No 31
Tiistaina heinäkuun 30 p:nä
SIVU SEITSEMÄN
Oiva ja Toini
Toini ja Oiva olivat keskimäi
siä erään Helsingin laidassa asu
van kAtrjalistoperheen lapsista
Vanhinimasta aikain oli lapsu
kaisten täytynyt yrittää hankkia
itselleen ja toisille sisarilleen lei
pää kerjuulla Kun lie varttui
vat sen kuntoisiksi että kelpasi
vat työvoimaansa kauppaamaan
täytyi heidän mennä tehtaaseen
Tehtaiden epäterveelliset olot
painoivat leimansa pian noihin
huononTuiian ja puutteellisen
hoidon saaneisiin pikku raata
jiin Perheen isä oli murtunut
keuhkotaudin kalvamana ja niin
oli yhdeksän-hcnkinen lapsijouk
ko jäänyt vaille kaikkea turvaa
jä tukea Olihan lasten äidillä
jolloinkin hyvinkin valoisia toi
veita elämästä vaan ne olivat jo
aikoja sitten kuolleet Hartain
toivonsa oli ettei tarvitsisi lähet
tää kaikkia lapsiaan mieron tiel
le mutta sekin toivo oli jo haih
tunut Miehensä kuoltua ei ol
lut muuta keinoa kuin laittaa
heidät heti kerjuulle kun vain
suinkin kykenivät
Nyt oli jo Oivan ja Toinin
vuoro tullut lähteä mieroa kier
tämään Oiva opetti kokeneem
pana Toini-siskoa miten armo
paloja pyydellään Hän vei Toi
nin niihin paikkoihin joista oli
itse tottunut saamaan ja etsi uu
siakin paikkoja sillä ei sitä lii
koja saanut vaikka oli useampia
kin paikkoja tiedossa Toisinaan
sai juoksennella aivan väsyksiin
asti keittiön ovelta toiselle en
nenkuin sai korinsa täyteen ruu
an jätteitä
Katkeralla mielellä astelivat
lapsukaiset kaupunkia kohden
nähdessään toisten ' lasten leik
kimässä jotka nähdessään Oi
van huusivat: "kerjäläis Oiva
kerjäläis- Oiva ! Kas- tyttökin !
Oikein kerjäläispari haha!"
Xäin tapasivat parempiosais
ten lapset häväistä näitä lapsia
joille kurja yhteiskunta ei anta
nut huolista ja puutteista vapaa
ta lapsuusaikaa Oiva oli luon
teeltaan rohkeampi ja oli jo tot
tunut tähän pilkkaukseen mutta
Toinin ujon ja hellän mielen se
sai" niin katkeraksi että pieni
sydän oli pakahtua mielipahas
ta _
"Ei sinusta ole mihinkään" sa
nö"i Oiva "Saat aina vollottaa
jos otat heidän huutonsa huomi
oon ja sitä enemmän ne kiu
saavat kun näkevät mielipaha
si Tokkohan saisit sanaa suus
tasi jos joutuisit yksin kerjuul
le?" Toini oli tosiaankin aivan ki
vettyä kun he menivät erään
talon keittiöön ja jos ei Oiva oli
si toimittanut heidän asiaansa
olisi se Toinilta ainakin jäänyt
tekemättä Kovin vaikealta tun
tui Toinista kun Oiva jolloinkin
käski hänen mennä yksinään jo
honkin taloon kerjäämään Pal
velijat jolloinkin tiuskuivat hä
jysti Toinille Hän ei olisi mil
lään enää mennyt niihin paikkoi
hin vaan kun oli pakko tottui
hänkin kärsimään kaikkea Toin:
huomasi että herrasväki se oli
usein saattanut palvelijat huo
nolle tuulelle joten he eivät ol
leet hänelle suuttuneita antoi
vatpa monet palvelijat rouvalta
salaa parempia paloja mutta kun
rouva oli keittiössä silloin ei
hän saanut usein mitään
Oiva "ei päässyt vielä varsinai
seen työhön vaikka oli jo kym
menvuotias Niinpä hän koetti
