SIVU KAKSI AURINGON NOUSUA KOHTI (Jatkoa ensimäineltä sivulta? sä viedäkseen voittoon vapau- den suuren asian ]10ttaa ihmisyyden korkeimmalle M!lftam1itrt:a Nnriasta sodan Sin tienristeykseen asti Astuu- tasolle Matkamuistoja Norjasta sodan pienenTpään ]()kaa Työläisluokkaa voidaan ryos- Varallisuutta ja lepohetkiä " ensi vuosina lilaivaan taikka isoon Hurtikrut- tää polkea rusikoida hakata kaiki!le! Tämän toteuttaminen Uj" 'L„sn w„ taan niin kummallakin joutuu miekoilla teljetä vankiloihin on t kävnyt mahdolliseksi en- Matkailija saa uttuansa ta ian katgc]emaan Lofotenin ampua työntää kapula suuhun sikerran koko ihmiskunnan his- kaupunkiin luulee saap meenta komeaa saaristoa ja sen keskus etteivät voisi ilmaista kärsimyk- toriassa johonkin synkeaan s)ylen ikkaa Svolvaran pikku kail siänsä mutta työläisluokan ma- Tule — menkäämme eteenpäin moppaan silla min huikaisevan ja Kaupunki on sievoisen jesteetillinen kulku yhä etenee ri nousua kohtiI korkeat on kaupunkia ympäröi- h(]ag man mh&n nnii(a te_ auringon nousua kohti _! vat vuoristot joiden jyrkille rin- oI]isuuslaitoksia kuin kalojen ' Kuninkaat ja hovit armeijat KOULUJÄRJESTELMÄSTÄ "emulle on lama kaupunkin ra- kannutus suolauslaitokset ja laivastot ei mitkään hallitse- J J kennettu_ muodostaen keskellen- pienu„destaan teoiiisuuslai van luokan valtakeiuot tfoi pulat- fjatkoa wiinäiwm i™ia) sa pienoisen viivamaisen Jaak- tokäj(nsa vähvytlestä huolimatta tää työläisluokan — mailman son Rakenteeltaan se on uu- kaupunki sentähden tvöläisluokan vallankumouksel opin musiikin piirustuksen maa- simrtanajan rakennusma ha ye- „rJnen NorSn kaupan ja lista liikettä- jksen pm'Pflemlsefn' käsitöiden hättävan kaunista katseltavaksi 'adden turvaajana olles- Tappiot ja vääryydet joita leikkien ja kansantanssien ope- Alituisena haittana vaan oh te- " ar P™e" x m™& kärsitään poistaa pelkuruuden tus ovat osa nusta opetusaine ollisuuslaitosten ja rautatevetu- r 11 P tunnin mat kehittää yhteistuntoa ja varmis- ta joissa kansakoulun opettajat- rien syllnyttämä hiilen savu jo- ?a- A4ä_Wkats Uittaa lopullista voittoa taren tulisi olla spesialisti ka ei jaksa raskaan meri-ilman h?"?Ja Työtätekevät tulevat vähitel-' Alempien luokkien opettajat- siihen yhtyessä nousta noiden Ien tietoisiksi omasta voimastaan tarella on monenlaisia hanka- korkeiden tunturien ylitse vaan ™ UI )l'"f _ ™ 1 ul f ™ Heidän tarvitsee vaan kerran luuksa työssänsä Se on jo t- lepaa kaupungin päällä raskaa- J Tan sa maa-a -Huhtasta itseään pannakseen ko- sestaan vaikea tehtävä kun koet- na sakeana pimeytenä nam ru- 'U„nennS ko mailman vapisemaan Heissä taa sovittaa päivän työjarjestyk- mentaen kaupungin todellisen fe?een na? ' s'"d ™™ ™ on mahtava valtamahti seen suuren määrän oppiaineita kauneuden Kaupunki on tänä J01'a tandn Yfln fa Läpi lukemattomien vuosien ja koettaa saada suuren joukon so(lan ajana tuiiut suurmailman PuncT" ovat J -i%n on työn jättiläinen hapuillut pi- rauhattomia lapsukaisia niitä lu- kaupungiksi sillä