Painos on nyt 8291
n
Amerikan suoma aistan työläisnaisten äänenkannattaja
Organ ot the Finnlsb Worklng lomra Id America
No 31
TIISTAINA HEINÄKUUN 30 P— TUESDAY JULY 30
1918— -Kahdeksas vuosikerta
Silloin kun emäntä-Kaisa las
ki ompeluksensa alas opastaak
seen 'vanhinta tytärtään villojen
karstauksessa tai oikoakseen
vaaran raidan kankaassa oh koti pvrkivät kasvattamaan hyvinvoi
vielä valtion eli yhteiskunnan '„ ta]0i]jsten vuosituloja en
keskus Kuinka paljon emanta- tistä suuremmiksi sillä valtion
Kaisa ehti pnkomeen ja lapsi- eijnvojpajsmis riippui vuositti
neen karstata villoja kehrätä ]o{ta_ Laaitjjn -viisaita" 1a
lankoja kutoa kankaita tikuta k -a kahlehdittiin renkiä ja
sukKia tallettaa voita ja juustoa kosk siiloin „ huomat-
Työläiset tutustumassa valtio-oppiin
ia kuinka paljon isäntä-Matti eh
ti saada renkinensä pelloistaan
ja harjastaan siitä riippui "val
tion'' arvo toisten "valtioiden"'
rinnalla Valtion rikkaus riip
pui kodeista vaan kodit tarvit
sivat valtion suojaa ulkonaista
vihollista vastaan Tulivatko ta
lot omillaan toimeen? Olivatko
vuositulot suuret? Oliko sato
ollut suurempi kuin tarvittiin ta
lon väen ylöspitoon ? Jota suu
remmat sadot ja jota suurem
mat ylituotannot sitä suurempi
valtion vastustuskyky vihollisia
vastaan "Viisaat' valtiomiehet
yhä uusia riistettäviä Se punoi
jättiläis-onkisiinioja joita hei
liin mailnian kaikkiin kulmiin —
ja onget olivat usein varattu va
lesyöteillä Aina kun onki ve
dettiin kotiin toi se mukanaan
entistä ihmeellisenimän kultalas
tiu Siimoja parannettiin kudot
tiin verkkoja keksittiin vhä val-
lisen Pakotettiin talottomat hi- hcellisenipia syöttejä
koilemaan talollisten eduksi Jo- xoti joka ennen oli ollut val
ta suuremmat sadot sitö suu- ti(m kcskllS) ja kaikcn rikkauden
remma-i vainun uuui iia
i !: „„: i„„„_ luoja rappeutui
Ktlcl IIIVUSIV1I1 Vrtl lllllllUI rutnni"
tlUcllMVCIlcl jl MII
tmi vhteistoimuinan tuottavan
suuremman sadon kuin
kaan "kruunu" ja hänen hovin
sa loistolla pelotettiin naapuri
valtioita Rikkaat talot rikastuivat ren
git ja piijat köyhtyivät mutta
valtio paisui Se oli synnyttä
nyt itselleen uusia makuja joi
den tvvdvltämiseksi tarvittiin
raunioille
epatoi-
tnkahuttivat tuski-Isänlä-Matti
jti e
joutuivat valtion
kasvoi
voiset asujat
aan etikalla
mäntä-Kaisa
onkisiinian
ristvttyään
masta vaan vanha kuolee aino
astaan tehdäkseen tilaa tuskilla
sviinvttämälleen jälkeläiselle
silmukkaan joka ki
vapautti heidän elä-
Nuori isäntä irrotti itsensä oh
dakkeista ja ohjasi askeleensa
onkisiinian latuja pitkin lian
löysi uuden mailman — vapau
den maitaan — joka oli onki
siinian syöttipäässä Hän pääsi
onkisiinian palvelukseen ja sai
hyvän ja runsaan leivän Niin
runsaan ettei hänen vaimonsa
tarvinnut karstata villoja ei ku
toa kankaita ei koota juustoa ei
voita Hänen elämänsä ainoaksi
tehtäväksi tuli herransa palvele
minen Mitä paistattaa niitä
keitättää ja miten asettaa tuolit
miten pukea itsensä ollakseen
mahdollisimman "otollinen" mie
helleen !v Siihen" oli supistunut
entisen "valtion keskuksen" hal
tijan tehtävät Tuosta entisestä
rikkauksien luojasta oli tullut
kuluttaja Hän ei enään luonut
mitään uutta hän vaan kulutti
— ja kehitti kulutuskykyjään K
siäideillään perimän energian
f Jatkoa toisella sivulla)
Suomen talonpojan
palkka taiste
lustaan Katsokaamme mitkä vaikeudet o
vat ensiksi painamassa Suomen ta-
lonDoikaiskansan elämää joka oli
teet ja hirnu-oriin Kykeni rehente
lemään tyttärensä myötäjäisillä ja
naittamaan hänet toiselle talonpojal
le eli kykeni siten rahalla ostamaan
tyttärensä rakastajan
Samaan aikaan kun Suomen talon
pojalla oli juuri tällainen röyhkey
den aika oli myöskin puutavarayh-
Sota ja Ranskan työ
