Painos bn nyt 7869 m m Amerikan suomalistan työläisnaisten äänenkannattaja Organ oi tne Finnish tfurklng Womea In America No 43 TIISTAINA LOKAK 22 P— TUESDAY OCTOBER 22 1918— Kahdeksas vuosikerta Porvaritkin jo huomaa vat äitiysvakuutuk sen välttämättömyyden Niin keskiluokkalaista hyväntekeväisyys- ja reformityötä kuin lapsitoimistbn työ7 onkin ollut ovat sen saamat kokemukset ja keräämät tiedot tuoneet esiin aa vistamattoman kaameita nume roita Minkälaisia olisivatkaan tulokset samoista asioista jos niiden suhteen oltaisiin toimitet- tu tutkimuksia heti alunpitäen tarkotuksella tehdä niissä pe rinpohjaisia korjauksia? Tilastot osottavat että Yhdys valloissa kuolee vuosittain noin 16000 naista synnytykseen tai sen yhteydessä sattuviin "onnet tomuuksiin" Noin satatuhatta pikkulasta tiedetään täällä kuo levan vuosittain Samat tilas tot paljastavat osittain ne kat kerat tosiasiat — ne syyt — jot ka tuota hirvittävää elämän tuh lausta aiheuttavat Keskiluok kalaisillekin on hyvin vaikea myöntää että kurjat taloudelli set olot olisivat svynä siihen mutta tilastot todentavat sen seikan että pienipalkkaisimman slummeissa tai muissa kurjalisto kortteleissa asuvan väestön kes kuudessa on pikkulasten — sa moin kuin äitienkin — kuolevai suus suurin Perheissä joiden vuositulot ovat $650 on lasten kuolevaisuus 1625 tuhannesta ja perheissä joiden vuositulot ovat $1250 se on 625 tuhannesta Manchesterissa N H otettiin tilasto 750 :n köyhälistöperheen äidistä Noin puolet heistä kä' vi työssä tehtaassa Pikkulasten kuolevaisuus oli kaikkien näiden äitien lasten -keskuudessa hyvin suuri mutta työssäkäyvien äi tien lapsia kuoli puolta enemmän syntyessä ja ennen syntymää kuin kotona olevien äitien lapsia Dr Jacobi osottaa tilastoillaan että lyijyä ja metalleja käsittele vien äitien lapsista noin 536 pro senttia syntyy ennen aikaansa tai kuolleena Fosfori ja tupak ka ovat melkein yhtä vaarallisia äitien -ja lasten terveydelle kuin lyijykin " Niistä kuudestatoistatuhannes ta äidistä monet kuolevat teolli suudessa saamista myrkytyksis tä tai liiaksi raskaan työn runte lemina mutta suurin osa heistä kuitenkin antaa henkensä tietä mättömyyden ja huonon hoidon-takia-) Hyvä hoito maksaa ja siis täytyy köyhälistöläistcn tur vautua tietämättömien ja usein likasten muorien apuun ihmis tainta mailmaan saattaessa jos ta on sitten niin usein seurauk sena "onnettomuudet" synnytyk sissä "Onko Yhdvsvalloissa varaa menettää 16000 äitiä ja 10000C pikkulasta vuosittain?" huudah taa eräs kirjottaja "Sellaiseen hävitykseen ei ole varaa !" hän vastaa kysymykseensä "Samal la kertaa 'kun mailman sota hä vittää maan parhaat nuorukai- (Tatkoa toisella sivulla) ÄITI JA SOSIALISMI Ei mikään voi tuottaa parem paa ja varmempaa tulosta sosia listisessa kasvatustyössä kuin et tä saada äidit ajattelemaan Kun äiti ajattelee kun lapsi istuu a jattelijan sylissä silloin järjen voitto pimeyden varjojen joukos ta on oleva täydellinen Moni ihminen sosialismia aikuisena jonkun verran oppinut tunte maan vpipi koettelemuksien ai koina taipua lapsena opittujen mielipiteittensä palvelukseen mutta kun äiti joka lähin las taan aina on vähänkin ymmär tää ja ajattelee niin hän voi tuu dittaa lapsensa tulevan parem man yhteiskunnan ymmärryks_ Silloin kun äiti ajattelee hän ei tuudita lastansa tuonelaan joka on unhola mutta' hän tuudittaa ja kasvattaa jälkeläistänsä roh keaksi itsetietoiseksi mailman vapaa-ajattelijaksi ja yhteistoi minnallisen yhteiskunnan jalok si rakentajaksi Äiti voitko ym märtää kuinka paljon sisältävät sanat: yleinen yhteiskunnallinen yhteistoiminta? Ne tarkottavat mailmaa jossa ei tunneta kunin kaita keisareja eikä tsaareja jos sa ei ole olamassa kuritushuo neita ei hirttonuoraa ei pyöve lin kirveitä eikä äideillä suruja ja murhetta siitä että heidän lapsensa joutuvat ennen miehuu den ja naisellisuuden ikää jauhe tuksi -voitto-osingoiksi Vaan on tuleva yhteiskunta jossa kaik ki toimimme yhden puolesta jr yksi kaikkien puolesta jossa voi VANKILASSA Kirj Jenny Trast Vankilan ' synkässä sellissä on mies ylväs harmaahapsi Hän istuupi hiljaa uinaillen ja kahleitten kalsketta' kuun nellen jotka soivat niin stiruisasti "_' _ "Enkä yksin minä vaan tuhan Niin synkkänä siinä hän miettii sen kurjaa olojen kieroutta pää painuu kätten varahan kohoo huokaus rinnasta ras kaana j Siimat kostuupi kyynelistä Rautaristikon lomasta pilkistää säde laskevan ilta auringon on juuri kuin tahtoisi