Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, April 30, 1918, Page 8, Image 8

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina huhtikuun 30 p
No 18
MiuniHumHHiHaimaanifflnmiuHNinBnmuim
3
Minkä nuorena oppii 3
3
sen vanhana taitaa - s
SIVU KAHDEKSAN
munummnttmMmnaaasmtusit'
ÄIDIN TOIVEET
Kiri 'Katri 'Rahkonen
Äiti mieli innokkaana
vaalii ensi lapsostaan
Elonpäivän onnekkaana
toivoo hälle paistavan
Kun mieheksi sä vartut kerran
kay röhkecst' elon taisteluun
ja poista tieltäs' sorron merrat
sna kevät armas suudelkoon
Vaan äidin toiveet tuho surnias
"On 'poissa isäs' lapsonen
Hänet vietiin verileikkiin
Jbiss' on hän meiltä armainen"
Hän katsoi silmiin lapsukaisen
ne kuin tähtois lausua
"Älä huoli kerran nousen
puolest' sun ja vapauden V
-:- Tomin äifi -:-
Kirj
Henry 'Goodman
Suomennos
Portailta kuului lapsen kiireel
listen askelten töminä ja Mwy
kuuli Toniin hätääntyneitä huu
toja 'Yhtäkkiä temmattiin ovi
auki ja samassa 'paiskattiin myös
kin kiinni ja pikkupoikanen juok
si äitinsä turviin
"Äiti isä ajaa minua takaa
hän aikoo tappaa minut Hän pa
kottaa minut ottamaan jotakin
pahaa suuhuni Piilola minut äi
ti" sopersi poikanen pelosta va
pisten ja kiersi kätensä Maryn
kaulaan joka oli polvillaan lat
tiaa kuuraamassa
"Mikä sinua vaivaa Tom? Ku
ka sinua ajaa Jakaf? kyseli Mary
vaan ennenkuinipoika eiiti vastaa
maan kuului portailta raskaita
laahustavia ja epävarmoja aske
leita ovi temmattiin auki ja hä
nen miehensä hoippuroi sisään
revolveri kädessä
"Missä on se poika vintiö?
Sinä kirottu kakara sinä!" huusi
mies raivostuneena ja syöksyi
Tomiin käsiksi -
Mary ponnahti scisoalleen
"Mitä sinä tahdot lapsesta Bob?
Mitä sinä oikein aijot?" Toisella
kädellä 'hän koetti tyynnyttää
poikasta joka vieläkin vapisi pe
losta "Älä päästä isää lähelle"
'huudahti poika
"Anna minä saan sen kakaran
käsiini kyllä minä sen opetan
kutsumaan minua juopoksi Minä
lyön sen pään halki ja pakotan
ottamaan niitä minä sille haluan
antaa Mene tiehesi Mary tahi
tapan sinutkin" Bob tarttui
Maryn toiseen käteen aikoen
heittää hänet syrjään pojan luo
ta Maryn kädessä oli vielä ras
kas kuurausharja ja hän iski sillä
miestänsä käteen niin että revol
veri ipulosi lattialle jonka Mary
salaman nopeudella otti ylös
"Kirottu sinäkin Mary" kiroi
' li Bob "Etkö'sinä näe että minä
olen 'humalassa etkö sinä näe?"
Mies alkoi itkeä ja pyyhki silmi
ään takkinsa hihaan x"Sinä näet
kyllä että minä olen humalassa
ja kuitenkin sinä lyöt minua"
Hänen veristävät silmänsä aivan "nä io kaksi kuukautta eikä hiin e- masi Maryn tavattoman kalpeu
tulvehtivat kyyneleitä joita hän des hakenut työtä Hän itse oli den ja levottomuuden ja arveli
turhaan koetti kuivata" Sinä ja poissa kotoa kaiket päivät yrit-""jotakin erinomaista tapahtuneen
tuo kirottu kakara" täessään 'hankkia heille ruokara- "Mikä vaivaa Mrs Connel" hän
„c 11 r„ hoja ja Tom oli kadulla ja missä kysyi '"'Unko jotakin väärin?''
hänet Hyväillen Tomia ja silitel
"uur " ' n- r '
Ien hänen päätänsä 'hän iptvheli
pojalle hiljaa: "no älä itke enää
Tom näethän -ettei enää ole mi
tään itkemistä" Maryn hengitys
alkoi jälleen tulla normaaliseksi
ja kasvoistaan hävisi äskeinen ta
vaton kalpeus "Mene nukku
maan poju kaikki tulee vielä hy
väksi" Hän suuteli 'poikaa joka
vieläkin vapisi
"Hyvää yötä" sanoijjoikanen
Tottumuksesta sanoi hän sen
niin kuuluvasti että isäkin sen
kuulisi
"Hyvää yötä ja hitto sinut vie
köön" sanoi isä "Odota kunnes
saan sinut oikein käsiini !"
"Riittää jo Bob! 'Etkö ole jo
saanut kylliksi tälle päivälle?"
