Thli Issue of the Toveritar contaln no artlelea uch at require an affirmed trantlatlon aecordlng to Act of Öct 15th 1917 Ainerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja Organ of the Finnish Worklng toinen In America No 44 TIISTAINA LOKAK 28 P— TUESDAY OCTOBER 28 191 S— Kahdeksas vuosikerta Painos on nyt 7790 Yksityiset edut ja yh teiskunnan edut Kirjoittanut K K Yksityisen edut ja yhteiskun nan edut joutuvat vissillä yh teiskuntakehitysasteella hyök käämään toisiaan vastaan Näin vaalien edellä lienee paikallaan palauttaa niitä ilmiöitä mieliin Yksityisedut perustuvat siihen että yhteiskunta joutuu uhrau tumaan yksityisten etujen hy väksi Yksityinen etuilija käyt tää yhteiskunnan ponnisteluja vaivannäköjä ja kärsimyksellis tä voimien tuhlausta hyväkseen kuitenkaan antamatta omasta puolestaan yhteiskunnalle palve lusta Tämä on se perussyy minkä tähden sosialistipuolue vaatii yk sityisen omistusoikeuden poista-' mistä Sen mukana yksityisen etuilun mahdollisuudet -poistuvat Viimeisten vuosikymmenien kansantaloudellinen ja poliittinen kirjallisuutemme kykenee selvit tämään meille nämä kysymyk set Niistä selvityksistä käy il mi myöskin se miten yksityisel etuilijat väittävät heillä olevan aivan "historiallisen" oikeuden etuilulleen kun aikovat sitä oi keuttaan puolustaa - Nämä etuilijet esiintyvät tässä asiassa sillä väitteellä että yk sityinen omistusoikeus on jolla kin tavalla sellainen "pyhä asia" ja siis jo sen "pyhyytensäkin" vuoksi säilytettävä "loukkaamat tomana" - He selittävät että niin pienet kuin suuretkin liike laitokset ollessa yksityisen joh don ja silmälläpidon alaisena saavat menestyäkseen tarkem man johdon ja siten ovat ja ky kenevät olemaan enemmän hyö dyksi yhteiskunnalle Sanovat pa vielä ettei mikään toinen jär jestelmä kykenenisi niitä vie- mään mihinkään muuhun kuin perikatoon ' Vapaan porvarillisen kilpailun aikakausi on jakanut kuitenkin ihmiset kahdenlaiseen taloudelli seen asemaan ja on vielä palk kioksi valanut yksityisestä omis tuksesta eräänlaisen "epäjuma lan" Porvarillinen lainsäädän tö "moraali" ja pyrkimykset ei vät tunnusta mitään muita jdi teiskuntaetuja paitsi ne mitkä ensiksikin lujittavat ja toiseksi hyödyttävät yksityistä omistus oikeutta Tosiasia kuitenkin on että kai kessa siinä missä valtioiden ja yhteiskuntain olemassaolon ja tehokkaan toiminnan säilyttämi nen ja kehittäminen tulee kire äksi asiaksi silloin täydytään hyi jätä yksityisen omistusoikeuden epäjumalat itse' kapitalistienkin taholta Tämän opetuksen ja todisteen olemme saaneet aivan nyt viime vuosien aikana Yksityisetujen järjestelmä on ösottautunut aivan kykenemät tömäksi vastaamaan kasvavien yhteiskuntien ja valtioiden teh täviä _ " (Jatkoa toisella Bivulla) VALLANKUMOUS Kuinka kauan vielä kansojen syvät rivit uinuvat leväperäisyy den ja välinpitämättömyyden un ta? Kuinka kauan vielä kestää en nenkuin kansat murtavat tuhat vuotiset kahleensa? Kuinka kauan vielä kestää en nenkuin ihmiset lakkaavat ole masta orjia ja mestareita ja tu levat yhdeksi suureksi veljeskun naksi? - Vastaus näihin kysymyksiin on ehkä juuri parhaillaan syntymäs sä - Kahleorjat jo muinoin huoka sivat näin mutta tyytyivät kui tenkin uskomaan tulevan elä