SIVU KAHDEKSAN
Tiistaina heinäkuun 9 p:nä
No 28
PYYNIKILLE
Juhla! Juhla luonnon suuressa
temppelissä! Aurinko käy län
nen maille — ilta alkaa hämär
tyä ia hienon hieno utuinen
usva levittää harmahtavaa vaip-
paansa jolla se kietoo kukka-
niitvt syleilyynsä Sini-aallokko
tyyntyy — vain vienosti väreilee
sen pinta Tämän tyyneyden hei-
massa uinuvat sinisilmäinen tyt-
tönen ia tummakutrinen poika-
Heidän venheensä on iää-
' ' u:t
i ! ' j
jaa tuskin nuomauavasn niuiu-
tuu sen asento Venheessä olijat
nävttävät uinahtaneen luonnon
mukana Äänettöminä katse-
lovat-' hp pilikirkasta Näsijärven
pintaa ja näyttää kuin 'heidän
1
ajatuksensa olisivat kokonaan
kiintyneet tuohon ihanaan luon
nonpeiliin Vieno hymyily kuvas
tuu heidän katseistaan Kaukaa
kaikuva iltakp!lnien humina svn-
nyttää heidän sieluissaan jotain
stiurta ja sanoin selittämätöntä
Tilan lumoava hiliaistms on ko-
J
- ' ' — J
konaan ympäröinyt heidät ja he
aivankuin peläten rikkovansa ta-
män luonnon- 'pyhvyden ovat
vaiti Yö on jo ehtinyt maille
saapua Sen viileä hengähdys
suutelee tyttösen otsaa ja saa
hänet havahtumaan
Aänettömänä laskee Paul airot
v„f„ vni idntv knhti
Pvvnikkiä sen keula halkasee
iy}nikkia sen Jceuia ha kasee
tyyntä pmtaa ja jattaa jälkeen-
sa vipuun aallriknn Rantaa saa-
vuttiia Paul rpinnaam hvnnää
ÄrrÄT!
tlrtmrn
katsoo Paulia loukatun näköi-
senä "Paul luuletko todellakin
-♦s -~ sso Ätc8
„ r " ""
matta?"
Minä en luule mutta minä
tiedän sen Helmi hyvä ja juuri
siksi pfdaiikin sinusta" sanoi
Paul ja nauraen kietoi hän kä-
tensa Helmin vyötäisille heidän
kiiHaessun kaartelevaa kayma-
kulkua ylös Pyynikille
' 7 - T '
Aika vieru vuodet vaihtuvat
Sinisilniäinpn tvttnn nn mitnf
inisUiiiainen tyttönen on muut-
tunut naiseksi - tosi-toverks
miehelle lota tuskin voisi tun-
tea samaksi haaveilevaksi nuo-
rukaiseksi sillä elämän raskaat
huolet ovat miehekkäille kasvoil-
1„_„ ::5 i = -- l
iccu jdudncci jäisensä ei veit-
xouiia vaan päättäväisyyttä ja
uhmaa! v
Toverit pitävät paljon Pan-
lista ja Helmistä sillä he ovat
aina valmiit toimimaan Paul
reippaalla ja innostuttavalla toi-
mintatavallaan on saavuttanut
Paul virkahtaa hän toverilleen n Ja tämäkin myikka karkea vat menetteli t koko ihmiskunnan " -"""nm auiw
on jo 'aika rientää kotiin aamu' j™ Y°iflaan kehittaä aiva" P jaJt5Pi"ks[' j°ita Blrlanlk kTrkot ne kMraäkövhffivat
nit kutomaksi muutamassa vuodessa kavttaa jalostaessaan kasveja ia e ansaa Koyiiayttavat
jo koina sarastaa u„„3ns hnAnu ii„ii3 ns ct-„o Elka pappeja haltia kukaan tap-
toverien luottamuksen ja ystä- eikä köyhälistön korttelien saas
yyvden Miltei kaikki joutoaikan- taista tukehuttavaa ja raaista
sa uhraa Paul aatteensa edistä- vaa vaikutusta heillä tulisi olla
miseen — 'kuitenkaan ei hän ko- jalostava ympäristö jossa kor
konaan unhoita lempimäänsä ikeimmat elämän ihanteet ja hv
'Näsijärveä ja Pyynikkiä Sinne vät 'pyrkimykset pääsevät ikehit
he Helmin kanssa useasti kul- tymään kukkaansa
kevät he muistelevat nuoruut- "Nälkäiset huonosti palkatut
taan unelmilleen ja haaveilleen tietämättömät ja avuttomat ih-
