Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 17, 1918)
No 38 Tiistaina syyskuun 17 p 1918 SIVU SEITSEMÄN matka Barcelonaan edelliseen jal katilatkaan verrattuna Silloin oli hänellä ollut vähän tietoa paljon toivoa ja varmuutta ei en sinkään Nyt hänellä oli var muus — ainakin yhdestä asiasta — hänen elämänsä oli auttamat tomasti mennyt Kaikki toivee1 nuoren siskonsa elättämisestä jotka edellisellä kerralla olivat hänen matkaansa sulostuttaneet olivat nyt ijäksi päiviksi men neet Ja junan kiitäessä eteenpäin vartiosotilaiden säälintunnetta katseillaan ilmaisten täyttäes sään tehtäväänsä vaipui Juanita ajatuksiinsa Miksi oli tämä elämä tämän kaltaista ei ollut muita ystäviä kuin ra pakossa rypevä porsas Häneen koski kaikista enimmän se että rakas iso-isä ei häntä tuntenut Albert itki niin kovasti että he: räsi itkuunsa Päivä oli jo va- lennut ja nan nousi Heti ylös ja vovat että kaikki lapset oppisi- juoksi pesemään itsensä niin: vat tuntemaan sosialismia ion- puhtaaksi kuin n Jääntien vieressä on pieni ka avulla köyhyys puutteet ja rästä häntä ei tarvinnut edes ke-l kki ' Kylänväen kesken sitä s""u """-lavat manmasta liottaa itseään siistimään ja hän iMaiju-iaii Marjailijoita möi kutsutaan torpaksi Torpassa a suu kaksi äitiä lapsineen Toi sella äidillä oli kaksi lasta Nii la ja Aino joiden isä oli Ame rikassa Toisella äidillä oli yksi tyttö rMaiju jonka isä oli kuol lii t Albertin uni ei ollut enään tarpeettoman itse- käskään kuten ennen ! NÄHTYÄ JA KUULTUA Albert oli omituinen pieni poi ka joka ei olisi koskaan halun- (Jalkoa toiselta sivulta) Maiiii nH siis kövhän lkpn „f i i iduspaiKKa kaikkine siilien ktiu- tvt S™ i " u tXr ATt-Z"'"'? lvine mahtavine laitteineen t1_ nr _' 1 t " Aliksi rangaistun su- y -'J"" ins„n„ CiM naijua nampai- Tästä 17 ! i : ti m 1 1 asta niptipn maQtannibiSön t _ 1- khsi sairaana v tpp in m k-- tn n n Han ai v hmnnf -u™ v — ' — uiimmotu ta naina eua nan otti oman iap- r J v 1 ""i vlitse astuttua EPIKH h n 11 (T i I ( ti r TVf I h-s i I 1t n n r n isänsä tappajaa edes tutkittu- Parhaansa mukaan ku Maiju koetti häntä hoitaa vaatteitaan niille kuuluviin paik- S' I parhaansa mukaan koihin eikä muutenkaan ' olla ?i M™ta anmurtaja alukseen ! 3"'"" " l" "MP1P hws lans! nvvtSm35n tu„ t-i: „:„„ f JUKa vie ""Kaisevan korkeiden Kaanr uhko suurempi synti „ : „-' " r1 r """' a"d 'MJCd tunturien väliin muoilnsmnnin tappaa omaa lastaan kuin tappaa R!kon emännältä lääkettä Hä- kasissa paikoissa ja oli äidilleen kerras aan kokonaisen perheen elättäjä? [" a tapaa aina jotakin o la ja usein tottelematon ™ 'in Skffins talini n Laki sanoi että oli ja hänen M han antaa" sano Maijun Eräänä iltana hän tuli kotiin JZE£? SffiSST käsityksensä asettui sitä vastaan 4"'- tavallista likasempana eika