män onneen ja vapauteen Maaorjatkin huokailivat toi voen vapautustaan mutta tyy tyivät kuitenkin pieniin maatilk kuihin ja palkkaorjuuden "va pauteen" Palkkaorjat kautta mailman o vat jo vuosikymmeniä yrittäneet kohottaa voimakasta nyrkkiään kapitalismin valtamuuria kohden ja kapitalismi koettaa murtaa palkkaorjalauman nousevaa voi maa ja joukkotahtoa väkivalloin verisin ja kavalin keinoin onnis tumatta kuitenkaan muuta kuin lyhyen aikaa Mailman teollisuutta tuotan toa ja edistystä luova työväen luokka alkaa jo käsittämään voi mansa suuruuden ja tärkeyden eikä enään tyydy kahleorjain ta voin taivasosuuksiin eikä turye orjain tavoin tyhjiin lupauksiin ja almuihin -Tämä palkkaorjain joukko ajattelee se jo aavistaa että sen valtavan yhteistahdon ja yhteistoiminnan edessä ei har vainvalta voi kestää Sen vapauden valtava kaipnu sen mahtinsa aavistus ja oikeuk siensa vaatimukset kuuluvat jo idän kaukaisilta ääriltä kauas lännen maille Se on Ttuulunut hajanaisena silloin tällöin ilmi puhkeavana kapinan kuohahduk sena — vaan se on aina tyynty nyt Nyt se jo kuuluu valtava na kohinana kuin rajumyrskyn tulo Uhmamieliset korskeat valtijaat kuuntelevat vapisevin sydämin sen kohinaa He kuu levat sen kohinan muuttuvan joukkojen askelten kaiuksi — askelten joiden lukumäärä kas vaa ja joiden kaiku kovenee Tyrannit ja riistäjät aavista vat proletariatin jättiläisarmeijan lähteneen liikkeelle ja rientävän kiireisin askelin heidän valtaansa hävittämään "Vallankumous!" kuuluu kuis kaus kautta mailman Ja tun tuu kuin ilma olisi täynnä voi makasta sähköä joka purkaa tu liset lickkinsä millä hetkellä ta hansa "Vallankumous !" huudahtavat himmeäkatseiset vanhukset ja leikkivät lapsetkin sillä sen hen ki ja sen nimi on ilmassa "Vallankumous !" huudahtavat kaikki pimeyden ja vääryyden valtojen tukijat ja rientävät ju listamaan jotakin uutta oppia jonka varjossa vallankumouksen aate särkyisi ja haihtuisi ' Mutta aate joka lapsiaan po-' velleen puristavien äitienkin mie let valtaa ja heidät vallanpitäji ään saattaa pelkäämättä uhmaa maan aate joka jo tulikirjaimin hehkfiu lasten mielissä aate jon ka edestä miehuus panee elä mänsä alttiiksi ja jonka edestä nuorukaiset tahtovat hurmeensa lahjottaa ei haihdu eikä häviä viisaastikaan laadittujen salaka valien väkivallan varjoihin Aa te joka jo äidin maidossa ja kehtolauluissa imeytyy nousevan sukupolven sieluihin - ja ruumii siin ei kuole vaikka vääryyden ja pimeyden valtojen kamalim mat peikot mustilla siivillään ko ko mailman' varjostaisivat Aate joka hävittää sorrettujen mie lestä jumalien ja tyrannien pe lon ja orjanhengen ja luo niiden tilalle vapaan pelkäämättömän hengen joka antaa rohkeutta uh mata niitä joiden edessä ennen madeltiin ja joka antaa uskalluk sen kukistaa niiden valta jotka ennen rautanyrkein hallitsivat — se atte ei kuole vankikomeroi hin lakipykäliin eikä verivirtoi hin Se on kansojen pohjaker roksissa elävä voima mahtava voima mahtavampi kuin luonnon voimat Se on sorrettujen sie lua henkeä ja ruumista se on heistä erottamaton osa ja elää niin kauan kuin hekin ejävät Kun miljoonaisten palkkaor jain jättiläisjoukko nousee elä män syvyyksistä se nousee kuin syvyydessä syntynyt hyökyaal to joka