he vertailevat elaman todelli-
suurta — mikä suuri vastakohta ! kaupunkimme joutuvat saman- "Etekö malta kuulla kun mi- sen edestä sai hän isänsä rin
Ja kuitenkin yhä edelleenkin si- laisen kehityksen alaiseksi kuin näkin jotain puhun 'Ette te nalla ahertaa Ei hän tuntenut
nisnmaiset tyttöset ja elaman-
innostusta uhkuvat nuorukaiset
rakentelevat pilvilinnoja ja ku-
vailevat elämäänsä aurinkoisilla
väreillä 'kunnes kylmä todelli
sinus ne sirpaleiksi pirstoo
Yfhä edelleen vierii aika
Paulin ja Helmin matka on taas-
kL '! "11 ~tr ii -tt-
in Jryynikille — Mutta talla
kertaa he eivät mene sinne käsi
kädessä kuten heidän tapansa on
ollut vaan nyt he lepäävät mus-
tissa laatikoissa — Paljon sa-
malilaisia laatikoita on 'Pyynikil-
lä
saattojoukkue on synkän
juhlallista kulettaessaan kaatu-
neita tovereitaan neiuan viimei-
seen lepoonsa Paljon ei puhuta
vaan sitä enemmän ajatellaan —
'hiljaisuudessa vannotaan 'koston
valoja — vannotaan ja pidetään
vala ! Uhmaa uhkuen riennetään
takaisin taisteluun: mutta Pvvni-
lrillo iääväf lpinä ä mä ä n ikihnn-
" jt —r — -
kien siimeksessä nuo jalon aat-
teen edestä_ kaatuneet miehet ja
naiset — jä (Näsijärvessä loiski-
vat laineet laulavat vienoa kehto-
__„„ a „„„i„„„:n„
"lulua I™"' M:MC"C
Aino K — y
YMPÄRISTÖ
Huomattu californialainen tie-
1 T 1 Tl 1 1
(lemies Lutner uuroanK jo-
ka avustaa luontoa hedelmi-
en kasvien ja puiden jalos-
" (trj
tamisessa sanoo : Tarvittiin tit-
nannen vuoira aiKaa vunn era-
maan kaktulksen piikkien Ikehit-
tymiseen Kun kaktuksen täytyi
säilyä erämaan kuumuudessa näl-
käisten petojen keskellä kehittyi
sille pistävät piikit ja vahva kuo-
' '
inmisoiento on myöskin aitis
tlnansie vaikutelmille ja sovit-
itseensä hvvin pian Jaina ml
a ltSmeisf7 mukaan sekä
llc" j"l'"o"J"o uiurciuii w
hyvään että 'pahaan
Niinnä ihmisluonteen kätke-
ruuden karkea kuori sen pistävät
piikit jotka ihminen on säilyttä-
nyt raakalaistensa ajolta voi-
täisiin nian noistaa ioS itsekkvv
ru r~ r-'' JJ
ja vallanhimo voitaisiin mailmas-
h
l10Sta voidaan kehittää kukkanen
sopivassa maaperässä
_ Burbank sanoo uskovansa etta
jos ihmiset pääsisivät elamaan
paremmassa yhteiskunnassa joa-
a ie voisivat olla jyvässä ja ja-
lostavassa ympäristössä nahtai-
iin heissä Erittäinkin 1-ineUsn
sun heissä _ erittäinkin lapsissa
- pikaisia ja merkillisiä muutok-
sia Hyvällä yhteiskunnalla mi-
nä tarkotan sellaista jossa ihmi-
set ennen kaikkea saisivat kyllik-
seen syödä ja kylliksi hyviä vaat-
l = :i-t :_:
inu nuy ukseen iiscKuimioi-
niKsensa jossa ne saisivat Kyi-
liksi auringon valoa ja musiikkia
hyvää seuraa ja hyvän ja jalosta-
van kasvatuksen
"Ihmisen tulee saada puhtautta
eikä saastaa heidän tulee "saarta
valoa ilmaa ia tilaa kasvaakseen
miset otka kansoittavat suur'
erämaan kaktus 'Heihin kehittyy
piikkinen epäluulonen ja katkera
luonne"
Noissa tiedemiehen muutamis-
sa lauseissa on enemmän tiedettä
valtio-oppia filosofiaa ja todel-
lista USkonVa kuin monessa tnn-
nissa kirjoja joissa selostetaan vaikka sitäkään ette ymmärrä t „„ „„„„
