Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 23, 1918)
Painos on nyt 8270 This Issue of the Toveritar contalns no artlclea such require an afflrmed trantlatlon accordlng to Act of Oct 15th 1917 Amerikan soomalalstsn työläisnaisten Organ oi the Finnish WorkIng f omei In America No 29 TIISTAINA HEINÄKUUN 23 P— TUESDAY JULY 23 1918 — Kahdeksas vuosikerta aanenkannanaja NSypA ain Voimat Orjavoimin pyörät pyörii - koneet kultaa rahaa lyö Ihmisvoimin orjavoimin tääll' on tehty kaikki työ Orjavoimin korvet laajat 1 vainioiksi tehty on Tuhansille miljoonille raataa siitä ravinnon' Alla vuoren suuremmankin raataa voima peloton Hakkaa kullan kalliosta tuo sen päivänvalohon Halkee vuoret voiman eessä murusiksi murenee Kosken pauhu mahtavakin hiljaseksi heikkenee Kulkee laivat junat kiitää liikkuu vaunut raskahat Xousee maasta kivimuurit pyörii tehtaan rattahat Kaikki kaikki maailmassa orjain voimaa tottelee Fessä orjajoukon voiman ruunupäätkin vapisee Xousee joukot sorron yöstä yhteistoimintahan virkoo Kaataa teljet orjain mahti kirahdellen kahleet kirpoo Nousee joukot merten takaa niinkuin peikot vuorten alta Kuuluu pauhu itään länteen: "Orjat nousee kaikkialta!" Kaikki mikä nvt on väärää alas lyöpi joukkovoimat Kansa uudet lait määrää loppuu sodat taistot tuimat E R — nen Kapitalismin turmiolli nen vaikutus lapsiin KapitaUsmi turmelee lapsior- jien elämän Se estää miljoonat lapset pääsemästä ollenkaan kou luun ja ajaa suurimman osan lapsista ja nuorukaisista pois kouluista juuri silloin kun hei dän kasvatuksensa siellä olisi vasta alkamassa Jos otamme lukuun vain ne lapset jotka lain mukaan ovat koluiässä niin ainoastaan noin puolet niistä ovat koulussa Ja in ntamnip lukuun ne lanset ia Orj nuorukaiset joiden pitäisi olla kimmat etuoikeudet joita rahal-l-n„l„ss:1 niin nalioa vähemmän a saa- ovat naldcn P°'en ja kuin puolet niistä ovat koulussa Laillinen kouluikä näet on liian alhainen nuorukaisten olisi olta va koulussa paljoa kauemmin kuin mitä laki määrää koulu iäksi Aikuisempina vuosinaan ei osa lapsista pääse ollenkaan kouluun ja neljännentoista ikä vuoden jälkeen alkaa koulussa käynti nopeasti jäädä pois Aino astaan noin neljäsosa kansakou- M"e" un uiuauuuiiu jjrus- titutsioniin lii oie enaa olemassa uuta idjniueiiKsid syua joiku paiot- nnn erinomaisia pelastuskeino- sotilaat ja tehdastyöläiset käyvät taisivat naisia Venäjällä harjot- ja langenneita" varten vaikka he tarjotaan ainoastaan teetä ja tyt- tamaan ammaltihaureutta" sa- tarkastaisivat hiukan niitä yk- töjä jotka tulevat kadulta koh- noo Louise Ilryant joka on mat- sinkertaisia mencttelviä siinä asi- illnnn L-nten tovet-pitn fin ihn- kustanut miehensä kanssa soti- assa joita paljon ivatut bolshe- naa nähdä niissä ravintoloissa vissa maissa tehden tutkimuksia vikit ovat käyttäneet vallitsevaa- ihmisten keskinäistä sodan vaikutuksesta prostitutsio- "Vallankumouksen jälkeen Ve- kunnioitusta ja ystävyyttä Ve lliin ja siksi on prostitutsioni näjällä on prostitueeratuille an- näjällä ei ole asetettu prostitnt hävinnyt melkein olemattomiin nettu lupa ruveta sairaanhoita- sionia erikoisen