pes- tjon omistaman nntatipli-m1 Mutta olipa lain ja käsitvke„ Juoksujalkaa riensi Maiju ta- syt kasvojaan ja käsiään ennen ClittävakÄ kanssa miten tahansa Yhden ]"on Ja ke?01 emännälle asiansa nukkumaan menoaan vaikka äi- Täniä ra„tatie on rakennan hän tiesi jonka hänen olisi pi- Emäntä oh ystävällinen ja antoi tinsä kehotti Tavallisesti äiti litjelL öerkorke tänyt aikaisemmin tietää Hä- Ara'Julle s"urei1 voileivän lää- sai hänet taipumaan tähän vas- äkkijyrkänteisille k-ill oi Mat nen ei olisi pitänyt tappaa las- tta ja toipa vielä joitakin o- tenmieliseen tehtävään mutta klJa]an tä t ' 1 J taan Sillä kerralla kun hän ku- mllle lapsilleen pieniksi käyneitä Albert tiesi että äiti oli nyt sai- ttmtnVielnmiän risti tuon viattoman olennon kuc vaatteitakin Vaatteet olivat A- ras eikä jaksaisi häntä pakottaa n"„a mXstaessaan tä ä & Haaksi miten voimakkaasti eikö menkasta tuotuja sillä Roikon kuten häntä usein täytyi Hän ttaBton V-V hänen sielunsa janonnut suute- vaki oh ollut siellä ennen ja se- kyllä näki mielipahan kuvastu- mia sil]ä juna k loa syleilyä hyväilyä tuolta o- P? tekikin nuo vanhat vaatteet van äitinsä kasvoista vaan hän voimallansa toisella puolen o"' lennolta ioka elävästi muistutti Plkku AralJn sdnussa min ar-- ei snta välittänyt sillä hän oli essa fcivri7=lfI ' " „ hänelle isäänsä joka meni sam- vokkaaksi Olihan Amerika hä- oppinut itsekkääksi vastoin äi- aa TuohuV Ä S lou" mumattoman tulen sytytetty- nen mielestään ihmeellinen ja rl- din hyvää ohjausta Kuitenkin p10]cn silmin kantamiin kohn ää -- - kas ffa' f nkii"e! T!'51 ut!!in fi"Mil™e M- vat tunturit niin lähellä ja jn- Mutta aani sieltä kotiseudun nöyrästi kuten köyhille ihmisil- nen mieltään hiukan vaivaamaan kastj ettej mitenkään vaunun ik " karkeilta vuorikummuilta oli le Suomessa opetettiin ja juok- eikä hän tahtonut päästä uneen kiinasta voi nähdä 'niiden lriri-m- kuiskannut hänen korvaansa: ta- si kiireesti kotiinsa viemään äi- Kun hän vihdoin nukkui näki tPiiP t„ „:„„„ o '! t t 1--M i i - tiin x cicis toisinaan syoKsuntaa pa! lian perkasi etta lapsi ai- dilleen lääkkeitä ja näyttämään han seuraavanlaisen unen: „„„„i: „ kaa kirkumaan ja kuristi ennen- hänelle emännältä saamiaan lah- Hän oli vihdoinkin päässyt nimevden Välills un -aii -i -t- J°Ja- maalle iso-isän luokse jonne hä- Hell:rmr nimine ?i Heipä hei !' huusi Maiju nen oli kauan tehnyt mieli ja ka josta ennemmin tävtvv niat-: t olen yhta hyvin puettu kun han saapui iso-san talon lä- kustaa pikku laivoilla Sulitjelma n toisetkin kylän lapset vaik- helle han uioksi kiireesti sisälle t„n(„r™ Junan jyske vaunukoplinkien ka nämä ei olekaan minua var- ia hvmiäsi iso-isän nolvelle istu- ♦„„u„i:_ ' =i:n kalske ja veturin säännöllinen ien tehty" maan 7Z i kaukainen puhkina