Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 30, 1918)
00" SIVU KAHDEKSAN Tiistaina heinäkuun 30 p :nä No 31 Kulkuri-vanhus Miks' kuljen kuljen kartellen kat setta nuorien Ja armopalaan tyytyen käyn met sään levollen? Miks' lepopaikkaa peläten mä hau taa karttelen Ja huudan lailla huuhkalmen maan elelen? Mä liian vanha lienen mua ivaa ' nuoret nuo Niin usein mielivaltaisen poiskäskyn katseen suo He eivät huomaa ensinkään kuink' joutuin aika vie Ja ennenkuin he tietääkään käy tänne heidän tie He tällä lailla muistuttaa mun omaa nuoruuttain Ja ilon kaiken sammuttaa — mä silloin itken vain -Mä olen lapsi uudestaan taas ilman hoitajaa Ja lapsuusmuistot tulvimaan mun kyynellähteet saa Maantiellä leikin köyhien lasten kanssa toisinaan Ja siinäkin vain hetkinen kun hei dän seuraa saan Niin ilonkyynel kimmeltää mun sil- mäkulmissain l vaan kohta pois vierähtää se hetken viipyy vain Taas kiroon lailla tottuneen ja uh mamielin noin Mä kostaa tahdon konnille mun ko van kohtaloin — ' Vaan jännittäissä jäntereen ne her- poo verkalleen Ja lapsen lailla taipuen saan taas kin kyyneleen Mä tiedän voiman vähyyden yksilön vanhuksen Ja hudan lailla huuhkalmen maan tiellä metsille: Seis nuori! Huomaa viltiö käy tais toon joka mies Tai muuten kurja yksilö käy tänne sunkin ties! Sunpoikas kuolee kehdossaan tyt- täres' raiskataan Sun nuori vaimoa' peitetään alkuisin alle maan Sun maasi toinen omistaa sun kar- jas toinen vie Niin silloin — silloin huomaat vaan nyt eess' on mierontie Elli F Mäkinen Olen pettänyt oman luokkani Vanhalta ja ränsistyneeltä näytti tuo kolme 'huonetta sisäl- - tävä torpparakennus joka sijait si 20 km pohjoiseen eräästä [Länsi-Suomen suurimmasta kau- - pungista Jos rakennus oli van ha niin ei sen asujametkaan ol leet nuoria Torpan isäntä Juho Jokivaara oli 75 'vuotias ja 'vai monsa Hanna melkein saman i käinen Vanhukset asuivat kah den vaikka heillä oli ollut kah deksan lasta kuusi tyttöä ja kak- ( si 'poikaa Tytöistä oli kaksi kuollut ja neljä matkustanut Amerikaftn Pojista jotka oli vat nuorimmat ja kasoiset oli Thorsten jopienenä annettu kasvatti-pojaksi kartanon omistaja Rosenlundille ja hänen vaimol leen jotka olivat lapsettomat Kaksi vuotta tämän jälkeen oli Rosenlund kuollut ja tila siirty nyt myynnin kautta uudelle o mistajalle Rouva oli matkustanut ulkomaille vieden pojan muka nansa Vielä lähteissään oli rouva lohduttanut vanhempia että poika tulee saamaan hyvän kasvatuksen ja että Thorstenista tulee sivistynyt mies 'Walter se oli toisen pojan ni--mi oli ollut vanhuksien ainoa tuki tyttärien pois lähdettyä Torpan 'hommissa oli iValterin aika kulunut melkein kokonaan ja lopun aikaansa oli hän käyt tänyt yhteispyrinnöihin paikka kunnan työväenyhdistyksessä oli hän yksi innokkaimmista Hiljalleen mentiin eteenpäin Leipää riitti kolmiheikiselle perheelle 'Vaan sitten tapahtui jotain uutta ja surullista — — Kapitalistit alkoivat Europan sodan Se koski raskaasti puo lueettomiinkin maihin joihin Suomikin kuului puhumattakaan sotivista maista Elintarpeiden hinnat hohosivat huimaavassa määrässä joka taasen enemmin koski köyhiä joihin Jokivaaran kin perhe kuului ' Sempätähden oli Valtterin lähdettävä johon kin liikekeskustaan ansaitse maan siten turvatakseen van huksien toimeentulon Sotatilanteen tähden oli olo- -suhteet kaikkialla käyneet ras kaiksi jaj kipeimmin se koski Venäjän kansaa Silloin porva risto työväestön avustamana päätti kukistaa tsaarivallan — Keisarivalta kukistui Mutta työväestö huomasi että vallankumouksen eduista porva--rit vain tulivat osallisiksi Työ väestö toimi rohkeasti uuden val lankumouksen ja onnistui