häpeän alaisek Venäjällä Kun alioliittositeet jattariksi ja naisrykmenttien so- si ja kuitenkin on koko laitos hä- on tehty holleninuksi kun pros- titutsioni on hävinnyt ja avio- vikit pääsivät valtaan ei pros erojen saanti on tehty melkein tilulsiönia " ole juuri lainkaan lun oppilaista pääsee (korkea kouluun ja vain pieni osa niistä suorittaa siellä täyden oppi kurssin Eikä niistäkään jotka ' suorittavat täyden kurssin kor- keakouluissa mene kuin muuta- mia sita ylempiin oppilaitoksiin uurin osa Koulunuorisosta luopuu koulusta ja katoaa työ- mailman pyörteisiin noin k uu- dentoista vuotiaana Kapitalistiluokan ja työväen- luokan lapsien välillä on valta- va ia vhteiskunnallisesti tarne- ton i eroavaisuus Ovathan nämä maat meidän -pai- päästä sairaanhoitajattariksi tai Kapitalistien lapset ovat ylel- jon kärsimyksiä kantamaan jou- muihin sotatöihin mutta heidän lisyyden pilaamat Niille ei ope- tiineen synnyinmaamme läliiml pyyntöönsä ei suostuttu Hei tetä mitään hyödyllisiä toimia piä naapureita ja onhan näitä dät jätettiin kaikkien elämän--ei edes huolehtimaan itsestään naapureitamme ainakin toista suunnitehnen ulkopuolelle Heil- -XT „ : niistä Ruotsia nykyään jolla- le ei annettu edes sita hata-a-Ne pilataan jo varhaisesta lajj- kin 'taholta 'ktJtJtn ' pua nlitä muut ihmiset saivat suudesta silla etta palvelijat ovat Suomen tuon kauhistuttavan Ja sikäli kun sota on jatkunut täyttämässä niiden 'kaikki vaati- kohtalon alle auttamisesta Eri- on prostitutsioni lisääntynyt Sa- mukset Ympäristönsä vaikutuk- toten tämän tähden on mielestä- doilla sotilailla on ollut rakasta sesta muodostuvat ne ' ylpeiksi " vielä suurempi syy tulla tie- jattaria joita he eivät enää so- jiuniiiicmai ja cUUldftlliicusnvM isuimnKin ovat ne nian lynyen välimatkan päässä paitahihaisuu- desta ia maalaiselämästä lotta 'kaik'ki lleistä menisivät piloille mutta suurin osa menee Suurin osa yläluokan tyttäristä menee avioliittoon rahan tai yhteiskun nallisen aseman takia tai ostaa isä heille jonkun rappeutuneen loisen arvonimen mukana LTseimmat pojista ovat siveelli sesti täysin rappiolle joutuneita kuluttaen aikansa mässäilyssä ja pitäen erikoistoimenaan työläis tyttärien turmion teille saatta misen Kaikki ne elämän kor "'™ Kayieuavssa miua ne ovat niin ylellisyyden rappeutu mat että vain aniharvat heistä voiat käyttää niitä hyväkseen Ylellisyys ja köyhyys ovat kum-' pikin yhteiskunnallisia epäkohtia Työväenluokan lapset ovat toisessa äärimmäisyydessä Niiltä riistää kapitalismi kun nollisen kehitysmahdollisuuden Elämän korkeimmat niahdolli- (Jatkoa toisella sivulla) yhtä helpoksi kuin teelasin tilaa- huomattavissa Ainoat paikat niinen niin on Venäjällä väheni- Venäjällä missä prostitutsionia män siveettömyyttä kuin mis- enään on ovat ne ravintolat sään muualla niailmassa Ei oi- joissa rikkaat keinottelijat ja ul ienkaan haittaisi joitakin am- L-nmn:i1awpf nlpKkplovaf -I Tn 1- matti-sielurrne asiana loilla on tilaiksi Seniälkeen kun bolshe- Nähtyä ja Kuultua i Matkamuistoja Norjasta ens vuosina sodan Tällä kirjotussarjallani jonka alotan nailla matkamuistoillani " tämän