Thli Issue of the Toveritar contaln no artlelea uch at
require an affirmed trantlatlon aecordlng to Act of Öct
15th 1917
Ainerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Finnish Worklng toinen In America
No 44
TIISTAINA LOKAK 28 P— TUESDAY OCTOBER 28
191 S— Kahdeksas vuosikerta
Painos on nyt 7790
Yksityiset edut ja yh
teiskunnan edut
Kirjoittanut K K
Yksityisen edut ja yhteiskun
nan edut joutuvat vissillä yh
teiskuntakehitysasteella hyök
käämään toisiaan vastaan Näin
vaalien edellä lienee paikallaan
palauttaa niitä ilmiöitä mieliin
Yksityisedut perustuvat siihen
että yhteiskunta joutuu uhrau
tumaan yksityisten etujen hy
väksi Yksityinen etuilija käyt
tää yhteiskunnan ponnisteluja
vaivannäköjä ja kärsimyksellis
tä voimien tuhlausta hyväkseen
kuitenkaan antamatta omasta
puolestaan yhteiskunnalle palve
lusta Tämä on se perussyy minkä
tähden sosialistipuolue vaatii yk
sityisen omistusoikeuden poista-'
mistä Sen mukana yksityisen
etuilun mahdollisuudet -poistuvat
Viimeisten vuosikymmenien
kansantaloudellinen ja poliittinen
kirjallisuutemme kykenee selvit
tämään meille nämä kysymyk
set Niistä selvityksistä käy il
mi myöskin se miten yksityisel
etuilijat väittävät heillä olevan
aivan "historiallisen" oikeuden
etuilulleen kun aikovat sitä oi
keuttaan puolustaa -
Nämä etuilijet esiintyvät tässä
asiassa sillä väitteellä että yk
sityinen omistusoikeus on jolla
kin tavalla sellainen "pyhä asia"
ja siis jo sen "pyhyytensäkin"
vuoksi säilytettävä "loukkaamat
tomana" - He selittävät että
niin pienet kuin suuretkin liike
laitokset ollessa yksityisen joh
don ja silmälläpidon alaisena
saavat menestyäkseen tarkem
man johdon ja siten ovat ja ky
kenevät olemaan enemmän hyö
dyksi yhteiskunnalle Sanovat
pa vielä ettei mikään toinen jär
jestelmä kykenenisi niitä vie-
mään mihinkään muuhun kuin
perikatoon '
Vapaan porvarillisen kilpailun
aikakausi on jakanut kuitenkin
ihmiset kahdenlaiseen taloudelli
seen asemaan ja on vielä palk
kioksi valanut yksityisestä omis
tuksesta eräänlaisen "epäjuma
lan" Porvarillinen lainsäädän
tö "moraali" ja pyrkimykset ei
vät tunnusta mitään muita jdi
teiskuntaetuja paitsi ne mitkä
ensiksikin lujittavat ja toiseksi
hyödyttävät yksityistä omistus
oikeutta Tosiasia kuitenkin on että kai
kessa siinä missä valtioiden ja
yhteiskuntain olemassaolon ja
tehokkaan toiminnan säilyttämi
nen ja kehittäminen tulee kire
äksi asiaksi silloin täydytään hyi
jätä yksityisen omistusoikeuden
epäjumalat itse' kapitalistienkin
taholta Tämän opetuksen ja
todisteen olemme saaneet aivan
nyt viime vuosien aikana
Yksityisetujen järjestelmä on
ösottautunut aivan kykenemät
tömäksi vastaamaan kasvavien
yhteiskuntien ja valtioiden teh
täviä _
" (Jatkoa toisella Bivulla)
VALLANKUMOUS
Kuinka kauan vielä kansojen
syvät rivit uinuvat leväperäisyy
den ja välinpitämättömyyden un
ta? Kuinka kauan vielä kestää en
nenkuin kansat murtavat tuhat
vuotiset kahleensa?
