Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, October 01, 1918, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 8135
Thla Issue of the Toveritar eontalna no artlcle auch aa
require an affirmed trantlatlon accordlng to Act of Oct
15th 1917
Amerikan snomalaistsn työläisnaisten äänenkannattaja
Organ ot tne Finnish Horklng tomea tn America
No 40
TIISTAINA LOKAKUUN 1 P — TUESDAY OCTOBER 1-
1918 — Kahdeksas vuosikerta
Luokkataistelijan
palkka
Luokkataistelijan palkka ! —
Kukapa rehellinen työläinen ei
tuntisi tuskan tunnetta rinnas
saan ajatellessaan sitä raskasta
tuomiota mikä on langetettu
Eugene V Debsille hänelle ho
pealiapsiselle kuusikymmentä-kaksi-vuotiaalle
vanhukselle hä
nelle jota kohtaan jokainen re
hellinen työläinen tuntee suurta
kunnioituksen tunnetta hänen
pitkäaikaisen järkähtämättömän
puoluetoimintansa vuoksi Nyt
hän vanha puolueveteraani Eu
gene V Debs on tuomittu va
koilukin rikkomisesta kymme
neksi vuodeksi Moundsville W
iVa kuritushuoneeseen Katke
rana hiipii mieleen kysymys et
tä täytyykö tuon jalon rohkean
innokkaan oikeuden puolustajan
virua elämänsä viimeiset vuodet
synkkään kuritusvankilaan tel
jettynä Siinä tosin ei ole mi
tään outoa että suljetaan van
kilaan se joka on uskaltanut a
laspoljetuille riistetyille oriille
oikeutta julistaa ja seistä jyrk
känä oikeuden puolesta sillä
kautta historian aikojen aina o
vat polttorovio hirttonuora ki
dutuskammio tai vankila olleet
niiden osana jotka ovat totuut
ta julistaneet ja totuuden avul
la yrittäneet horjuttaa vallassa
olevan luokan epäoikeutettua riis
toasemaa Hän Debs on yksi
niitä väsymättömiä luokkataiste
lijoita joka on horjumattomasi
"seisonut sosialismin peruskalli
olla yli kaksikymmentä vuotta
Hän on ollut Amerikan sosialis
tipuolueen riveissä siitä saakka
kuin Amerikan sosialistipuolue
on järjestetty vuonna 1897 Jo
paljon aikasemmin jo varhaises
ta nuoruudestaan saakka on Eu
gene V Debs ottanut innolla
osaa Amerikan työläisten talou
dellisiin taisteluihin joten hä
nen nimensä on häipymättömäs
ti piirtynyt Amerikan työväen
liikkeen historiaan Tuskinpa
löytyy Amerikan sosialistipuolu
eesta toista puoluetoveria joka
olisi saanut osakseen niin yksi
mielisen ja jakamattoman tun
nustuksen kaikilta järjestyneiltä
työläisiltä kuin Eugene V Dabs
Eivät ainoastaan työläiset ole
antaneet tunnustustaan hänelle
vaan Amerikan oppineimmat
miehetkin ovat tunnustaneet hä
net yhdeksi aikamme etevimmäk
si puhujaksi Niinpä kuuluisa
amerikalainen ' kirjailija- Edwin
Markham on kirjottanut Debsis
tä seuraavan lausunnon:
"Eugene Debs! Se on yksi
vuosisatamme suurimpia nimiä
Ei kukaan — ei edes poliittinen
vihamies — ole koskaan sanonut
ettei Debs olisi rehellinen sydä
mensä pohjasta saakka On vai
kuttavaa tavata tuo rohkea ih
misystävä Hänen kädenpuris
tuksensa on nautintoa hänen
valoisa katseensa toiveita herät
tävä" Nyt kuitenkin tuo rohkea ih
misystävä horjumaton oikeuden
puolustaja on rikoksellisena tuo-
SUURI SUNNUNTAI
Kirj Helmi
On päivä niin herttainen
on' sapatti pyhä
Vaan orja se raataa
vain työssänsä yhä
Koneet ne ravaa
rattahat raksaa
Koneiden rinnalla
orja raataa jaksaa
Jaksaa jos jaksaa
kunnes rattaat ruumiin ruhjoo
ja kukapa maksaa -
vaikka sirpaleiks' köyhän sielun
ja ruumiin puhkoo
ja työhönsä "kaatuu ?