läisnaiset (True transtation filed with the Postmaster
at Astenia On- luly '() 191R as i-i-niiril
ty section 19 of the Act oi Oct 6th 1917)
Kaikkien sotivien maitten teh
tailijat käyttävät naisien suku-
osallisena työläisten murhaamisessa Niöiden -nousun aika! Se noussut ja puoiiasemaa hyväksensä niittääk-
Jos Saksan junkk~erit ja Suomen
lahtarien "lait" jäivätkin hetkeksi
määräämään Suomen kansan talou
dellista jä henkistä elämää niin näi
den samojen luokkalakien alaisena
joutuu elämään myöskin Suomen ta
lonpoika Koko talonpoikaisjokko jota Suo
messa on runsaasti verrattuna maan
asukaslukuun tulee tuntemaan kat
keroitunein mielin että heidän oma
työnsä on valmistanut heille oman
ruoskansa Ne riistolait mitkä tule
vat silloin voimaan koskevat liian
likeltä heidän omia selkärankojaan
niin likeltä etteivät he voi olla nii
hin tyytyväisiä Silloin kun siellä
lasketaan porvariston asettama vero
laki voimaan silloin talonpoika muis
taa mitä vallankumous lupasi vero
jen huojentamiseksi tehdä
Suomen talonpoika ja palstatilalli
nen on velassa elävää väestöä enim
mäkseen Suomen talonpoika on ja
nauttinut senkin tulopuolen mikä
metsän viennistä on ollut nautitta-
edelleen nouseva röyhkeys tekikin
talonpojista jäykkiä maalaisliittolai
sia Eihän sellaisen isännän passan
nut olla työläisten kanssa samassa
puolueessa Vuosipalkkalainen teki
kaikki talossa tarpeelliset työt Ja
kun isäntä oli maalaisliittolainen
täytyi rengin tehdä työt halvalla
palkalla
Ei isännän enää tarvinnut nousta
aamulla varhain riihelle nuotalle
tukki- eikä tervasmetsään sillä met
sähän oli myyty ja niilä rahoillahan
sitä oltiinkin maalaisliittolaisia —
Palkkaväestöhäu ahersi pyöreitä
vuorokausia tehden piemeällä sisä
töitä ja' hevosmiehet vielä ulkotöis
säkin He kutoivat kotona verkot
tekivät kengät rekiä astioita kirves
ja viikatevarret heinähangot ja ha
ravat jopa nikartelivat taiteellisia
huonekalujakin Isännällä oli siis
etu olla maalaisliittolainen nuorsuo
malainen taikka perustuslaillinen
Ehdottomasti hänen tuli olte joku
vana Kuitenkaan eivät monetkaan jäsen joka lujasti vastustiesim kah
ole tyhjennetyn metsänsä tilalle mi
tään kyenneet laittamaan Ei ole e
distynyt maanviljelys siinä määräs
sä kuin hänen metsässä seisonut
omaisuutensa on hävinnyt (Tämän
kirjottajalla on ollut erikoinen tilai
suus tutustua sellaisen metsäkaup-pias-talonpojan
elämään) Puutavara
yhtiöt (komppaniat) ovat vieneet
Suomen talonpojalle ylpeyttä osta
mastaan metsästä maksamalla jos
kus parempia -joskus huonompia hin
toja Se ylpeys enemmistössä kohosi
niin korkealle etteivät he voineet
huomata mitään tarpeellisia tulevai
suuden valmistuksia vaan luulivat
sellaista riittävän koko elin
ijäkseen — Kun sai myydä metsää
oli silloin rahaa maksaa rennosti
rengin pesti Emännätkin suorittivat
tulevan piikansa alkumaksun jolla
sidottiin vuotuinen työnkauppa Val
tion ja kunnanverot myöskin silloin
kyettiin maksamaan Rovastin ja a
pupapin verot ja lukkarin kapatikn
saattoi rahalla maksaa Olihan sitä
rahaa — Kykeni ostamaan letka
varsipiipunkin vieläpä "trikoo"-vaat-
sensa ennen kuulumattoman
suuria voittoja heidän työstän
sä josta he maksavat pientä
palkkaa -Naistyöläiset eivät ole
juuri milloinkaan millään alalla
saaneet samaa ipalkkaa samasta
työstä kuin nliehet Se naisen
suknpuoliasemaan sisältyvä tra
'ditsioni "heikommasta astiasta"
on aina ollut se varustus jonka
suojaan työnantajat ovat aina
vetäytyneet maksaessaan naisille
ipuolta pienempää palkkaa kuin
miestyöläisille
-Ranskan tehtailijat koettavat
myöskin kynsin hampain pitää
tuota hataraksi kulunutta tra
ditsioiiia verhonaan riistäessään
naistyöläisiään enemmän kuin
miehiä Ranskan työläisnaisiin
maksetaan neljäsosa vähemmän
