vai
kutuksesta tapahtuvat naisten
mailmassa Ehkäpä ci ole joh
donmukaista sanoa : miesten mail
ma ja naisten mailina mutta kos
ka nainen synnyttää kasvattaa
ja ruokkii rotumme jäsenet ja
tulee yhä edelleenkin niin teke
mään niin kaikki mikä koskee
häntä ja vielä syntymättömiä
sukupolvia on tuhat kertaa tär
keämpi kuin miehen mekaaniset
keksinnöt ja aineelliset saavu
tukset Miehen saavutukset niin
tärkeitä kuin ne ovatkin ovat
vain keinoja päämäärään pääse
miseen Ja päämäärä on ilimis-
' (Jatkoa toisella sivulla)
Heille ei sota vielä ole loppunut
Kirj Ruth M Russell
"Kehtoako sinä soudatat?"
kuului ammuketehtaan työnjoh
tajan ääni koneitten poikimien
kalkutuksen ja pyöräin remmien
hurinan seasta kun hän huusi e-j
räälle naistyöläiselle
"Toivoisinpa niin tekeväni"
vastasi lakkiin ja housuihin puet
tu nainen työstään lakkaahiatta
Hän hymyili ja kohotti väsyneet
silmänsä ylös kipenöitsevästä
rautasorvista lisäten "Mutta mi
nun mieheni tekee sitä nyt"
Hänen sorvistaan lentelevät
kipinät sattuivat minun poskee
ni ja minä aloin asettaa alati
pois luistavaa suojeltisvälinettä
paikalleen Työnjohtaja käveli
pois Sorvaajatar pyyhkäsi te
räksen ja merkelipölyn niustutta
maa poskeaan etusormellaan
"Yö onkin ainoa aika jolloin
lapset voi huoletta jättää kotiin
jos ukko on kotona" hän sanoi
enemmän itsekseen kuin minul
le ja tuli auttamaan minua suo:
justimen asettamisessa
- Lokakuun sinistä yötaivasta
vasten näkyi kuinka suuri mus
ta varjo liikkui edes ja takasin
verstaan ikkunarivin takana Se
oli kuulien nostokone Sen kct
jukäsi varteen kiinnitetyt rautai
set sormet lakkaamatta nosteli
vat tyhjiä terässilinterejä tavara
vaunuista kuulatehtaan kulctus
laitteelle Mutta Margaret ei
ajatellut kuulista hän ajatteli
Celiaa
"Celia on minun eiisiniäinen
lapseni Hänellä on kova yskä
Valvoin koko päivän hänen kans
sansa ja juuri kun oJin työhön
jähdössä hän oli hyvässä hikoa
misen alussa Ja nyt jos hän
heittää peitteet pois päähänsä ei
kä ukko sitä huomaa !" — Avut
tomuutta ilmaisevalla olkapäiden
nykäyksellä Margaret palasi sor
vinsa luokse jälleen
Olimme tulleet työhön kello
11:15 illalla Kello 12:30 kävim
me himmeäikkunaisessa ravinto
lassa syömässä keittoa ja mai
toa Meillä oli edessämme vuo
rokauden pisimmät tunnit —
ke"lo yhdestä kello puoli kah
deksaan Ravintolassa ollessamme ker
toi Margaret minulle taistelus
taan sota-ajan hintojen -kanssa
Miohensä teurastamoissa ansait
sema $2460 viikolta ei riittänyt
heille kuudelle Hän lisäsi sii
hen $1920 viikossa jauhamalla
terästä joka yi") paitsi lauantaina
"Huh kuinka kolkkoa" hän
sanoi äkkiä "Sulctaanhan ovi
influenssalta Oh kuinka pitkä
aika vielä on aamuun"
Meidän takanamme ''li sorvi
vaja Neiljä naista istuen kor
keilla istuimilla kuljettivat te
räsesineitä edes takasin inerkeli
pyörällä kunnes niiden karkea
pinta tuli sileäksi ja kiiltäväksi
kuin peili Vähän matkaa heis
tä seisoi kuusi miestä He piti
vät teräskappaleita jotain pyö
ot the Finnish fforklng fomen In America
1918— Kahdeksas vuosikerta
rää vasten Oven edessä istui
kaksi miestä ja kaksi naista kär -ryjensä
päällä He vaihtoivat
työläisiltä tylsät työkalut terä
viin Heidän joukossaan oli myös
kin Zita istuen selkä koukussa
käsivarret ristissä pää lujasti
rintaa vasten Minä tunsin Zi
tan Kaksi yötä sitten minäkin
olin ollut kuljettajana Minä pi
din Zitaa valveilla koko yö pu
helemalla hänelle
"Etkö sinä voi nukkua päivil
lä?" kysyi Zita haukotellen "Mik
si? Eihän sinulla die edes lap
sia — Toista se on minun Mi
nulla niitä on kolme jotka kai
ket päivät huutelevat minulle :
'Mamma!' — - Eilen sentään sain
oikein hyvät unet nukuin koko
naista kuusi tuntia"
Zitan mies oli puuseppä Sota
oli vähentänyt työtä hänen työ
alallansa ja Zitan täytyi auttaa
perheen elatuksen ansaitsemises
sa Hän sai $1200 viikolta R
tuntiscsta työstä Toisinaan: se
ei riittänyt viikon menoihin mie
hensä" satunnaisten ansioiden li
säksi "Enkö minä jaksaisi? Minä o
Ien voimakkaampi kuin moni
mies paljon voimakkaampi kuin
nuo kaksi tuolla" Hän osotti
halveksuvalla peukalonsa pyöräh
dyksellä pientä espanjalaista
tmiheaviiksistä Eernandoa ja kal
peaa poikasta Jackia jotka mo
lemmat olivat samassa työssä
kuin Zitakin "Miksi minä ei
siis voi ansaita enemmän ra
haa?" Hän latoi työkalut yhden ker-:
rallaan kärryillensä llilnen
kuormansa painoi lähes 150 pan
naa Unisesti leuka rintaansa
vasten painettuna hän veti kärry
jänsä kuten ennen auraa' peitoil
la Böhmissä Kumartuneella'
ruumiillaan hän työnsi auki kak
soisoven joissa oli kirjoitus:
"Vaara varokaa!"
"Juna tulee!" huusin hänelle
"varo itsesi!"
"No kas vain!" huudahti Zita
ja juosten veti kuormansa rato
jen yli niin että olisi nosti kär
rynsä vastapäätä olevan verstaan
puolitoista jalkaa korkealle sih
laille ja lähti juosta viillettämääiv
junan rinnalla
"Minä en vain voisi tehdä tuo
ta" sanoi Jack kun katselimme
Zitan tulisia voimanosotuksia
Zitan valkoset hampaat välkkyi
vät hänen nauraassa meille ja ve
täessä raskasta kuormaansa hä
märään käytävään
Suuressa verstaassa työskente
li yksi Chicagon parhaita kiui
lantekijänaisia Häntä kutsut
tiin "Hutchinsoniksi" — -Miksi-
kaikki ammattitaitoiset naiset
kutsuvat itseään ainoastaan su
kunimiltään Kim tulin hänen luokseen oli
hänen koneensa luona neljä mies
tä Poikamaisen sirona ja suo-