Kuinka kauan vielä kestää en
nenkuin ihmiset lakkaavat ole
masta orjia ja mestareita ja tu
levat yhdeksi suureksi veljeskun
naksi? -
Vastaus näihin kysymyksiin on
ehkä juuri parhaillaan syntymäs
sä -
Kahleorjat jo muinoin huoka
sivat näin mutta tyytyivät kui
tenkin uskomaan tulevan elä
män onneen ja vapauteen
Maaorjatkin huokailivat toi
voen vapautustaan mutta tyy
tyivät kuitenkin pieniin maatilk
kuihin ja palkkaorjuuden "va
pauteen" Palkkaorjat kautta mailman o
vat jo vuosikymmeniä yrittäneet
kohottaa voimakasta nyrkkiään
kapitalismin valtamuuria kohden
ja kapitalismi koettaa murtaa
palkkaorjalauman nousevaa voi
maa ja joukkotahtoa väkivalloin
verisin ja kavalin keinoin onnis
tumatta kuitenkaan muuta kuin
lyhyen aikaa
Mailman teollisuutta tuotan
toa ja edistystä luova työväen
luokka alkaa jo käsittämään voi
mansa suuruuden ja tärkeyden
eikä enään tyydy kahleorjain ta
voin taivasosuuksiin eikä turye
orjain tavoin tyhjiin lupauksiin
ja almuihin -Tämä palkkaorjain
joukko ajattelee se jo aavistaa
että sen valtavan yhteistahdon
ja yhteistoiminnan edessä ei har
vainvalta voi kestää
Sen vapauden valtava kaipnu
sen mahtinsa aavistus ja oikeuk
siensa vaatimukset kuuluvat jo
idän kaukaisilta ääriltä kauas
lännen maille Se on Ttuulunut
hajanaisena silloin tällöin ilmi
puhkeavana kapinan kuohahduk
sena — vaan se on aina tyynty
nyt Nyt se jo kuuluu valtava
na kohinana kuin rajumyrskyn
tulo Uhmamieliset korskeat
valtijaat kuuntelevat vapisevin
sydämin sen kohinaa He kuu
levat sen kohinan muuttuvan
joukkojen askelten kaiuksi —
askelten joiden lukumäärä kas
vaa ja joiden kaiku kovenee
Tyrannit ja riistäjät aavista
vat proletariatin jättiläisarmeijan
lähteneen liikkeelle ja rientävän
kiireisin askelin heidän valtaansa
hävittämään
"Vallankumous!" kuuluu kuis
kaus kautta mailman Ja tun
tuu kuin ilma olisi täynnä voi
makasta sähköä joka purkaa tu
liset lickkinsä millä hetkellä ta
hansa "Vallankumous !" huudahtavat
himmeäkatseiset vanhukset ja
leikkivät lapsetkin sillä sen hen
ki ja sen nimi on ilmassa
"Vallankumous !" huudahtavat
kaikki pimeyden ja vääryyden
valtojen tukijat ja rientävät ju
listamaan jotakin uutta oppia
jonka varjossa vallankumouksen
aate särkyisi ja haihtuisi '
Mutta aate joka lapsiaan po-'
velleen puristavien äitienkin mie
let valtaa ja heidät vallanpitäji
ään saattaa pelkäämättä uhmaa
maan aate joka jo tulikirjaimin
hehkfiu lasten mielissä aate jon
ka edestä miehuus panee elä
mänsä alttiiksi ja jonka edestä
nuorukaiset tahtovat hurmeensa
lahjottaa ei haihdu eikä häviä
viisaastikaan laadittujen salaka
valien väkivallan varjoihin Aa
te joka jo äidin maidossa ja
kehtolauluissa imeytyy nousevan
sukupolven sieluihin - ja ruumii
siin ei kuole vaikka vääryyden
ja pimeyden valtojen kamalim
mat peikot mustilla siivillään ko
ko mailman' varjostaisivat Aate
joka hävittää sorrettujen mie
lestä jumalien ja tyrannien pe
lon ja orjanhengen ja luo niiden
tilalle vapaan pelkäämättömän
hengen joka antaa rohkeutta uh
mata niitä joiden edessä ennen
madeltiin ja joka antaa uskalluk
sen kukistaa niiden valta jotka
ennen rautanyrkein hallitsivat
— se atte ei kuole vankikomeroi
hin lakipykäliin eikä verivirtoi
hin Se on kansojen pohjaker
roksissa elävä voima mahtava
voima mahtavampi kuin luonnon
voimat Se on sorrettujen sie
lua henkeä ja ruumista se on
heistä erottamaton osa ja elää