ii- i I i i i- v i i 1 -i r" Olemme aina valmiit palve
lakia yhteiskuntatiedettä ia iti- mita sekaan tarkoittaa — Ei so- j i „us un „n
j-- j
maluusonnia Panit voivat" saar-
nata tuhansia vuosia ihmiskun-
nan perisynnistä ja uhata synti-
siä ijankaikkisilla kidutuksilla
elleivät he oaranna itseään mutta
kun miljoonat ihmiset ovat nälkäi-
siä pienipalkkasia tietämättömiä
ja avuttomia ciyat heidän saar-
nansa vaiMiia mitaan ivoynans-
ton Kurja elama kasvattaa heinin
okaisen ja 'paksun pinnan vaan
ei parempaan ipyrkimystä ja kor-
keitä elämän ihanteita Sitä sosia-
listit tarkottavat historian mate-
ralismilla Toisin sanoen' sosialis-
tit cannvnt' mi-antjbjnimp iii-
— - - -
misten hertkiset ja aineelliset olo-
suhteet että heistä voi kellittyä
kaikki vielä uinuvat hyveiden ja
kauneuden ihanat kukkaset Bur-
bank sanoo oikein lausuessaan
jnnpa uiiuiMuunieen KaiKeruu-
den karkea kuori" sen pistävät
piikit jotlka ihminen on säilyttä-
nvt raakalaisuutensa aioilta" voi-
((vt:: :l : 1 j
täisiin pian poistaa jos itsekkyys
1 "1
ja vanannimo voitaisiin mainnas-
ta hävittää"
Sosialistit sanovat että scllai-
1
nen järjestelmä jossa muutamien
nseKKyyueiia ja vauannimoua
voidaan hallita ja vallita tulee hä-
vittää koska se vahingoittaa
kaikkia muita ihmisiä? Sosialistit
tahtovat panna käytäntöön sen
tilosofian ja samanlaiset jalosta
„!it„„ ui„„t„
ipUTS™
vettä ja auringon valoa el tois
anoen suotuisat o bsuhteet "So-
alistit sanovat: hävittäkäämme
itsekäs ahne ja vaara järjestelmä
Hävittäkäämme _ kaupunkiemme
k"rja tokorttcht ja antakaamme
1 msl V'a™ faada puhtaut-
ta' vaI?a a 1 maa JaPaksakaa"'-
me kaikille työntekijöille heidän
työnsä tävsi arvo a hiurtakaam-
2™_?:?J i-T -:3"1
stävät
piikit jotka heille ovat kehitty-
kaita]ismin eÄmaassa
Burbank sanoö: "Melkein j0-
kaisesta rikkaruohosta voidaan
lkehittaä kukkanen sopivassa
maaperassat
Me sosianst5t sae keh!t
'Y? soi-iiut sanomme Ktnu
takaamme ihmiskunnassa hyvyv-
oikeuden :a veijeyden ihanat
cnoiKeuaen ja veljeyaen inanat
RURÄel=cl'
Kapitalismin hedelmiä ovat ih-
misluonteen pistävät okaat köy-
hyys rikokset ja sodat Sosialis-
mi tnlltnr ntnS iri lrail-ti mnnt
J"'
h"c-i navmao ja pciusmu
niiden tilalle sellaisen yhteiskun-
tajärjestelmän jossa ihmiskun-
n an korkeimmat ihanteet ja ja-
loimmat pyrkimykset jä taipu-
mukset voivat kasvaa ja kehittyä
täyteen kukoistukseensa —
Sosialist News Cleveland Ohio
Teponniemen
asukkaat ::
KIRJ HELMI MATTSON
(Jatkoa viime n:roon)
vanhat ymmärrä mitaan sosialis-
mistä kun ette saata tulla puhu-
jia kuulemaan Ennen menette
sinne hihhulien seuraan svntiän-
ne itkemään Se mitä teille pu-
luitaan sosialismista ei ole totta
Sanotte- se nn anarkismia —
sanotte : se on anarkismia
-
sialistit tahdo laiskana maata ia
valmista jakaa kunnes kaikki
entiset loppuu Ne laiskana ma-
kaajat ne juuri työhön tahdot-
taisi Ta tvöstä itäisi saada riit-
tävä tulo "elatukseen eikä 'kuten
nyt Kaikkien tulisi saada naut-
LIEBKNECHT
Suomennos Toverittarelle
Miss' on hän urhojen urho tään
: sodan katkeran?