täyteen voimaansa pääs ten pyyhkäisee ja murtaa kaik ki tiellään olevat esteet Sen nousevan hyökyaallon kas vava jyrinä jo kuuluu kautta kai ken mailman Proletariaatin vallankumouksellisen armeijan tahdikkaiden varmojen ja no peiden askelten töminästä pian vavahtelee koko niailma ja sen kumouslaulujen tuliset säveleet pian ilmaa värähyttelee — Hylätessään naisten äänioi keusvaatimuksen täytti senaatti vain erään historiallisen tehtä- "Jnhimillisen myötätuntoisuu den voimakkain side ulkopuolel la perhesuhteita tulisi olla se joka yhdistäisi kaikkien kanso jen työläiset huolimatta kieli tai rotuerovaisuuksista" — Lin coln Saksalaisessa vallihaudassa "Uskotko sinä perinnöllisyy teeni" "Tietysti" "No selitäppä sitten kuinka se on kun isäni kuoli liikaravin nosta ja minä kuolen nälkään" Luokkien välinen tais telu kautta historian (Otteita Debsin entisistä pu heista") Luokkataistelua on' ollut jo ih misrodun varhaisemmilta ajoilta asti Kaikkien aikojen yhteis kunnissa sekä muinaisissa että nykyisissa on työväenluokka ol lut riistetty sorrettu ja orjuu tettu Sivistys on tehnyt työväenluo kalle vähän muuta kuin että se on muuttanut orjuuden ja riistännän muotoja Työväenluokka on aina ollut kaikkien yhteiskuntarakenteiden niskahirsi kuten se nykyäänkin on ja tulee niin aina olemaan kin kunnes luokkien välinen taistelu loppuu luokkien hävityk seen ja vapaan yhteiskuntamuo don tuloon Vallanalaisuudessa ollut - riis tetty työväenluokka joko kahle orjina maaorjia tai palkkaorjina ollessaan on aina joko vaisto maisesti tai tietämättänsä kapi noinut sortajiansa vastaan Kautta vuosisatojen ovat or juutetut työläiset kulkeneet hi taasti mutta varmasti lopullista vapautustaan kohti Sosialistipuolue kutsuu kaik kia riistettyjä luokkia työläisiä kaikilta työ- ja ammattialoilta kaikilta rehellisiltä toimialoflta kaikkein vaatimattomimpien se kä kaikkein korkeinta taitoa ky syvien ammattien aloilta heidän oman yhteisen lippunsa alle lo pettamaan luokkien välinen raa ka taistelu vallottamalla kapita listinen yhteiskunta ottamalla haltuunsa kaikki tuotantolaitok- set hävittämällä palkkaorjiiuden ja perustamalla yhteistoiminnalli sen tasavallan Ensimäinen askel tähän suun taan on että työläiset katkase vat kaikki suhteensa kapitalisti puolueiden kanssa Ne puolueet ovat aivan yhtä läiset ja minä toivoisin heidän jyrkimmän puoluelaisensa selittä vän mikä ero niiden suhteella on työväenluokkaan Republikaani- ja demokraatti puolue ovat yhtäläisesti kapita listipuolueita eroten ainoastaan siinä että edustavat eri kapita listiryhmiä Muuten niillä on samanlaiset periaatteet vaikka eri värien alla ne ovat yhtä mä däntyneet ja samanlaisia kapi taalin palvelijoita ja työväenluo kan vihollisia Tietämätön työläinen joka kannattaa kumpaa hyvänsä näis tä puolueista takoo omia kah leitansa ja on tietämättänsä o man kurjuutensa aiheuttaja Hä net täytyy saada ajattelemaan jä toimimaan niiden työläistoverien sa lailla jotka kannattavat hä nen luokkansa puoluetta Tämä kasvatustyö onkin sosialistipuo lueen suuri ja tärkeä tehtävä Tietämättömyys on sosialismin suurin vihollinen Kapitalisti puolueet tietävät tämän ja käyt tävät kaikki keinonsa estääkseen työläiset näkemästä totuutta