täällä saa ai- S ™°r!: meässä metsikössä hvönteispar- keniaan ja olemaan jarjestykses- kunsa tuo paijon huomiota puo- Pulla rantaKaistaiLiiia idiKKd un vien pureksittavana ja onnetto- sä Koulun johtaja voi tulla ja leellsa vetänyt ja ainoa' näin poh- llen synnytumissa laaKsoibsa muuden ahdistamana vaatia hänen luokkansa näyttä- j0jsessa oleva sulan meren kaup- nnteln!"sa- 10110 slta v Kahdeskymmenes vuosisata nä mään miten se kykenee jonkun patje Narvik-Riksgränsen rau- epaa jotenkin tasaisella nietiw- kee työn jättiläisen kohoavan j v~j jv" ~ non niint-r rn im IL-1'nrtr! ii n a musia liiusiasia yosia cisuviin laijj "mu navian maiaen Kauppaue suieu „ oman voimansa loistossa ja naut- tehdä tuo erikoistyö Vanheni- Tanskan salmien sulkemisen taYa !slsta aupunKiasennoisia tivan voittonsa hedelmiä pia tulee katsomaan lapsiansa jämä se tehnvt "tästä en- Willnen aseinansa mensatam TnnrJictniäripfiiplmän viimpi tai iotakin muuta häiriötä sat- „::„ u„M-c„cl„ w neensakaan ei silta ole vomtn Jiv11 iiuiuiu v [uiintiijuuJ j laSta SUUI lllctlllllclll UiaJUaCU 111CIL- „ j Palkkaorjuusjärjestelmän kuten tomaksi Monenkymmenen kas- kailijoiden kaupungin oliisuusKaupungiKsi _ J°l&M" varhaisempien orjuuden muoto- vavan rauhattoman lapsukaisen Suurimpana teollisuustyönä on pienempiä teolhsiuisyntyksia on jen täytyy mennä menojaan Yh- järjestyksessä pito ei ole mikään täällä Ruotsin puolelta tulevan yl'ä mutta Aorjassakin havait teiskuiitamuoto muuttuu johdon- helppo asia Opettajatar on si- rautamalmin käsittely sen ulos taya suurempi teollisuus on niel mukaisesti materialistisia lake- täpaitsi johtajien ainaisen ahdis- lähettämisessä Ruotsalaisen se- kenPa tuntematon Kaupungin jansa totellen Entisajan isän- teliin alaisena Johtaja tahtoc kä norjalaisen kauppatavaran vallamen ty?vaesf° ontaalIa J° nät ja orjat herrat ja maaorjat osottaa että hänen koulunsa tai kauttaktilkutienä se on" suuriin- käsittänyt järjestäytymisen hyo ovat menneet näitä seuraa- pian erikoisaineensa osottaa mahdol- pja Xorjan kauppakaupunkien ''yn°''en heillä paikkakunnan o meidän päiviemme kapitalisti ja lisimman korkeata edistystä ja lukuun luettava Pääelinkeinona J°'hm katsoen kerrassaan hyvät palkkaorja sitä ei voilla muuten saavuttaa nii„ ollen onkin koko kaupungil- järjestöt Jotain merkitsevän Teollisuuden kehitys hävittää ellei opettajatar ole kykenevä la a Ainoastaan kaupasta johtuva pohjoisesta pain laslen ensimai ja luo uudelleen yhteiskuntaa työssänsä Koulun johtajan mai- tulo Työväen järjestöjen tut- sen ty?vaen sanomalehdenkin ta Minkään kapitalistisen oikeusis- ne siis riippuu opettajattaren ky- kija tapaa täällä jo aika voimak- Paa täällä ilmestyvän pttem tuimen estetuomio ei voisi vas- vyistä joka suorittaa paljon e- kaan satamatyöläisten järjestön me '?l vaaryvtta ty?yael"jar" tustaa taloudellisen kehityksen nemmän ja raskaampaa työtä sekä vielä uinumistilassa olevat jestojä ja teolhsuuselamaa koh voimia kuin johtaja ja saa kuitenkin u- leipurien ja