sulautuivat Maantielle oli kerääntvnvt '-Mutta kuka sinä olet?" kvsvi Js" __"™Jaa kytal hänen korvissaan yhdeksi mah- joukko lapsia Kaikilla heillä o- iso-isä ihmetellen ''Ei? minä tuii- UzivtZCL t "ITi "I kuin se ennätti äännähtää Tuo muistelma tapahtumasta "Heipä hei!" huusi appelsiinipuun alla se vaivasi "Nyt olen yhtä hyvin hänen ajatuksiaan kuin Hvnlc! „u„i„u -ix„ -i :„„ t= t s rt -n- _ „ owuccii KcsKiiKseen ia :c7 :: r:: : t"?d "Kmt ' :m "rMa!rKa!l' Fumsund on kaiken keskuk nuauuiia iui- un niin ivana piicivac ])iener ininä Jien iioerr eiKo sina vaisuutensa vankilan kammiois- jalat tahtoneet pysyä maassa minua tunne?" sa tiima kuului rautojen kals- vaan tävtvi hvnellä ia telmiä "Ei Albert ole tuollainen mur- f~J-"~ J - ke vartijoiden uhmaukset pak- "Kipposten kopposten astiani jaani Eihän sinulla ole muuta i„ „i 'i„iil '::lu sena koko tuolle 14 eri kaivantoa ja muuta työryhmittymä-osaa kä- ™un I:„„n„„„ :s„s„ä u„o ' ucu paiiouueiie i assa snait- „ aulva marjoja tayueen : ne Huusivat as- punnasta Ktun suman valkuaiset ep vhtin mri m:i„ii:„ ketus tuntevaan ihmissieluun Se tioitaaj heitellen Jos astia sat- Et sinä saa olla puhtaiden ih- konttm TlZ K ™ ol_ hautaushymna hänen men- tui menemään pystyyn tiesi se inisten kanssa samassa huonees- e° tvÄnteTee S lX neisyydelleen ja alkusoittoa tule- mui{a eitä ettn astian omistni-i sa Mene ulos ia etsi k-ill -lispsi i - i l-lu~~yv e"K1- viis i idelle ioka knnliisHii ti knl ! r omistaja sa vienu uu s ja etsi ka laisesi ]oa käsittävä konttorisi joukko ko irenntMtuksen tulisi saamaan paljon marjoja ystava ! sano so-sa eika sima Samoin täällä'on yhtiö suuri koua ennustuksenaan Maiju naki ikkunasta lasten i- muu auttanut kuin lahtea pa- ruoka- ii sekatavir-il-mnm -k n Mutta kaiken tuon pelottavan lon fa ajatteli: minäpa k yn hfliIIullieHn llloSf koska ei Sfn iuuremp o- tule vaisuustunnelman lävitse ha- äidiltä eikö hän laske minuakin tunnettu iipn n ntnksppnsa HinkpiKiii v-iä ' - i _ „ tm suuskauppa Lyliyesti sanoen „ " maiiaaii noitien lasten Kanssa rmapuussa lauioi Kaunis sini- „„ vvv: vhtiön vii ilti h uudeleen sama vastausta etsivä Päästihän hyvä äiti tyttösensä lintu ja Albert alkoi maanitella k Sn muodos" kysymys: Miksi? Miks kuristin menemään Muutama Ilonen sitä ystäväkseen vaan lintu Ien- ffin tämä oaS" väh v I Tnma hauet? Aatto i„„„„ Ar„ „i t=t„ ah„ jn }aenlmumd paikka valuin yii :-'"-J" -""J" ""-" J" kolmituhantisen väestön Sand- joKossa maaiuiena seiia: juna en uuma ona noin ncs on toinen Imnmattnvn kes- WINNIPEG MAN CAN Tämä on ensimäinen kirje To verittaressa täältä "Oh torpan Maiju mikä sinun likascn pojan' ystävä en! Minä itt„m: cu „„" ii-iituon „i lläsi on? lumsivat laP'set näh- ol?" '"tf6 P1'!1'116 ia rakastan P"'1" tiön kaikki malmin pesulaitteet Täällä