lämmöllään se helliä vankilan asujaa jok' väristen nyyhkii hiljaa "Elon iltani vankina viettää saan mä palkkana työstäni siitä että pelotta aina taistellen kävin orjien alaspoljettujen vapauden ja onnen eestä makkaampi tuntee iloa ja nautin toa siitä että on saanut auttaa heikompaa ja heikompi nauttii ja iloitsee siitä että on tullut autetuksi Vastustajamme kuis kuttavat meille: On turhaa pu hua ihmisyystunteista ihmisyyt tä on aina harjotettu mutta ei ole saavutettu Nyt me sosialistit huomautam me että me olemme toiminnassa luonnollisella _ tavalla nimittäin alamme rakentamaan alhaalta y löspäin emmekä niinkuin -entisajan ihailijat ja nvkyajan saar naajat ylhäältä ala'snäin 'Sosial ymmärrys on muuttaa taloudel linen pohja se on: muokata maaperä jossa on tilaisuus ih misyydelle' eikä niinkuin porva rit koettavat uskotella ja tyr kyttää kansalle sopusointua vie lä silloinkin kun he kiskovat ih misiltä viimeisetkin voimat ja pennit 'Tehdä voittoa-" on nykyisen järjestelmän tunnuslause ja voittoja tehdään niin monella tavalla voitoksi ostetaan voi toksi myödäänt voiton puolesta rukoillaan koko mailma on liik keellä voitonhimossa Voitonhi mo ei ole veljeyttä ja sopusoin tua Yhteistoiminta on sitä" Työläisäiti herää tee parhaa si tämän järjestelmän kumoami seksi! Opeta lapsillesi se oppi varhain he eivät sitä koskaan unhoita Maria Karhu "Mä oikeutta aina vain puo lustin alas vääryyttä lyödä koetin se rikokseksi leimattiin lain nimessä minua syytettiin oikeudessa vankilan voitin osa sama on taistelutoverien niin kauan kuin oikeus talla taan ja valhe kantaa valtikkaa sorto kaikkia hallitseepi" — Näin miettiessään katse kir kastuu käsi luiseva nyrkkiin puristuu ryhtiä vartalo kuihtunut saa kun hän uhmaten huudahtaa: "haa te sortajat odottakaa !" i "Pian nousevat nousevat jumal auta ylös sorretut orjuuden yöstä ! Kaikki käyden yhteistoimintaan sortovallan murtavat voimallaan vapaus kohoo orjain työstä" Ystäväni Alexandra Kollontay Kirj Luella Tvvining (Lyhentäen suomennettu) (Tmi- tranlntion filed with the Postmaster at Astotlo Ore Oct 22 1918 as rruired by eeclton 19 oi the Act oi bct 6th 1917) S Nuorteva Suonien tiedon antotoimistosta on selittänyt et tä Raymond Robins ja William B Thompson ovat sanoneet e siintuotujen bolsheviki-asiakirjo-jen olevan väärennetyt The New York Post vaikka~~ei olekaan enää edistysmielisissä käsissä sanoo että yleinen mie lTpide Europassa - on että sano tut asiakirjat ovat väärennetyt Lehti arvostelee George Creeliä niiden julkasetnisen johdosta Minä en tunne Leon Trotskia enkä Nikolai Leniniä vaikka eh kä näin heidät viimeisessä kan sainvälisessä sosialistien kongres sissa Siellä lainattiin hyvin vä hän huomiota eräälle nurkassa istuvalle pienelle sosialistiryh mälle venäläisille Saksalai nen ryhmä joka melkein koko naan täytti huoneen syrjäytti heidät huomiossa ' Saksan sosialidemokraatit näyt tivät olevan kaikista tärkeimmät kansainvälisten sosialistien jou kossa ' emmekä_ me edes uneksi neet että toinen ryhmä — ve näläiset — olisivat edeJlä kai kista muista Ja siis venäläinen ryhmä ci ollut huomiomme kes kipisteenä kuten se ehkä tulee olemaan seuraavassa kansainvä lisessä kongressissa jos ei jok i arvaamaton tapaus sitä ennen hämmästytä mailmaa kuten esi merkiksi Saksan vallankumous Ehkä Saksan sosialidemokraar tit voittavat takasin paikkansa mikä heillä oli ennen sotaa His torialliset tapahtumat vaihtuvat nykyään niin nopeasti joten on mahdollista että ' Saksan sosia listit perustavat sosialistisen ta savallan ensi viikolla tai ensi kuussa Saksassa on ehkä sato ja sellaisia tovereita kuin Karl Liebknecht Mutta palaan takasin bolshe-viki-asiakirjoihin Trotskia Le niniä ja Alexandra Kollontayta syytetään 50OOQ000 ruplan otta misesta 'Saksalta Venäjän pettä misestä Kiten jo alussa sanoin en tunne Trotskia ja Leniniä mut ta tunnen Alexandra Kollontayn erittäin hyvin On kerrassaan naurettavaa syyttää häntä rahan ottamisesta Saksan keisarilta kun hän olisi voinut saada kuin ka suuren summan tahansa jos hän olisi vain myynyt Venäjän vallankumoukselliset tsaarille Alexandra Kollontay kuulun Venäjän aatelistoon Hän- on yksi niitä naisia — kuten Bresh kovskajakin — joka on uhrannut persoonallisen asemansa ja val tansa kansan hyväksi Hänen miehensä on venäläinen upseeri Vallankumouksellisten mielipi teittensä tähden karkotti tsaari hänet maanpakoon " Alexandra Kollontay on yksi (Jatkoa toisella sivulla) V