kalastajien järjestöt taai1 ollessamme pääasiallisesti Luokkataistelu luokkahalliiinon sein puolta pienempää palkkaa Satamatyöläisten järjestö onkin nl"'en tutkimusmatkallakin 111111 vallitessa on yhtä laaja kuin ka- Seattlen kouluihin tuodaan tä- j0 voimakkuudellaan saavuttanut 01 meidän nyt poikettava suo pitalismin valta-aluekin Luokka- nä syksynä paljon uusia koke- aika paljon parannuksia oloihin- ralia matkaltamme sivuun tti taistelu on jutirtunut syvälle työn mattomia opettajattaria yksis- srii vaikkakaan ne eivät mitään ttistiimaan Skandinavian maiden riistännän maaperään tään Bellinghamin seminaarista suurempaa paikkakuntakontrol- todellisesti suurimman Sulitjel- heitä tulee 70 Xäitä opettelevia ia 0le vielä voineet saavuttaa man- kupankaivannon seutuun ASTORIAN S S O omptliuturan kokouk- tvttx:y nnlkatam iksi ettn i- VI „ö„n:r „1„-o„ cmirinma Tänne päästäksemme 011 astllt- ct pidetään osaston talolla joka torstai- tyuo'i paikataan siksi eua si- olion navtlaii olevan sutii impa- ' iit kello a Osote: 862 Taylor Ar ten muka voidaan säästää pai- „a syynä tuo satamatyöläisille tava„ Ple!l01SCC11 lokaahlaivaan VVAUKEGANIN III 8 S O viralliset koissa Mutta siinä ei voida sääs kaikkialla omituinen ilmiö alitui- viillättämään pitkin kaitaisen kokoukset pidetään joka kuukau- tää sillä sitä useampia korkea- sea liikktivaisuudestaan Saltentjordin salmekkeita V a- den ensimäisenä ja kolmantena sun- palkkiisia johtavia opettajh tar- ' — ~ — ''"a saamme tulla tuntemaan ™XZ™™tw£& vitaan 'hiaalaa!aitä k0at: arttais? furesti opetustyössä 'Ei J""" JfX" f nen torstai alkaen klo 2 jpp Kah- toinia tyttöjä Nallia tytöillä ei ole suinkaan eduksi lasten ope- tun 1 uv salmen jossa meuviita via kokouksen loputtua tietvsti ole omia mielipiteitä ku- tukselle että heidän opetuksensa voimakkuudellaan estää lsoim- mullan s s o omPueur„ kokoukset ten' jollakin monivuotisen koke- on ainoastaan perheelämästä ja rnankin aluksen pääsemästä joko pidetään joka torstai Suomi-haaiHia kello muksen omaavilla opettajattaril- äitiydestä kokemattomien nais- laskuveden tai nousuveden aika- 3 ipP Kaikki tervetulleita hcitä Qn lllclpomp ten käsissä Vaikka tietysti ny- na _ Kaikkien niin isojen kuin PORTLANDIN s s Osaston ompeluseuran taivuttaa miten livvänsä Näyt- kyiseltä kouluneuvostolta ei voi pienienkin aluksien täytyy tässä tointomaiStijTdio010! Os°ote: 'til tää siltä ettei kouluneuvostoin- odottaakaan mitään muutosta salmessa löytyvän merivirran voi- Montana Atc nle 0ikejn piflä kansakouluopetta- siinä suhteessa" man edessä nöyrtyä ja kiltisti Hannan 8 s o ompeluseuran kokoukset jattaricn järjestöstä johon mel- Tiesin hänen olevan oikeassa odottaa aikaa jolloin sen voima pPpdrtHnuo? kein kaikki entiset Seattlen kou- siinä että kouluneuvostolta ei on vähimmillään Kerrotaan kouksen loputtua ]ujen alempien luokkien opetta- voi odottaa mitään niin edistys- kerran jonkun ison aluksen kup- hoquiamin s s o ompeluseuran ko- jattarct jo kuuluivat koska he mielistä kuin