ansaita vähän rahaa siten että
seisoskeli isolla torilla odotellen
tilaisuuksia saada kantaa herras
väen ruokakoreja kotiin josta
SttBtrtt
hän sai aina kymmenen penniä olemme oikeutettuja nauttimaan
Korit olivat usein hyvin raskaikaikista luonnonrikkauksista Ui
ta ne olivat täynnä kaikenlaisia iniset jotka-näin ajattelevat vas
herkkuja ja pienen nälkäisen Oi- ta voivat hankkia sellaiset ölo
van täytyi niitä kantaa pitkien- suhteet joissa lapset kehittyvät
kin matkojen päähän joten hän luomakunnan kauneimmiksi kuk
ei ehtinyt monta kymmenpennis- kasiksi Mutta sellainen niinel
tä ansaita ennen kouluun me- lisuudeu tila ei tule taistelutta
noa Nälkäisellä ja palelevana sai Siksi meidän vanhempien on lii
Oiva odotella koska rouvat lo- tyttävä luokkataisteluani rinta
pettaisivat herkkujen oston et- maan Xiin kauan kuin joista
tä pääsisi ansaitsemaan kymmen- kin itsekkäistä syistä olemme
pennisen Usein kun nälkä kir- poissa tästä taistelusta me vain
veli suolia teki Oivan mieli os- lujitamme lastemme kurjuuskah
taa näillä kynmienpennisillä jo- leita ja jarrutamme sosialismin
takin herkkua että saisi edes edistystä ja voittoa Emmehän
kerrankaan syödä kyllikseen halunne jättää lapsillemme kat
mutta hän muisti että "millä äi- keraa muistoa itsestämme? E lii
ti sitten voisi ostaa maitoa edes mehän salline heidän ajattelevan
nuorimmille lapsille kun heidän että me olemme hidastuttaneet
vanhempien lasten ansio menee taistelua koko ihmiskunnan on
kaikki hyvin tarkoin vuokraan "en ja hyvinvoinnin puolesta? —
ja vaatteisiin Nämä ajatukset
vaivasivat Oivaa niin ettei hän
voinuf ostaa edes yhdellä lantil
la mitään itselleen ja hän tyytyi
tosin karvaalla mielellä viemään
jokaisen pennin äidilleen
Koulusta päästyään iltapäiväl
lä lähti Toini kuljeskelemaan
talosta taloon kadulta toiselle
pyytele-mässä ruokaa kunnes sai
nyyttinsä täyteen Oiva ja Toi
ni eivät saaneet koskaan lukea
läksyjänsä iltasilla sillä heidän
täytyi koettaa hankkia leipää
Jolloinkin toimitettiin heidät
koulun puolesta maalle vähäksi
'aikaa Se olikin hauskin aika
heidän lapsuudessaan Tuntui
niin ihanalta päästä pois pölyi
sestä kaupungista ja kerjuusta
raikkaaseen luonnon hejjnaan
Mutta ne ofivat niin lyhyitä ai
koja etteivät he sillä ajalla eh
tineet paljon vahvistua Ainai
nen nälkä ja kurjuus oli lieikon
tanut heidän elinvoimansa niin
kovin Se ravinto mitä he enim
män saivat oli niin kutsuttua
"puljonkilihaa" ja rasvaa joita
herrasväki heille antoi runsaas
ti mutta josta ravinto oli kiehu
tettu herraväen liemiruuaksi
Maitoa he saivat kovin harvoin
voista ei puhettakaan sillä siitä
hökkelistä jota he kutsuivat ko
diksi täytyi maksaa 13 mk kuu
kaudelta vuokraa Heidän täy
tyi säästää niin kovin ennen
kuin he saivat vuokrarahan ko
koon Siksi olivatkin kunnan
kustantamat lyhyet kesälomat
ihania autuuden hetkiä näiden
pienten mierolaisten elämässä
Tällaisia Oivia ja Toinia on
niin paljon mailmassa He ei