Vankiholvissa kolkossa värjyy jalo
vanhus tuo sanotaan 4
Häll' panssarisuojaa ei muuta kuin
sanansa voimakkaat
Mutt voittoisna taistosta palaa hän
yr miekkaili valtikkain
Miss' ~gn hän toveri parhain joka
riveissä kuoleman
01' valmis taistoon puolesta kansan
1' portilla manalan?
Hän vankilan varjossa viruu
koska
kansalle totuutto soi
Hänen sanansa jalot ja suuret ja
heili' uutta uskoa loi
Miss' on hän profeetta suuri jok'
ketään kumarra el
jok pernaa ei Hirmuvaltaa vaan
"puhuu puolesta ihmisten?
Hän sairas on kuolema vaanii hänt'
holveissa riistäjäin
Mutt'-samiinsa jalojen kaiku tyrannin
ui 1 ci o lm rt uuttu vei
Liebknecht jok' turvatta kahleissa
iuu uuia aiivuil 11 il UI Uj CI
Monet syömmet katseet nostaa
viruu tänä aikan hirmujen
maas-
ta huolten ja surujen
Kuten vuossadat sitten risti nosti
kansoja toivomaan
Ja sorrosta hirmuvaltain johti va-
paaksi pyrkimään
paa 'Kiittäisi kai heillekin oi-
:st ' VT"V"' "'V
arJeettais — laprtkin vain
'kana makaavat ja saavat silti
pnemm Irttm tvnmiou "
1 f V
Yn „ -naittanut e-
"" Ya
h™°J g"hSh! °" '
™S i tuHu? Pn i
a KummemmakM tullut -Papit
ja aina vain papit! jumalan sa
na WB niiUaa h5„i™
Palvelijoitansa — Onko se Öjä-
- — — -f JU iUlt
Toivo parempi? Mikäs apd=-
toli hän on?! Väärä profeetta!
hiellä kansaa kiihottaa pahuuteen
Ja epäuskoon "
Hml katsoi parhaaksi poistua
ja lopettaa keskustelun
Ajatteli etUi kannata vanhan
im:„pn an'
v„ lnecal?en nmsen kanssa
k"Stellä asioista oista ei pääs
kuitenkaan miJhinkään ok
sjjn
' c' y „„ : n:-nt'
- ' v:u "L -
uuloi " l tnrJtli Uu'
" U1U1SU us Clld IdrVlISI Olia pa-
remmat voimat niitä hänestä
pois kitkemään
Neljäs luku
Toivo Ojala oli syntynyt köy
hässä kodissa Isä oli räätäli
ammatiltaan Samaa hän pojal
leen halusi opettaa Isänsä kans
sa sai Toivo kulkea kylästä ky
lään tekemässä vaatteita Heitä
pidettiin toisissa paikoissa pa
remmin toisissa huonommin ta
lon tavan ja varojen mukaan
Toivo sai sentään paremmat
ateriat syödä kuin kotona olevat
veljet ja siskot jotka olivat Toi
voa nuorempia Mutta aikaisin
poikavuosien vajiautta eikä iloa
(Jatkoa ltoimatmdu sivuiu)
1 1 1 1 1 r t 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 m i t
SUOSITTELEMME AJURI
LIIKETTÄMME! t iciuauu Lena &ai&ciiiaiBciia
iiiriiniiirM lann 'Umiinrana
4- työllä
t B ® B25G TRANSFER ?°-
t puneln Aitona ore
-M-l"l 1 1 1 Ml 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1