"Mikä oikeus hänellä on kut
sua minua juipoksi — minua
Mary meni miehensä luokse ja
puheli hänelle melkein- rukoile
inalla: "Mikä oikeus sinulla on
olla juoppo? Etkö sinä ole hänen
isänsä? Oh iBöh miksi- sinä et
lakkaa juomasta? Etkö voisi la
kata minun ja hänen tähtensä?"
"Mene tiehesi ja anna mun ol
la! Sinun ja 'hänen tähtensä! Mi
tä se sitten haittaa jos mies ot
taa ryypyn ? Eivätkö kaikki mie
het juo? Tule tuonne alas niin
nävtän sinulle että he juovat"
Mary kuunteli äänetönnä mie
hensä 'puhetta Hän päätti koet
taa vaikuttaa mieheensä toisella
tavalla
"T!ob etkö mene hakemaan
työtä huomenna sinä ehkä voit
saada sitä Kun sinä käyt työssä
hoidan minä kotia ja Tomia Oh
Bob kaikki tulee vielä 'hyväksi
jälleen niinkuin meillä etinen oli
muistathan? Nim
innokkaasti
hän koetti kuvata Bobille tule
vaisuutta että itki liikutuksesta
'iinä teet minut sairaaksi it
kullasi Aina sinä itket Hyvää
yötä" Bob hoiperteli makuuhuo
neeseen Mary istui kauan aikaa hiljaa
ja tuitötti eteensä mietteissään
Vihdoin hän nousi kätki revol
verin ja alkoi valmistamaan kes
ken jäänyttä lattian pesua Hä
nen mielensä oli katkera ia svnk
kä Tämä o K taas yksi niitä -hetkiä
jolloin hän tarkasteli elä
mänsä kirjaa — ja näitä hetkiä
oli nykyään usein kuten tapauk
siakin jotka niitä aiheuttivat ja
vain hämärästi hän jaksoi käsit
tää elämänsä nykyään jokapäi
väisen murhenäytelmän) Hän-yai-pui
muistelemaan menneitä aiko
ja: avioliittoaan Bobin kanssa
Toniin syntymää ja niitä kaikkia
suunnitelmia lapsen 'hyväksi joi
ta hän sen svnvttyä ajatteli On
nelliset ajankohdat naisen _ elä
mässä ovat niitä siteitä jotka
sitovat hänet mieheen Oh hän
oli ollut niin onnellinen silloin
ja nyt Hän mittasi nykyisyyt
tä menneisyyden mittapuulla ja
tuloksena näki koko nykyisen e-
lämänsä tyhjyyden ia toivotto-
nunnien Bob oli ollut työltömä-
milloinkin oman omiensa noias-
sa kaiket paidat 'Alita voisi lian
tehdä r Usein oli hänen mieles
sään ollut ajatus jättää miehensä
Bob joka näytti omituisella ta
valla voivan lukea hänen ajatuk-
siaan on aina sanonut mita nau täytyy Jantea Kotiin Minä menen
silloin tekee kun" saa 'hänet kiinni hakemaan 'poikani tämfe suotte
karkumatkaltaan — Paeta? —Ei ko sen?"
ollut mitään pakotietä Hänen a- "Tietysti hakekaa hänet vain
seinänsä oli toivoton Kuinka tänne 'Minun 'poikani voivat leik
kamala murhenäytelmä hänen e- kiä hnen kanssaan1"
lämästään vielä mahtoikaan tul- Mary pudotti lapion ja juoksi
la? Minkälainen olisi oleva sen ylös kellarin 'portaita Hän heitti
loppu? Taivas! Mitenkä kaikki ohueksi kuluneen viittansa harti-
tulee päättymään?
Seuraavana aaimiina hän nousi
varhain ylös sillä hänen täytyi
olla varhain kuuraamassa latti
oita eräässä suuressa talossa Ma
dison kadun varrella Ennenkuin
hän lähti tvöhön hän kävi puo
dista noutamassa iruokaa miehen
sä ja Tomin aamiaiseksi Tom
heräsi kun hän kietoi kulunutta
peittoa paremmin hänen -vynpäril-leen
ja räpytteli silmiään kuin
kissanpoika liiasta valosta 'Tom'
kuiskasi Mary "olethan hy'ä
poilia tänään minun täytyy men
nä nyt Ethän häiritse isää tä
nään?" Mary huomasi pojalla
olevan 'jotakin sanottavaa mut
liän jatkoi: "Tom etkö ole iloi
nen kun kesäkoulu alkaa ia si
nä pääset tekemään sieviä tuole
ja ja pöytiä?"
"Äiti en minä halua olla tääl
lä! Isä löi sinua illalla Äiti mik
si sinä olet täällä hänen luonaan?
Mikji sinä et karkaa täältä pois
niiniin kanssani? Ei isä saisi mei
ta kumu
Bobin uhkaukset muistuivat
Maryn mieleen "Ei Tom kyllä
hän saa meidät kiinni ja tuo
m"nh}m 'a sttf" l"
ma vieia KuiicictjiiiJda ja ikään
kuin "hän olisi aavistanut että
poika voisi karata hän pyyteli:
"Tom lupaathan olla kotona ko
ko päivän?
