SIVU KAHDEKSAN Tiistaina heinäkuun 9 p:nä No 28 PYYNIKILLE Juhla! Juhla luonnon suuressa temppelissä! Aurinko käy län nen maille — ilta alkaa hämär tyä ia hienon hieno utuinen usva levittää harmahtavaa vaip- paansa jolla se kietoo kukka- niitvt syleilyynsä Sini-aallokko tyyntyy — vain vienosti väreilee sen pinta Tämän tyyneyden hei- massa uinuvat sinisilmäinen tyt- tönen ia tummakutrinen poika- Heidän venheensä on iää- ' ' u:t i ! ' j jaa tuskin nuomauavasn niuiu- tuu sen asento Venheessä olijat nävttävät uinahtaneen luonnon mukana Äänettöminä katse- lovat-' hp pilikirkasta Näsijärven pintaa ja näyttää kuin 'heidän 1 ajatuksensa olisivat kokonaan kiintyneet tuohon ihanaan luon nonpeiliin Vieno hymyily kuvas tuu heidän katseistaan Kaukaa kaikuva iltakp!lnien humina svn- nyttää heidän sieluissaan jotain stiurta ja sanoin selittämätöntä Tilan lumoava hiliaistms on ko- J - ' ' — J konaan ympäröinyt heidät ja he aivankuin peläten rikkovansa ta- män luonnon- 'pyhvyden ovat vaiti Yö on jo ehtinyt maille saapua Sen viileä hengähdys suutelee tyttösen otsaa ja saa hänet havahtumaan Aänettömänä laskee Paul airot v„f„ vni idntv knhti Pvvnikkiä sen keula halkasee iy}nikkia sen Jceuia ha kasee tyyntä pmtaa ja jattaa jälkeen- sa vipuun aallriknn Rantaa saa- vuttiia Paul rpinnaam hvnnää ÄrrÄT! tlrtmrn katsoo Paulia loukatun näköi- senä "Paul luuletko todellakin -♦s -~ sso Ätc8 „ r " "" matta?" Minä en luule mutta minä tiedän sen Helmi hyvä ja juuri siksi pfdaiikin sinusta" sanoi Paul ja nauraen kietoi hän kä- tensa Helmin vyötäisille heidän kiiHaessun kaartelevaa kayma- kulkua ylös Pyynikille ' 7 - T ' Aika vieru vuodet vaihtuvat Sinisilniäinpn tvttnn nn mitnf inisUiiiainen tyttönen on muut- tunut naiseksi - tosi-toverks miehelle lota tuskin voisi tun- tea samaksi haaveilevaksi nuo- rukaiseksi sillä elämän raskaat huolet ovat miehekkäille kasvoil- 1„_„ ::5 i = -- l iccu jdudncci jäisensä ei veit- xouiia vaan päättäväisyyttä ja uhmaa! v Toverit pitävät paljon Pan- lista ja Helmistä sillä he ovat aina valmiit toimimaan Paul reippaalla ja innostuttavalla toi- mintatavallaan on saavuttanut Paul virkahtaa hän toverilleen n Ja tämäkin myikka karkea vat menetteli t koko ihmiskunnan " -"""nm auiw on jo 'aika rientää kotiin aamu' j™ Y°iflaan kehittaä aiva" P jaJt5Pi"ks[' j°ita Blrlanlk kTrkot ne kMraäkövhffivat nit kutomaksi muutamassa vuodessa kavttaa jalostaessaan kasveja ia e ansaa Koyiiayttavat jo koina sarastaa u„„3ns hnAnu ii„ii3 ns ct-„o Elka pappeja haltia kukaan tap- toverien luottamuksen ja ystä- eikä köyhälistön korttelien saas yyvden Miltei kaikki joutoaikan- taista tukehuttavaa ja raaista sa uhraa Paul aatteensa edistä- vaa vaikutusta heillä tulisi olla miseen — 'kuitenkaan ei hän ko- jalostava ympäristö jossa kor konaan unhoita lempimäänsä ikeimmat elämän ihanteet ja hv 'Näsijärveä ja Pyynikkiä Sinne vät 'pyrkimykset