vät ole koskaan saaneet nauttia
vapaasta luonnosta eivät ole
saaneet viettää lapsuusaikaansa
huolista ja puutteista vapaana
Siksi heissä on orjan leima kat
se synkkä' kalpeat heidän kas
vonsa ja riutunut ruumiinsa jo
ennenkuin ovat päässeet mioru
kaisikäänsä Milloin tulee se aika ettei
vanhempien tarvitse ajaa lajisi
ansa mieron tielle? Milloin saa
vat kaikki lapset elää vapaasti
kellittyä täyteen ikäänsä saada
kouluopetusta ja kaikkea niitä
ihmistaimi tarvitsee kehittyäk
seen ja jalostuakseen ? — Vasta
silloin kun kaikki vanhemmat oi
valtavat oppia vaatimaan lapsil
leen parempia elämänmahdolli
suuksia Sitten kun vanhemmis
ta on hävinnyt orjan usko ja ha
lu kasvattaa toisia orjia rikkaita
hyödyttämään ja itse nälkään
nääntymään Silloin vasta voim
me odottaa olojen paranevan
kun me vanhemmat ymmärräm
me että me itse ja lapsemme
©aasia
-veistä tyoiaistauieista riippuu
suuressa maann lastemme hen
kinen kasvatus Siksi meidän
olisi opittava tuntemaan ne syyt
joista tämän yhteiskunnan nurin
kurisuus johtuu ja myöskin mei
dän on opittava tuntemaan ne
keinot sen järjestelmän kukista
miseen ja meidän on opetettava
niitä asioita myöskin lapsillem
me Vasta silloin olemme teh
neet velvollisuutemme heitä koh
taan Silloin vasta loppuvat
niierolaiset mailmasta
Olga Laine
NUORILLE LUKIJOILLE
En tahtoisi järkyttää teidän
'hilpeitä mieliänne ja saattaa tei
tä ajattelemaan raskaita asioita
mutta haluan ehdottaa heille
nuoret toverini erästä asiaa jo
ka on teistä varmaankin hyvin
mielenkiintoinen sekä hyödylli
nen Te olette lukeneet ja 'kuulleet
niistä julmuuksista joita saksa
laiset ja suomalaiset lailtani' o
vat Suomessa harjottaneet ( Pet
täkää että teidän omaisianne tai
hyviä ystäviänne on joutunut
heidän julmuuksiensa uheiksi
Olettakaa eitä te jäisitte yksit)
kovan talven 'purevaan pakka
seen jos isänne rientäisi taiste
luun ihmisoikeuksien ja kansan
vapauden jiuolesta
Pienet ystäväni! Minä tahdon
kosketella hiljaa teidän 'puhtai
siin sydämiinne enkä tahdo sär
keä teidän viattomia unelmian
ne Elämän todellisuus on kat
kera niin ankara että jo pienet
lapsetkin joutuvat ennenaikaisen
julman kuoleman uhriksi kapita
listisen ahneuden takia monella'
tavalla Siksipä onkin työväen
luokan lajjsilla jo omat pienet
taistelujärjestönsä — iliannelii
tot joissa he jo opettelevat toi
mimaan yhteiskunnallisen vallan
kumouksen edistämiseksi
Juuri teille ihanneliittolaiset
teenkin ehdotuksen Perustakaa
lasten lahjotusrahasto jolla 'voit
te avustaa Suomen työläislapsia
Te tiedätte että heidän äitinsä
kiskovat puunkuoria josta he te
kevät leipää lapsilleen Te tiedät
te että tuhansia Suonien työläis
lapsia kuolee nälkään ja nälästä
ja kurjuudesta johtuviin tautei
hin samalla 'kertaa kun junkke
rit ja lahtarit lisäävät veroja hei
dän vanhenipainsa hartioille ja
verottajien lapset syövät puhdas
ta leipää ja ravitsevaa ruokaa
Sorretun Suomen ♦ ")läishrsia
voivat tämän maan nuoret suo