Niin — vaikkapa kaatuu —
jo tuhansia maatuu
kuoppiin ja luoliin
Jouda ei joutilaat huoliin —
Ei jouda he huoliin —
ei orjista taikaa!
Jos koneet vain kestää
ei ole aikaa
pieniä vammoja estää — —
Orjalta oikeus puuttuu
Ntimeroiks' raatajat muuttuu
Aika on rahaa!
Kultaa mammonan myllyt
jauhaa
ne alati sahaa!
Ei taukoa jyske
ei lepoa suo ei rauhaa —
Orja kuulehan
sanan tään soima!
Nouse heitä kahlees
pysäytä koneiden mahtava
voima
Sua kutsuu jo päivä
vapaus vuottaa !
Nyt jo voit nousevaan
huomiseen luottaa!
Suuri on saapuva sunnuntai
sulle !
Arkiset touhusi taukoo
kohta" kun joukkosi voima
kasvaa
ja raatajat silmänsä aukoo —
Saapuvi sunnuntai suuri
varmaan
pilvetön kirkas vapaiden juhla!
Et entisen orjuuden
pilvisen" harmaan
mittu kymmeneksi vuodeksi ku
ritushuoneeseen Jos mikään
niin juuri nuo tuollaiset julmat
luokkatuomiot ovat omiaan nos
tattamaan työläisissä hellittämä
töntä halua väsymättömästi tais
tella sen kurjan järjestelmän ku
kistamiseksi jonka vallitessa ai
noastaan on mahdollista että
tuomitaan rikoksellisena vanki
laan ne jotka ovat kansan enem
mistön oikeutta puolustaneet —
Niin kauan kuin harvain etuoi
keuteen perustava yhteiskunta
järjestelmä on vallassa on myös
kin lahjakkaimpien luokkataiste
lijain palkkana synkeä vankilan
komero — Jennv Trast
M — n
päivän mustaa kangastusta
sä näe silloin
Näes kun joukot nousseet on
voimaan
nousseet pois orjuuden mustasta
yöstä
saivat he vapauden kellot
soimaan
lakattuaan vihdoinkin orjan
työstä !
Saavu sunnuntai
suvinen suuri !
Kohoa veljeyden mahtava
muuri
Oi nouse jo orjakansa!
Palvelijattarien ase
masta Seuratessa nykyistä mailman
menoa huomaa työläisten kaik
kialla heräävän tunteinaan työn
sä arvon ja sen jälkeen myöskin
vaatimaan parempia elämän
mahdollisuuksia Tvöläiset kai
killa eri ammattialoilla alkavat
järjestymään joka on ensi askel
olojensa parannukseen
On kuitenkin olemassa eräs
työala jonka tekijät joitakin
poikkeuksia lukuunottamatta
nukkuvat vielä aivan Aatamin
aikuista unta Nämä uinailijat
tunnetaan niin kutsuttuina per
hepalvelijoina Heitä oikeastaan
pitäisi kutsua kulttuuriikauden
orjiksi sillä perhepalvelija et
ole muu kuin orja Vaikka palk
katyöläiset kaikilla työaloilla
tuntevat itsensä orjiksi niin
tuskinpa sentään löytynee työ
alaa joka orjuudessa vetäisi ver
toja 'perhepalvelijattarille
Kun työläiset muilla työaloil
la työskentelevät jotkut määrä
tyt tunnit ovat he työnsä lopeL
tettuaan vapaat työnantajiensa
määräyksistä ja saavat viettää
vapaai-aikansa sen jälestä sen
mukaan kuin heidän väsyneet
raajansa ja ohuet rahapussinsa
myöten antavat Mutta milloin
on palvelustyttö vapaa? Joka
ainoa perheissä palveleva tai
palvellut nainen voi sanoa että
ei milloinkaan Palvelijattarien
orjuus alkaa silloin kun hän
alkaa työnsä perheessä ia lon
puu vasta sitten kun 'hän iät
tää työpaikkansa Kaiken aikaa
hän on orja ja saa tuntea sen
raskaasti
Palvelijattarien keskuudessa
on yleensä tunnettu seikka että
keskiluokkalaisilla palveleminen
ei ole varsin vhtä orjuuttavaa
kuin yläluokkalaisia palvellessa
jolloin emäntä määrittelee yksin
palvelijattaren pukeutumisenkin
aina kureiivistä keneänkorkoon
asti Keskiluokkalaisia palveli
lessa ei määritellä niin tarkoin
näin persoonallisia asioita mut
ta sen sijaan on oaljon muuta
kuten esimerkiksi vlenmäärin
raskas _tvö ja useassatapatikses-
T (Jatkoa toisella sivulla)
Tietoa hankkimaan!