pääsevät ikehit he Helmin kanssa useasti kul- tymään kukkaansa kevät he muistelevat nuoruut- "Nälkäiset huonosti palkatut taan unelmilleen ja haaveilleen tietämättömät ja avuttomat ih- he vertailevat elaman todelli- suurta — mikä suuri vastakohta ! kaupunkimme joutuvat saman- "Etekö malta kuulla kun mi- sen edestä sai hän isänsä rin Ja kuitenkin yhä edelleenkin si- laisen kehityksen alaiseksi kuin näkin jotain puhun 'Ette te nalla ahertaa Ei hän tuntenut nisnmaiset tyttöset ja elaman- innostusta uhkuvat nuorukaiset rakentelevat pilvilinnoja ja ku- vailevat elämäänsä aurinkoisilla väreillä 'kunnes kylmä todelli sinus ne sirpaleiksi pirstoo Yfhä edelleen vierii aika Paulin ja Helmin matka on taas- kL '! "11 ~tr ii -tt- in Jryynikille — Mutta talla kertaa he eivät mene sinne käsi kädessä kuten heidän tapansa on ollut vaan nyt he lepäävät mus- tissa laatikoissa — Paljon sa- malilaisia laatikoita on 'Pyynikil- lä saattojoukkue on synkän juhlallista kulettaessaan kaatu- neita tovereitaan neiuan viimei- seen lepoonsa Paljon ei puhuta vaan sitä enemmän ajatellaan — 'hiljaisuudessa vannotaan 'koston valoja — vannotaan ja pidetään vala ! Uhmaa uhkuen riennetään takaisin taisteluun: mutta Pvvni- lrillo iääväf lpinä ä mä ä n ikihnn- " jt —r — - kien siimeksessä nuo jalon aat- teen edestä_ kaatuneet miehet ja naiset — jä (Näsijärvessä loiski- vat laineet laulavat vienoa kehto- __„„ a „„„i„„„:n„ "lulua I™"' M:MC"C Aino K — y YMPÄRISTÖ Huomattu californialainen tie- 1 T 1 Tl 1 1 (lemies Lutner uuroanK jo- ka avustaa luontoa hedelmi- en kasvien ja puiden jalos- " (trj tamisessa sanoo : Tarvittiin tit- nannen vuoira aiKaa vunn era- maan kaktulksen piikkien Ikehit- tymiseen Kun kaktuksen täytyi säilyä erämaan kuumuudessa näl- käisten petojen keskellä kehittyi sille pistävät piikit ja vahva kuo- ' ' inmisoiento on myöskin aitis tlnansie vaikutelmille ja sovit- itseensä hvvin pian Jaina ml a ltSmeisf7 mukaan sekä llc" j"l'"o"J"o uiurciuii w hyvään että 'pahaan Niinnä ihmisluonteen kätke- ruuden karkea kuori sen pistävät piikit jotka ihminen on säilyttä- nyt raakalaistensa ajolta voi- täisiin nian noistaa ioS itsekkvv ru r~ r-'' JJ ja vallanhimo voitaisiin mailmas- h l10Sta voidaan kehittää kukkanen sopivassa maaperässä _ Burbank sanoo uskovansa etta jos ihmiset pääsisivät elamaan paremmassa yhteiskunnassa joa- a ie voisivat olla jyvässä ja ja- lostavassa ympäristössä nahtai- iin heissä Erittäinkin 1-ineUsn sun heissä _ erittäinkin lapsissa - pikaisia ja merkillisiä muutok- sia Hyvällä yhteiskunnalla mi- nä tarkotan sellaista jossa ihmi- set ennen kaikkea saisivat kyllik- seen syödä ja kylliksi hyviä vaat- l = :i-t :_: inu nuy ukseen iiscKuimioi- niKsensa jossa ne saisivat Kyi- liksi auringon valoa ja musiikkia hyvää seuraa ja hyvän ja jalosta- van kasvatuksen "Ihmisen tulee saada puhtautta eikä saastaa heidän tulee "saarta