naineiden naisten teenin koittaneen uhmata tuota tSbrtSTotliii "iiin smirilukuisesti aikovat pai- opettajattareksi valitseminen voimaa vastaan ja laskeneen sii- ioth st Hoquiam Wash' ' ' ' kata uusia kokemattomia opet- "Näettekö te mitään svvtä — hen aluksensa sen täyden voiman R?BoxA45?) TJ53JSSfL%t£mi5Z tajattaria kysyin eräältä opettajattarelta - ollessa valloillansa mutta pal- kuukauden ensimäisenä ja kolmantena torstai- Kansakouluopettaiattarien iär- miksi kansakoulun opetajattaren kaksensa siitä sanotaan hänen iltana kello :30 Kansanhaalissa jossa s s 3 J i - t - osaston kokouksetkin ovat joka toinen sun- jeston tarkotus on saada opetta- ei tulisi saada yhta hyvaa ope- saaneen kuolemansa ainaiseksi nuntai kello 3 jPp jattarct ymmärtämään oman ar- tusfa tehtäväänsä kuin korkean hävinneen laivansa mukana Kos- I I "M 1"M"1 1 1 1 I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 vonsa ja vaatimaan tuon arvon koulun opettajatar sekä yhtä kaan ei tämän salmen syvyyttä 4-4 tunnustamista Eräs opettajatar suurta palkkaa työstänsä?" ole vielä voitu mitata sillä mit- + NEW YORKIN 8U0M NAISTEN + sanoi "Minä en näe syytä mik- "Minä en näe mitään syytä kään nykyajan mittauskeinot ei- + nCITITCirnTT ' + si opettajattaren täytyy -poistua miksi ei Me opetamme lapsia vät voi siinä toimia Tämän + UöU UölVUll + toimestaan heti kun hiin menee heidän kaikista tärkeimmällä ikä- kuoleman kuohun läpi päästyä J Sdf l NV aL'T"TS"8T0 avi°liittoon Tietysti on joita- kaudella ja työmme on siis yhtä vähän aikaa vielä salmesta sal- + 241 Lenox ve A Z t jotka tekevat scn omasta tärkeää kuin niiden opettajatta- meen luikertelua on maihinas- + Telefooni: 813' Mornlng Ida + tahdostaan hoitaakseen omaa "en jotka heitä ohjaavat senja- tumispaikkana aivan vuonon vii- 1 1 I 'l i i 4 1 I 1 1 I I I III I I 1 1 I I I I I kotiaan mutta miksi juuri kou- iestä kun he poistuvat meidän meisessä sopukassa Finneidet keuvK luneuvosto määrää heidät jää- luokiltamme" Tässä saamme alkaa jo ihaile- onko kuvjaulunne maän pois? Jokaisen opettajat- Seuraavassa kerron miten lii- maan Sulitjelma yhtiön mahta- „„„ „„ „„„„ taren kouluutus tulee maksa- keniiehistä valittu kouluneuvos- vata suuruutta sillä tämä on Laitamme ne teille Keiiyksiin valin- tänne mukaan Jättäkää tilauksenne maan valtioille ja avioliitossa o- to johtaa kouluasioita ja miten tuon yhtiön malmin laivoihin 'n- TOVERIN KIRJAKAUPPAAN levien opettajattarien kokemus -e suhtautuu yleisöön (jatkoa seitsemännellä suuim Tiistaina Työn ja pääoman välinen mailmaa järkyttävä taistelu on kansainvälinen Vasta taloudellinen vapaus ko- oppiaineen suorittamaan Silloin j- - - fiin inka cjnnttnn luokan ranliat- syyskuun 17 p 1918 Nähtyä ja kuultua tatiehän on ollut ainoa Skandi- lieil lillu lauilillliacta jiivivmx y :i 11V mt-_ ' 'No 38 Tästä eteenpäin Norjaa katse levan matkailijan täytyy tehdä koko käännös ja mennä jälkiän sä seuraten takasin aina Lödin- ul™''~"a "am intit ' j b-annin- saada Kaupill ikia kohoamaan te