niin kauan kuin hekin ejävät
Kun miljoonaisten palkkaor
jain jättiläisjoukko nousee elä
män syvyyksistä se nousee kuin
syvyydessä syntynyt hyökyaal
to joka täyteen voimaansa pääs
ten pyyhkäisee ja murtaa kaik
ki tiellään olevat esteet
Sen nousevan hyökyaallon kas
vava jyrinä jo kuuluu kautta kai
ken mailman Proletariaatin
vallankumouksellisen armeijan
tahdikkaiden varmojen ja no
peiden askelten töminästä pian
vavahtelee koko niailma ja sen
kumouslaulujen tuliset säveleet
pian ilmaa värähyttelee
— Hylätessään naisten äänioi
keusvaatimuksen täytti senaatti
vain erään historiallisen tehtä-
"Jnhimillisen myötätuntoisuu
den voimakkain side ulkopuolel
la perhesuhteita tulisi olla se
joka yhdistäisi kaikkien kanso
jen työläiset huolimatta kieli
tai rotuerovaisuuksista" — Lin
coln Saksalaisessa vallihaudassa
"Uskotko sinä perinnöllisyy
teeni" "Tietysti"
"No selitäppä sitten kuinka
se on kun isäni kuoli liikaravin
nosta ja minä kuolen nälkään"
Luokkien välinen tais
telu kautta historian
(Otteita Debsin entisistä pu
heista") Luokkataistelua on' ollut jo ih
misrodun varhaisemmilta ajoilta
asti Kaikkien aikojen yhteis
kunnissa sekä muinaisissa että
nykyisissa on työväenluokka ol
lut riistetty sorrettu ja orjuu
tettu
Sivistys on tehnyt työväenluo
kalle vähän muuta kuin että
se on muuttanut orjuuden ja
riistännän muotoja
Työväenluokka on aina ollut
kaikkien yhteiskuntarakenteiden
niskahirsi kuten se nykyäänkin
on ja tulee niin aina olemaan
kin kunnes luokkien välinen
taistelu loppuu luokkien hävityk
seen ja vapaan yhteiskuntamuo
don tuloon
Vallanalaisuudessa ollut - riis
tetty työväenluokka joko kahle
orjina maaorjia tai palkkaorjina
ollessaan on aina joko vaisto
maisesti tai tietämättänsä kapi
noinut sortajiansa vastaan
Kautta vuosisatojen ovat or
juutetut työläiset kulkeneet hi
taasti mutta varmasti lopullista
vapautustaan kohti
Sosialistipuolue kutsuu kaik
kia riistettyjä luokkia työläisiä
kaikilta työ- ja ammattialoilta
kaikilta rehellisiltä toimialoflta
kaikkein vaatimattomimpien se
kä kaikkein korkeinta taitoa ky
syvien ammattien aloilta heidän
oman yhteisen lippunsa alle lo
pettamaan luokkien välinen raa
ka taistelu vallottamalla kapita
listinen yhteiskunta ottamalla
haltuunsa kaikki tuotantolaitok-
set hävittämällä palkkaorjiiuden
ja perustamalla yhteistoiminnalli
sen tasavallan
Ensimäinen askel tähän suun
taan on että työläiset katkase
vat kaikki suhteensa kapitalisti
puolueiden kanssa
Ne puolueet ovat aivan yhtä
läiset ja minä toivoisin heidän
jyrkimmän puoluelaisensa selittä
vän mikä ero niiden suhteella
on työväenluokkaan
Republikaani- ja demokraatti
puolue ovat yhtäläisesti kapita
listipuolueita eroten ainoastaan
siinä että edustavat eri kapita
listiryhmiä Muuten niillä on
samanlaiset periaatteet vaikka
eri värien alla ne ovat yhtä mä
däntyneet ja samanlaisia kapi
taalin palvelijoita ja työväenluo
kan vihollisia
Tietämätön työläinen joka
kannattaa kumpaa hyvänsä näis
tä puolueista takoo omia kah
leitansa ja on tietämättänsä o
man kurjuutensa aiheuttaja Hä
net täytyy saada ajattelemaan jä
toimimaan niiden työläistoverien
sa lailla jotka kannattavat hä
nen luokkansa puoluetta Tämä
kasvatustyö onkin sosialistipuo
lueen suuri ja tärkeä tehtävä
Tietämättömyys on sosialismin
suurin vihollinen Kapitalisti
puolueet tietävät tämän ja käyt
tävät kaikki keinonsa estääkseen
työläiset näkemästä totuutta