Tom lupasi vaan ei voinut
saada mielestään !pois isänsä uh
kausta kurittaa häntä kun saa
hänet- kiinni
Mary meni työhönsä mutta
hänen mielensä oli kovin levoton
Toniin ehdotus että he karkaili
vat pysyi hänen mielessään kos
ka se oli hänenkin ajatuksensa ja
sitäpaitsi häntä huolestutti se
seikka että pojkanenkin oli huo
mannut paon ainoaksi pelastuk
seksi Kaiken aikaa kun 'Hän työsken
teli vaivasi hänen mieltään aja
tus että noikancn mahdollisesti
karkaisi Hän koetti karkottaa Pieni tyttönen kerran kehui toisol-
' ]e tyttöselle aitmsa hyvistä onnnai-
tuon ajatuksen mieles aan sy en- mnini8tA sanoen m m että: "Minun
rymällä enemmän työhönsä lian äidilläni on sähköä hiuksissa" -lapioi
kivihiiliä talon lämmityt- "Hyli se ei ole mitään sanoi toi-l:Mtvl-cPtn
Tul™ lieska valaisi nen tyttö "meidän 'peipillii' on kaa-
häncn kasvojaan jotka näyttivät
sen valossa tavallista kalpeam
milta ja rasittuneilta Kun hän
nosti täytettyä hiililapiota ei
hän jaksanutkaan niitä heittää
tulisijaan astif vaan pudotti ne
lattialle Talon suuri ja lihava
emännöitsijä Mrs Hochstein huo-
Mary havahtui syvistä miet-
teistään Vaarinko'' Ei ei mi
tääli" Sitten ikäänkuin sanansa
olisivat virittäneet hänen mieles
sään kyteneen ' pelon' hän huu
dahti : "Mrs Hochstein minun
oilleen ia juoksi kiireesti kotiin
sa Kotinsa portailla istui Bob
ja kiroili synkästi 'Mary arvasi
että jotakin oli tapahtunut "li
ka vaivaa Bob?" 'hän kysvi
(Jatk)
MONESSEN PA
Terve taas Toverittaren lukijakun
ta ! — No mitäs ihmettä oli Mones
senin s s osaston talolla viime lau
vantaina tlc 6 päivänä? Kas — siel
lähän oli paljon hauskaa Siellä oli
venetsialaiset tanssit Sali oli hyvin
aistikkaasti koristettu kauniilla lois
tavilla monivärisillä nauhoilla ja lyh
dyillä Ravintola oli hyvä jonka ohel
la myytiin paperista tehtyjä hattuja
Oli hauskaa nähdä kun jokaisella
melkein oli hattu päässä Väkeäkin
oli saapunut runsaasti myöskin muil
ta paikkakunnilta Toivottavaa olisi
että naapurlkyläläiset toistekin tu
lisivat katsomaan suuria kappaleita
joita täällä useasti näytellään
Tiistaina lähetettiin taas poikia
leirille Täältä lähti taas neljä suo
malaista: Bernhard Wickman J An
derson Alvar Heinonen ja Ely Elson
962 pennsylvauialaista on taas viety
Camp LeeMiin Ja heidän sinne saa
puessaan 1037 pennsylvanialaista vie
tiin pois siellä yhtymään suurempiin
osiin Amerikan armeijasta ja — sit
ten Ranskaan
Tämän kuun 5 ja 6 päivinä on
ollut täällä naisten registeeraus Ne
naiset jotka ovat joutilaampia pan
naan tekemään Punasen Ristin eli
otteastaan "TJncle Samin" hyväksi
jotain käsityötä Vaikka en minä
tiedä lähemmin sitä sanoa minkä
vuoksi he registeerasivat
Täältä Monessenista lähti kerran
eräs mies vapaaehtoisesti sotaväkeen
Hiin 'joutui korpraaliksi Hänen vai
monsa sattui nyt hiljakkoin sairas
tumaan ja hän tietysti halusi nähdä
vaimoaan ja 3 viikon vanhaa poi
kaansa jos sattuisivat kuolemaan
Hän pyysi pääsyä kotiin -mutta el
päästetty Cruson kuitenkin tuli ko
liinsa lupaa kysymättä Hänet on nyt
otettu vangiksi ja on sotakiin käsi
teltävänä Ehkä on jo paras lopettaa tämä
kirje Hauskaa kevättä ja jatkuvaa
intoa työväen luokkataistelussa toi
voo toveruudella
Tyyne M — ä
sua vatsassa"
Edith: Kaarlo kosi minua illalla
Anna: Lupasitko ottaa hänet? Et
kö ole huomannut että hänellä on
punanen tukka?
Tädlth: liitä se haittaa hänellä on
sitä niin vähän
LUKEKAA ILMOTUKSETKIN!