Kapitalistinen riistomahti is
kee ' yhä syvemmälle ahnaat
hampaansa meihin riistettävään
luokkaan ' Yhä tiukemmin se
haluaa imeä voimaamme vii
meiseen verenpisaraan asti Ja
nyt jos koskaan sillä on tilai
suus sitä tehdä Jos 1akn'il1 y
m järjestetyillä taloudellisilla
järjestöillä saamme parannuksia
oloihimme palkankorotuksia y
m parannuksia saammeko to
dellisesti nauttia näistä paran
nuksista? Emme! Kapitalistit
tekevät kaikkensa ensinnäkin
käyttäen tätä sota-aikaa bytviik
seen He maalaavat työläiset e
päisänmaallisiksi ytn jos he
yrittävät hankkia parannuksia
mutta he itse nostavat elintar
peitten hintaa huimaavasti ja
selittävät meille ymmärtämättä
mille kaiken 'hinnan nousun
johtuvan sodasta Siis he käy
tävät sota-aikaa omien voitto
jensa ja riistomähdollisuuksien
sa keppihevosena ja me tietä
mättömyydessämme uskomme
näin olevan Huokaamme vain
ja nöyrrymme uskomaan kaik
kea tätä Ta vaikka kuinka Fat
simme palkankorotuksia sitä
mvöten elintarpeet nousevat
'Siis vksin taloudellisesti 4änes
tymällä emme voi saada 'pa
rannuksia oloihimme
Niin kanan kuin kapitalistit
omistavat kaikki tuotantolähteef
niin auvkan- myöskin saam-
me elää riistettävinä sillä sen
tiedämme että koskaan he eivät
katso meidän parastamme Mei
dän täytyy saada nämä tuotan
' tolähteet koko yhteiskunnan- 'oV
maisuudeksi ettei vksityiset eV
losteliiat saa niistä yksin naut
tia Meidän täytvy onpia valtio
vallan merkitystä Meidän täv
tyy saada se suojaamaan mei
dän työläisten etua Vaikka jot
kut kutsuvatkin valtiota vain
mitättömäksi "varjoksi" ia "'hei
jastukseksi" on se todellisuu
dessa kaikkea muuta mutta ei
mitätön Mutta silloin vasta se
on työläisille hvöd"ki kun se
on meidän työtätekevän luokan
määräämisvallan alainen ja kun
se omistaa tuotantolähteet Sik
si olisi meille tarpeellista onnia
mitä merkitystä valtiovallalla
on Meidän tulisi saada yleinen
ia yhtäläinen äänioikeus naimil
le kun sitä ei yleisesti vielä ole
Meidän tulee olla luokkatietoi
sia että ymmärtäisimme käyt
tää sen omaksi eduksemme U
sein luiudetaan että mitä ovat
sosialistiset 'virkailijat saaneet
"aikaan He ovat aina kyllä saa
neet sen aikaan mitä vähem
mistönä voivat työtätekevän
luokan hyödvksi saadakin Pir-1
täisihän kaikkien ymmärtää että
vähemmistönä eivät sosialismit
voi mailmaa mullistaa Radikaa
limme eivät näytä vain onni
van valtiovallan merkitystä'
Hyvin hämärää se näyttää ole
van monelle meille naisillekin
jotka kuulumme sosialistipuolu
eeseen Eikö meidänkin velvol
lisuutemme olisi ymmärtää sitä!
(Jatkoa toisella sivulla)