malaiset toverit avustaa rahalla
ja siksi voisivat ihanneliittolaiset
kokouksissaan keskustella tästä
ehdotuksestani ja päättää olisi
ko tällaisen lahjotusrahaston ih
riistäminen hyödyllinen
Rahat eivät nyt mene Su
meen mutta voidaanhan sellais
ta rahastoa siitä huolimatta koo
ta ia sitten lähettää sinne kuu
hunnit ja lahtarit on fel-
ty Suomi on siksi riistettv ja
raadeltu että lastenkin tarjoama
pieni apu on suuresta merkityk
sestä kun se päivä koittaa että
siellä on edes sen 'verran vapaut
ta että me voimme kärsiviä to
vereitamme auttaa-
Teillä täällä pienet toverit on
vielä edes viljalcipää ja monen
laisia mukavuuksia ioisla Suo
nien lapset eivät mitään tiedä jo
ten te voitte itsekukin pistää
muutaman sentin vuodessa täl
laiseen 'lahjotusrahastoon
Vastatkaahan "pienillä kiri'il
länne Lasten osastossa niitä a
jattelette ehdotuksestani
Teidän ystävänne
A Langiin
TEPONNIEMEN ASUKKAAT
(Jatkoa kahdeksannelta sivulta)
Poliisia piti kulettaa ympäri
kylää kuin niitäkin näytetava
raa !
Mutta oli niin outoa kun ei
tiennyt kenen kanssa piti seu
raa kenen ei
Hienojen herraskaisten tuttu
ja ei oltu Talollisetkaan eivät
liitäneet vertaisenaan ja mökki
läisten ja muiden työläisten seu
raan ei enään sopinut mennä
Kaupungissa oli arvo kohon
nut niin he otaksuivat
Tytöt kuin myös sulhasniies
aivan kauhistuivat kun kuulivat
että Ilmi tytön on tapana käy
dä työväen huveissa ja puheita
kuulemassa
Muori salavihkaa kuiskasi että
Ojalan Toivon mieli heidän II
min perään palaa Sitten hän
vielä harmitellen kertoi minkälai
nen apostoli Toivost% oli Helsin
gissä tullut Aivan oli paikka
kunnan pilalle villinnyt saarnoil
laan Nyt Ilmi joutui sinne Tiiha-
laan ettei häntä voinut olla aina
neuvomassa ja varottamassa et
tei kaikkeen litillituntuisi ja ta
kertuisi kuten muut kylän nuo
ret Muori oli kiitollinen kun kuu
li että hänen tyttärensä kaupun
gissa olivat toki muistaneet käy
dä kirkossa ja pitäneet kiinni
vanhoista hyvistä tavoista
Hilmakin salaperäisesti kuis
kasi ettei suinkaan hän olisi po
liisia seuralaisekseen saanut jos
hän nyt jokapaikassa olisi juok
sennellut työväentalolla ja muis
sa alhaisen kansan kokouksissa
käynyt ja jos olisi hankkinut
kaikellaisia tuttavuuksia
Voivathan he kutsua Jimin
1 lelsinkiin jos näyttäisi että
hän pitemmälti hankkii kaiken
laista sopimatonta seuraa niin
kuin Ojalan Toivo
Tytöt tätä ehdottivat
TiiJiolan elämästä Teponuie
m e n tyttäret usein kyselivät O
livathan Tiihalan neidit ja nuo
ri herra lapsena heidän parhaita
ystäviään olleet Tytöt muiste
livat sitä aikaa kun isä ja äiti
päivätyössä kulkiessaan ottivat
lapsia mukaansa Tiihalaan
Siellä saivat he yhdessä leik
kiä talon lasten kanssa
Mutta nyt olivat he paljon yi
pistyneet nämä Tiihalan nuoret
Katsoivat jo ketä seuraan sal
littiin Tyttöjä vähän harmitti kun
ei arvo ollutkaan kohonnut kau
pungissa niin korkealle että oli
si kelvannut parempien ihmis
ten seuraan
CJatketaan)