valoa ilmaa ia tilaa kasvaakseen miset otka kansoittavat suur' erämaan kaktus 'Heihin kehittyy piikkinen epäluulonen ja katkera luonne" Noissa tiedemiehen muutamis- sa lauseissa on enemmän tiedettä valtio-oppia filosofiaa ja todel- lista USkonVa kuin monessa tnn- nissa kirjoja joissa selostetaan vaikka sitäkään ette ymmärrä t „„ „„„„ ii- i I i i i- v i i 1 -i r" Olemme aina valmiit palve lakia yhteiskuntatiedettä ia iti- mita sekaan tarkoittaa — Ei so- j i „us un „n j-- j maluusonnia Panit voivat" saar- nata tuhansia vuosia ihmiskun- nan perisynnistä ja uhata synti- siä ijankaikkisilla kidutuksilla elleivät he oaranna itseään mutta kun miljoonat ihmiset ovat nälkäi- siä pienipalkkasia tietämättömiä ja avuttomia ciyat heidän saar- nansa vaiMiia mitaan ivoynans- ton Kurja elama kasvattaa heinin okaisen ja 'paksun pinnan vaan ei parempaan ipyrkimystä ja kor- keitä elämän ihanteita Sitä sosia- listit tarkottavat historian mate- ralismilla Toisin sanoen' sosialis- tit cannvnt' mi-antjbjnimp iii- — - - - misten hertkiset ja aineelliset olo- suhteet että heistä voi kellittyä kaikki vielä uinuvat hyveiden ja kauneuden ihanat kukkaset Bur- bank sanoo oikein lausuessaan jnnpa uiiuiMuunieen KaiKeruu- den karkea kuori" sen pistävät piikit jotlka ihminen on säilyttä- nvt raakalaisuutensa aioilta" voi- ((vt:: :l : 1 j täisiin pian poistaa jos itsekkyys 1 "1 ja vanannimo voitaisiin mainnas- ta hävittää" Sosialistit sanovat että scllai- 1 nen järjestelmä jossa muutamien nseKKyyueiia ja vauannimoua voidaan hallita ja vallita tulee hä- vittää koska se vahingoittaa kaikkia muita ihmisiä? Sosialistit tahtovat panna käytäntöön sen tilosofian ja samanlaiset jalosta „!it„„ ui„„t„ ipUTS™ vettä ja auringon valoa el tois anoen suotuisat o bsuhteet "So- alistit sanovat: hävittäkäämme itsekäs ahne ja vaara järjestelmä Hävittäkäämme _ kaupunkiemme k"rja tokorttcht ja antakaamme 1 msl V'a™ faada puhtaut- ta' vaI?a a 1 maa JaPaksakaa"'- me kaikille työntekijöille heidän työnsä tävsi arvo a hiurtakaam- 2™_?:?J i-T -:3"1 stävät piikit jotka heille ovat kehitty- kaita]ismin eÄmaassa Burbank sanoö: "Melkein j0- kaisesta rikkaruohosta voidaan lkehittaä kukkanen sopivassa maaperassat Me sosianst5t sae keh!t 'Y? soi-iiut sanomme Ktnu takaamme ihmiskunnassa hyvyv- oikeuden :a veijeyden ihanat cnoiKeuaen ja veljeyaen inanat RURÄel=cl' Kapitalismin hedelmiä ovat ih- misluonteen pistävät okaat köy- hyys rikokset ja sodat Sosialis- mi tnlltnr ntnS iri lrail-ti mnnt J"' h"c-i navmao ja pciusmu niiden tilalle sellaisen yhteiskun- tajärjestelmän jossa ihmiskun- n an korkeimmat ihanteet ja ja- loimmat pyrkimykset jä taipu- mukset voivat kasvaa ja kehittyä täyteen kukoistukseensa — Sosialist News Cleveland Ohio Teponniemen asukkaat :: KIRJ HELMI MATTSON (Jatkoa viime n:roon) vanhat ymmärrä mitaan sosialis- mistä kun ette saata tulla puhu- jia kuulemaan