sarjan kyhääjällä tar- koi uksena snnda niillekin Tnuu „ mutien iiiKijoiiie tilaisuus pääs tä tuntemaan Skandinavian mai- den eri puolia jotka eivät itse ole olleet tilaisuudessa hcnkilö- Kolitaisesti tai etles lukemisen a- vulia nomin mailiin tutustumaan sa on kansa ja tiedon vaiilla pääs tä tuomitsemaan mikä aines siel- lä sitä apuansa olisi antanut jos antanutkin ohsj Mutta saadaksemme tasta ai van selvän kuvan nfin sallitta koon minun aivan kuin esiku vaukseksi kertoa miltä nämä maat näyttivät nykyisen sodan ensi vuosina eli v 1914 ja 1915 Siitä syystä että Norjassa on suomalainen siirtolaisuus suu rempi kuin Ruotsissa alan nämä muistelmani Norjasta ja aivan siinä järjestyksessä kuin olen ha vaintonikin saanut Ne olivat' heinäkuun herttai set kesäpäivät kun saavuin Kirkkoniemen-Syd varankin -tuville Tämä pohjoisin teolli- opakka nimittäin _ rauta- su us ty kaivanto Norjassa oli silloin täy- (IeUlen sckasorrm alaisena Ohi memieista lakoista suuresti sai- kähtyneenä ja tyrmistyneenä oli niin työväestö kuin työnantajat kin Kuten ainakin suuremman taistelun jälkeen tekee täydelli sen rauhan vasta siitä johtuvat jälkiselvittelyt niin täälläkin sel viteltiin ja- sommiteltiin näitä rauhanehtoja" Kumpikin taiste lupuoli oli tyytymätön saa miinsa saavutuksiin mutta työ väestö tuntien vielä silloisten (Jatkoa toisella sivulla) vmmwo Mviiitn1ni!a joissa- vinnyt melkein olemattomiin "Raijskassa ovat olot kurjat" sanoo kirjottuja "Ranska joka ennen sotaa teki vakavan yrityk sen ratkaista prostitutsionikysy myksen on täydellisesti epäon--' nistunut siinä sodan ajalla Lää kärin tarkastukset ja hoito on kokonaan lyöty laimin Lääkä rit joiden tehtävänä oli prosti tueerattujen hoitaminen ovat kutsutut rintamalle tai sairaa- - "!nn- aKupnonuuu ovu ie- i r 1 I! tlA i 1 ~ vilinän iiiiii jjiiuLiaa£]ti uinu rässä että — kuten eräs lääkäri sanoi — miehille on paljon vaa rallisempaa liikkua kaduilla kuin naisille "Sodan alussa kun saksalaiset olivat io aivan Pariisin portilla pyysvat '"ei huijuu iujm hallitus myöntänyt heille mitään avustusta kuten laillisille vai- moilkv Saksa käsitteli heti sodan puhjettua prostitutsionia järjes telmällisellä raa'alla ja tehok kaalla tavalla ITcti kun armei jan mobiliseerausniääräys oli ju listettu julaistiin sanomalehdis sä suuria ilmotuksia joissa käs kettiin kaikkia prositueerattuja registeeratitumaan Saksassa on aina ollut mitä ankarin prostitu eerattujen reisteerausmäärys joten virkamiehillä on ollut hy vin tarkka tieto kaikista prosti tueerattuien toimista Prostitu- eeratut tarkastettiin tiudelleen ia ne iotka olivat sairaita lähc- kupt1o!italKiit pääsisi- leviämään kaulnnkeihin tuleviin maalais- joukkoihin Kutsuttiin naisia va paaehtoisesti elämään armeijan keskuudessa ja sotilaille annet tiin asiaan kuuluvia lippuja — Kaikki prositueeratut järjestet tiin suureksi armeijaksi ja ne mitä ei tarvittu lähetettiin am puma) arvetehtaisiin" Venäjä yksin on ratkaissut prostitutsionin inhimillisellä ta valla antamalla prositueeratuil le mahdollisuuden elättää itsen sä kunniallisella' työllä sekä myöntämällä heille ihmisoikeudet