ja sii tä tuli Suomikin osalliseksi Suo mella oli jo oma työväenhallin tojoka järjesti osan työläisiä niin sanottuun punaiseen kaar tiin syystä kun porvaristo ei tahtonut taipua kansanvaltaiseen hallitusmuotoon Punasen kaar tin riveissä taisteli AYaltterikin valkokaartia vastaan joka edusti porvareita Vanhukset olivat kaliden uk ko lukien sanomalehteä ja vaimo laittaen niukkaa illallista Vaka vana kohottaa ukko päänsä sa nomalehdestä ja sanoo: "missä hän poikamme lienevät? Ei heis tä ole pitkään aikaan kuulunut mitään'' "W'altteriako tarkoitat?" ky syi vaimo jolta ei huomannut että lauseen toinen sana lausut tiin monikossa "Tarkoitan Thorstenia myös kin sillä olihan hän meidän lap semme yhtä hyvin kun toisetkin Olen palloillani että annoimme hänet sille herra-vainajalle'' "Niin minäkin Olisimmehan me voineet Thorstenin elättää siinä kun toisetkin vaikka aika oli ahdasta suuren perheen kanssa ja lisäksi katovuosi Vaik ka ei sentään läheskään niin kurjaa ollut kuin nyt" jatkoi vaimo pyyhkien kyyneleen kuih tuneelta poskeltaan Illallisen jälkeen vielä puhut tiin molemmista pojista Ukko Jokivaara pelkäsi Thorstenin taistelevan herrojen riveissä! Jättäkäämme vanhukset unek simaan pojistaan ja seuratkaam me poikien jälkiä Ensimäinen taistelupäivä on loppuun kulunut tuossa valloi tuksen alaisessa kaupungissa Kummankin puolen taistelijat viettävät lepöhetkeään eri ryh missä Eräässä kolmannen luokan ma jatalossa viettää lepöhetkeään osa valkokaartiin kuuluvasta ta lonpoikaisjoukosta Mieliala on niin alakuloinen joukon keskuu dessa jonka sanoiksi tulkitsee e räs pikkutilallinen "pallotellen että kun tuli istuttua herrojen kelkkaan Vaan "perääntyminen ei auta käty kuten punaisten lä hettiläille että tutkimatta ammu taan" Edellistä päinvastainen mieli ala vallitsee siinä joukossa joka lepöhetkeään viettää työväenta lossa imellyttävän näköinen nuori mies jota toiset kutsuvat iValtteriksi Jo n juuri lopettanut puheensa seuraavan päivän tais telun järjestämisestä illän ke hotti taistelemaan "viimeiseen vereen asti vaikka kaatuisimme kin sillä meiltä on kaikki oikeu det riistetty Miten kävi lähetti läillemme? Ne ammuttiin tuon ylpeän kenraalin käskystä vaik ka olivat sovintomatkalla" Kolmas ryhmä johon kuuluu joukko valkokaartiin kuuluvaa herrasluokkaa ja ulkomaalaisia päälliköitä viettää iltaansa vie rasta kieltä 'ptfhuen juoden ja pelaten eräässä 'hienossa hotel lissa 'Kotkannenäinen ulkomaa lainen upseeri johtaa joukkoa hän oli aina valmis heittämään pilkkasanoja niille jotka eivät hänen mielestään tarpeeksi reu hastele "Maljamme pojat! Ja sinä Rosenlund siellä nurkassa ihan kun hautaussaatossa tule jouk-" koon katsomaan ovatko hertta kvmpit meidän puolellamme huo misessa ottelussa!" Kaksi viimeistä lausetta hei-i tettiin nuorelle luutnantin pukui selle miehelle joka ei 'vielä ollut ottanut osaa hurjasteluun 'Hä nen ajatuksensa näyttivät olevan kaukana korttipöydästä Toinen taistelupäivä on mel keen loppuun kulunut Taistelu kiihtyy — on muuttunut rai voksi— Säälimättä niittää tuonen viikatemies kesken aikaansa kat keavaa viljaa Tuon haaveilevan luutnantin pistin tunkeutui nuoren miehen rintaan joka on niin 'huomatta vasti hänen näköisensä Tunti sitten taistelu taukoÄi Kuolleita ja haavottuneita etsi tään sähkölamppujen valossa Et sijäin joukossa näemme tuon nuoren luutnantin johon pari päivää sitten hotellissa lutusiim me Hän juuri irroittaa kuolleen nuoren miehen veren tahraamaa pukua jolle hänen kätensä kuo lon tuotti Vasemmasta rintapie lestä tulee pieni syntymämerkki näkyviin Luutnantin kasvot käyvät lu mivalkeiksi "Onneton mitä olen tehnyt ! Olen murhannut oman veljeni! Tuosta syntymämerkis tä sinut tunsin josta kasvatus äitini minulle kertoi — Oi Yalt ter jos eläisit syyttäisitkö minua vaan niitäkö joiden - kasvatti olen? Kansanvapauden puolesta henkesi menetit ! Taantumusta tukeissani jalon elämäsi lopetin ! Isä ja äiti voisitteko antaa Thors- tenille anteeksi? — Olen pettänyt oman luokkani sen luokan jon ka verta ja lrhaa olen En tahdo elää petturina " Yksi kumea lalikaus ja toinen kin veli on- 'poistunut elämän näyttämöltä Jokivaaran vanhukset odotta vat tietoja pojistaan — Miljoo nat toiset odottavat vaan minä pelkään etä he saavat odottaa liian kauan! 'Salontvtto Teponniemen :: asukkaat :: KIRJ HELMI MATTSON (Jatkoa viime n:roon) SEITSEMÄS LUKU Teponniemessä myös oli kii re Oli aivan erikoisempaa tou hua kuin tavallisesti Paras ke- Sankarien naudalla Lehmukset suhiskaatte lempeästi! Suhiskaatte suven ijiengen kaunihigti! Kiertäkää vihreet käslvartenne Ylitse kalmiston miss' uinuu sankarit! Kauniina kasvakaat orapihlajat Ylitse sankarien hautakumpujen Joiss' lepää nuoret urhot uljahat Kuin sydänverens' antoivat Eestä vapauden Ihana rauha teille sarar'veljet! Nää hurmeella piinaamanne tanteret Ne kantaa päällään uutta polvea Mi keraan unelmanne toteuttaa Te kaaduitte vaan ei aate suuri jalo Jälelle jäi se meidän sydämiin Se versoo nousee kukkii kerran sieltä Ja kostaa kärsltnämie vääryyden H O Bellevue Alta Can sätvön aika heinänkorjuu ja muut hommat sivussa Mutta -mitäs niistä sehän oli tavallista Kun tyttäret kirjottivat Hel singistä että nyt he tulevat ko tiin ja tuovat sulhaset mukanan sa niin Teponniemen Signe muo ri oli häärätä itsensä kuoliaaksi "No kun nyt tulevat juuri pa himpaan aikaan" hän voivotte li ' "Ehdin juuri Uniinkin antaa Tiiholaan ettei nyt ole edes a pulaista töitä tekemässä Pitäisi toki olla paikat kunnossa ja puh taana kun vävyjä tulee Oikein poliisimies! Tuokohan sieltä Lai na sen venäläisensä myös? Oli si' se joutanut olla omaa rotua Lainankin sulhanen mutta min käpäs sille voi Itsepähän pi tävät minkä valitsevat Ja jos on herra kuten kertovat niin mikäs siinä " Teponniemen tyttäret saapui- ) 'vat Poliisimies tuli mukana mut ta ei venäläistä — Tyttäret olivat paljon muuttu neet Näyttivät hieman kalvet uilleen Sanoivat kaupungin ilman ole van syynä Olivat he muutenkin osanneet mukautua suuren mailnian tapoi hin Hatut ja hansikat ' oji — ja senkin seitsemät rimpsut Ympärys vyötetty kireälle — Signe muori katseli -ihastellen hienoja tyttäriään Aivan ve det silmiin kihosivat — Ei olisi uskonut että noin koreita lap sia hänkin On mailinaan kasvat tanut — Kuu osaavatkin noin herrastua Hänkin tyhmyyksissään nuore na ollessaan vain lehmäpiikana palveli eikä sen parempaa ym märtänyt vaikka kaikki koreak si häntä kehuivat — Mutta kylläpäs jo tyttäret ym märtävät Saa vain Hilmakin herraspäivät kun kaupunkiin po jusin rouvaksi joutuu - Siitä venäläisestä ei oikein tie dä kun ei nyt tullut edes itse ään näyttämään Miten lienee Lainan asiat sen venäläisen kanssa tätä nykyä Tyttö ei pu hu koko miehestä Ei sano sitä eikä tätä Jos olikin juttua ko ko puhe — Toista on Hilma JokafSelle kehuu kauppojaan Syksykesällä jo kuuluvat häät pidettävän Nyt vain kihlattu na kuhertavat Otanpa kun otankin selvän mikä Lainaa vai vaa ! Muori aprikoi asiaa Sitten päätti hän kysyä Lai nalta suoraan josko "venäläinen on mielensä muuttanut ja' alka nut katselemaan jotakuta toista Vai onko Laina itse ymmärtänyt luopua mokomasta Tai oliko koko jutussa lainkaan perää (Jatkoa seitsemännellä sivulla) !ft I S® H A ' "t ( ' ll 1 J 'ii I? li lii H ii '4 L i 1 i i t" I s 1! r ! r ii