palkkaa kuin miehille vaikka kokemus-
on osottanut että naiset
porvarien etuja_ suojaavan puolueen kykenevät suorittamaan samat
työt ja ne usein vielä nopeam
minkin kuin miehet Kun naiset
ovat niin monilukuisesti joutu
neet teollisuuden palveluksvn
ovat he 'huomanneet kuinka tär
keitä tekijöitä he ovat ja ovat
alkaneet vähän 'kerrallau vaati
maan samoja palkkoja kuin
miestyöläiselkin a joskin Rans
kan naiset eivät ole järjestäyty
misen kautta vielä -kyenneet mur
tamaan naisia vmpäröivien tra
ditsionien voimaa ovat lie kui
tenkin kohottaneet ualkkatason
sa n-svväisesti olemaan vii 30
'senttiä päivältä mitä se oli en
nen -_sota?i
♦"räs ranskalainen kirjottaja
Pierre 1 hmm sanoo: Hallituk
sen asetehtaiden hallinto on a
settanut kiivtäntöön svsteemin
joka on vieläkin epäedullisempi
naisia kohtaan kuin epätasainen
palkkalaksa Näissä asetehtaissa
lasketan naisten palkoista neljäs:
os pois "koneiden kulumisen
deksantunnin työpäivälakia joka oli
si lyhentänyt hänen tulojaan
Talonpojan jolla sattui olemaan
osa manttaalitilasta hallussan tar
vitsi paljon palkkatyöväkeä Suruk
semme huomaamme että nämä mieli
Vallan alaisuudessa elävät palstalilal
lisetkin nyt taisteluaikana joutuivat
olemaan tukemassa heidän katalia
touhujaan Torpparit joutuivat ole
maan tilansa omistajien avustajina
silloin kun luokkasota syttyi
Jää hieman kyseenalaiseksi mik
sikä ei ne tarjoukset mitä vallan
kumous lupasi saanut kaikkia pals
tatilallisia seisomaan vallankumouk
sen takana Julistihan vallankumous
kirkon eroon valtiosta joka olisi
merkinnyt vapautta pakkoveroista
Julistihan se niinikään torpparit va
paiksi itsenäisesti eläviksi entisistä
hallitsijoistaan tilanomistajista —
Näyttää kuin perä-Pohjolan väestö
olisi ollut vielä paljon tajuamatto
mampaa kuin veästö keski suomessa
Ehkäpä se Etelä-Pohjanmaalla löysi
(Jatkoa toisella sivalla)
varalta" La Mouchen asetehtais
sa maksetaan ammattitaidotto
malle naiselle kolme frangia ]äi
vältä ja ammattitaidottomalle
miehelle maksetaan neljä frania
Im tämä ei ole konetyötä vaan
pelkkää käsityötä — 75-kuulan
kasoihin latomista tai niiden sul
kemista puutapeilla Ainoastaan
vanhat ennakkoluulot asettavat
naisen tässä alemmalle asteelle
"Sotateollisuudessa on käytel-"
t'- naisia iouduttamaan tuotan
toa 1'seissa tehtaissa joissa tuo
tanto on ollut vähäistä on se
naistyövoiman käytäntöön tullun
lisääntynyt tuntuvasti Tästä he
ovat saaneet huonon nimen hei
tä on kutsuttu skääpeiksi ja hei
tä -on syytetty' koneiden tunne-
lemisesta Heidän hyveistään
tehdään se oikeus jolle alempi
palkkataksa perustetaan Työn
laatu ei olisi missään niin vai
keaa sietää kuin heidän aseman
sa naisina Se naisen vapautus
jonka tarve sotateollisuudessa on
aiheuttanut 011 kiusallista inui
naisaikaisille miesten tavoille Se
nopeus niillä naiset ovat suorit
taneet monenlaisia töitä heille
aivan oudoissa ammateissa on
niiden alojen miestyöläislen am-'
mattialennusta Naistyöllä on ko
keiltu mitä hienoimmissa sekä
raskainmiissa tehtävissä Miehet
ovat kaikilla aloilla olleet ha
lukkaita avustamaan tuota "nai
sille neljäsosa vähemmän" palk
kataksan asettamista Vanhanai
kaisen ammattiylpeyden omaavat
miehet ovat tyytyväisiä tähän
naisten erilaiseen palkkaan
Miesten vaatimus yhtäläisestä
palkasta naisille on johtunut pal
jon vähemmän solidaarisuudesta
kuin halusta eristää heidät työ
markkinoilta mahdollisina palk
kojen alentajina Yhtäläisen pal
kan vaatimus naisille miesten
taholta on ollut ensimäiuen va
rustautuminen ammatteja valat
tavia naistyöläisiä kohtaan "Jos'
naiset tekevät vhtä paljon työtä
kuin me — sanoivat miehet —
niin maksettakoon heille myös
kin sama palkka" Mutta sen-
(Jatko toisella sivulla)
4