Ennen menette sinne hihhulien seuraan svntiän- ne itkemään Se mitä teille pu- luitaan sosialismista ei ole totta Sanotte- se nn anarkismia — sanotte : se on anarkismia - sialistit tahdo laiskana maata ia valmista jakaa kunnes kaikki entiset loppuu Ne laiskana ma- kaajat ne juuri työhön tahdot- taisi Ta tvöstä itäisi saada riit- tävä tulo "elatukseen eikä 'kuten nyt Kaikkien tulisi saada naut- LIEBKNECHT Suomennos Toverittarelle Miss' on hän urhojen urho tään : sodan katkeran? Vankiholvissa kolkossa värjyy jalo vanhus tuo sanotaan 4 Häll' panssarisuojaa ei muuta kuin sanansa voimakkaat Mutt voittoisna taistosta palaa hän yr miekkaili valtikkain Miss' ~gn hän toveri parhain joka riveissä kuoleman 01' valmis taistoon puolesta kansan 1' portilla manalan? Hän vankilan varjossa viruu koska kansalle totuutto soi Hänen sanansa jalot ja suuret ja heili' uutta uskoa loi Miss' on hän profeetta suuri jok' ketään kumarra el jok pernaa ei Hirmuvaltaa vaan "puhuu puolesta ihmisten? Hän sairas on kuolema vaanii hänt' holveissa riistäjäin Mutt'-samiinsa jalojen kaiku tyrannin ui 1 ci o lm rt uuttu vei Liebknecht jok' turvatta kahleissa iuu uuia aiivuil 11 il UI Uj CI Monet syömmet katseet nostaa viruu tänä aikan hirmujen maas- ta huolten ja surujen Kuten vuossadat sitten risti nosti kansoja toivomaan Ja sorrosta hirmuvaltain johti va- paaksi pyrkimään paa 'Kiittäisi kai heillekin oi- :st ' VT"V"' "'V arJeettais — laprtkin vain 'kana makaavat ja saavat silti pnemm Irttm tvnmiou " 1 f V Yn „ -naittanut e- "" Ya h™°J g"hSh! °" ' ™S i tuHu? Pn i a KummemmakM tullut -Papit ja aina vain papit! jumalan sa na WB niiUaa h5„i™ Palvelijoitansa — Onko se Öjä- - — — -f JU iUlt Toivo parempi? Mikäs apd=- toli hän on?! Väärä profeetta! hiellä kansaa kiihottaa pahuuteen Ja epäuskoon " Hml katsoi parhaaksi poistua ja lopettaa keskustelun Ajatteli etUi kannata vanhan im:„pn an' v„ lnecal?en nmsen kanssa k"Stellä asioista oista ei pääs kuitenkaan miJhinkään ok sjjn ' c' y „„ : n:-nt' - ' v:u "L - uuloi " l tnrJtli Uu' " U1U1SU us Clld IdrVlISI Olia pa- remmat voimat niitä hänestä pois kitkemään Neljäs luku Toivo Ojala oli syntynyt köy hässä kodissa Isä oli räätäli ammatiltaan Samaa hän pojal leen halusi opettaa Isänsä kans sa sai Toivo kulkea kylästä ky lään tekemässä vaatteita Heitä pidettiin toisissa paikoissa pa remmin toisissa huonommin ta lon tavan ja varojen mukaan Toivo sai sentään paremmat ateriat syödä kuin kotona olevat veljet ja siskot jotka olivat Toi voa nuorempia Mutta aikaisin poikavuosien vajiautta eikä iloa (Jatkoa ltoimatmdu sivuiu) 1 1 1 1 1 r t 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 m i t SUOSITTELEMME AJURI LIIKETTÄMME! t iciuauu Lena &ai&ciiiaiBciia iiiriiniiirM lann 'Umiinrana 4- työllä t B ® B25G TRANSFER ?°- t puneln Aitona ore -M-l"l 1 1 1 Ml 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1