on ainoastaan seitse- tun dessään Maijun tulipunasen tan Sitten Albert tapasi vanhan Sulitjelma järven kolmesta eri man suomalaista perhettä kaik- "Marakatti punalakki posetii- Hallin ja koetti tehdä sen kans- b : „„(„ii „ ki tmtisasukkaita Minun isäni vin päällä" kiusaili joku joukos- sa tuttavuutta mutta kun Halli ipVcta npliH=t: l-ivnntfl ni- ja äitini tulivat tänne kesäkuun ta huomasi kuinka likanen poika EarLfa Ä ritln1 t'Mri-aT°" °':itt(e" Maij™ niei e1S"1 S-V"!keni AIrt"i1 KG vcli pois ja mu- neleita myöten kaikkf malmi pes ittam hauska kesa Toivon etta mutta sitten hän ajatteli että rahti: "Mma en pida noin lika- täväksi ja lajiteltavaksi Fa"'elian kaikki Toverittaren lukijat ovat hänelläpä olikin nyt tilaisuus vä- sista pojista Minäkin pesen it- suurien sulatusuunien helvetilli viettäneet hauskan kesän Minä hän kehästä koska hänen pu- seni joka ]iäivä lammikossa ja gen hehkun viimeisteltäväksi' olen kahdentoista vuotias Minä kllllsa oH tuotu Amerikasta "Mi- tottelen emäntääni mutta sinä Suurimman osan malmista 'lies itien mielelläni kertomuksia kir- tä te siinä huudatte! Taitaapa et varmaankaan tottele äitiäsi sa puhdasta kuparikiisiä tulee se jeita ja runoja Lasten osastosta käydä kateeksi kun teillä ei ole koska olet noin likanen uloslähettämiselle valmiiksi aino kaikkie pitäisi tilata Toven ar- Amerikasta tuotua pukua kuten "Oh öh oh pävaa ystävä!" astaan pesemisellä ilman sulatus ta si la se on opettavainen leht minulla" _ rohk porsas rapakon laidalla la Sulatusuunien kautta kulkee ™l0Petan ta!a kert-aa !a Pilkkasanoja ci enään kuulu- "lttle lanne taalla on hauskaa!" ainoastaa„ niin sanottu roska jos tama on 1 ovorittaressa niin mt ja riidat sovittiin pian sillä "En minä ole porsaan ystävä" maImi valmjsttlcn lama slllaltlk ""J"""' iM-virvui Kiikana olisikaan halunnut pilata sanoi Aioert siiiinuneena por- Toverittaren pienille ja suurille iianskaa marjamatkaa häijyydel- saan julkeudcsta lukijoille — Tyyne Lindström is "Mutta katsohan itseäsi" sa- Monet näistä marjailijoista on noi porsas "Et sinä ihmisten nyt täällä Amerikassa ja ovat seuraan kelpaa kun olet aivau KEHYKSIÄ tehdään tilausten mukaan pienien tyttöjen ja poikien äite- ravassa Mutta älä välitä kyllä Meillä on myös valikoima valmiiksi jä Nämä äidit toivoisivat et- minä olen sinun ystäväsi" kehystettyjä kuvaruutuja myytävänä teivät lapset milloinkaan louk- Nyt vasta Albert huomasi Toverin Kirjakauppa kal!j toisiaan tvöläisveliinä ia kuinka vastenmielinen likanen sen avulla puhtaaksi kupariinöh käleeksi Jatk Uudistakaa tilauksenne ajoissa ettei lakkautus ta lehden lähettämises- vaisi toisiaan lyoiaisveijina ja nuiinei vaicinnit:iiiieii iikciuch sisarina joita he ovat ja he toi- poika mahtoi olla koska hänellä Sa tUle tapatltUmäan I