No: 18
missä niin pitkälle ettei yksikään
'humaaninen harrastus ole sen
pitemmälle pyrkinyt
"Olimmepa yksilöinä siellä ja
täällä vaikka kuinka välinpitä
mättömiä tahansa vaikkapa työ
väenliikkeen vastustajia niin
kauan kun kerran taloudellisesti
kuulumme sorrettujen luokkaan
niinkauan taistelee työväenliike
meidän taisteluamme" sano E
va R edelleen Mistä Eva R
'tekaseen tuon valveutuneen tais
televan köyhälistön ellei juuri
yhteenliittyneistä yksilöistä vaik
kapa vain tyrkyttämällä heille
Eva R:n mielestä sos kirjallisuu
teen kätkettyjä "tarpeettomia"
tietoja?
Eva R :n kirjotuksessta päät
täen tulee korjausta oloihin itses
tään kehityksen tuloksena "vaik
ka emme pane rikkaa ristiin" Icj
ten hän sanoo ja saman "opin"
mukaan voimme toimettomina
kädet ristissä odottaa tuotanto
voimien ja omistusjärjestelmän
ristiriitojen poistumista Jos
Marx'in 'Kalleen on vähänkin
luottamista niin tukeekohan seu
raavakin lainaus tuota Eva R:n
kantaa: "Toimeton alistuminen
näköjään välttämättömään ei
merkitse sitä että yhteiskunnal
lisen kehityksen annetaan käydä
kulkuaan vaan sitä että se py
sähdytetään" Mitä taasen 'Bebelin "Nainen ja
sosialismi" teoksen malajeille tai
eskimoille lähettämiseen tulee
niin olisi se liian kiihkeää intoi
lua Kunhan kapitalismi ennät
tää ensin laskea malajit ja eski
mot teollisen valtansa alle ja
synnyttää heidän keskudessaan
sellaiset ludkkavastakohdat kuin
meilläkin jo on niin hankkivat
nämä kansat itse "Nainen jä so-sialismi"-teoksen
ja paljon muu
takin sos kirjallisuutta ilman
'meidän vaivannäköämmekin ei
luokkataistelulleen pohjaa luo
maan vaan itsetietoisuutta ja
luokkatietoisuutta työläisjoukois
sa kasvattamaan
Mistä se työläisten tieto on ko
toisin? Putosiko se Marstähdes
tä? Ei Eva R ei varsin niin
ylhäältä mutta ei niin alhaalta
kaan kuin hän on tahtonut osot
taa "Alhaalta" on kotoisin työ
läisten luokkavaisto mutta luok
ikatieto onkin aivan eri asia
Luokkatieto on 'työläiselle samaa
kuin sosialismin periaatteiden
tunteminen ja sitä tuskin pelk
kä luokkavaisto sinään saattaa ih
misessä kasvattaa vaikkakin ta-
loudellineu puristus olisi suuri
Päinvastoin on tosiasiana pidet
tävä sitä että kun taloudellinen
'puristus painaa tiedottoman työ
läisen ryysyköyhälisön riveihin
niin hän useammassa tapaukses
sa pysyykin siellä vajoten -yhä
vain syvemmälle kurjuudessaan
itsekään tietämättä kirouksensa
syytä ja tulematta edes asemas
taan tietoiseksi Onpa tultu sel
laisiinkin kokemuksiin että ryy
syköyhälistössä on äärimäisen
vaikeata kasvattaa missään mää
rässä luokkatietoisuutta sillä
kurjuus tylsistyttää ajatuskyvyn
ja herpaisee tahdon mitkä kumpikin-
ovat työläisessä -välttämättömiä
edellytyksiä ennenkuin hä
nessä luokkavaistbn itu saattaa
kehittyä luokkatietoisuudeksi
Vanhan ajan orjakapjnat pat
riisien ja plebeijien taistelut ja
keski- ja uudenajan vaihteessa ta
pahtuneet talonpoikaiskapinat ei
vät suinkaan olleet luokkatietoi-
Tiistaina huhtikuun 30 p
scn työväestön taisteluita Sen
aikuinen työväestö omasi kyllä
kin niin paljon luokkavaistoa et
tä tyytymättömyys oleviin oloi
hin pani sen kapinoimaan mut
ta sosialismi ja ajatus järjestel
mällisestä taistelusta valtioval
lan työväestön haltuun ottamises
ta oli sille vielä silloin aivan
vieras käsitys Edelleen on 'Eva
R:lle tämän väiteensä mukaan
vaikeata selittää miksi taloudelli
sessa puristuksessa vuosituhan
sia elänyt köyhälitö ei itse kek
sinyt sosialistista aatetta vaan
omaksui sen itselleen porvarilli
silta taloustieteilijöiltä jotka sen
ensiksi esittivät ihmisystävälli
sessä tarkotuksessa toivoen rik
kaitten hyväntahtoiuudesta kor
jaavan työväestön asemaa näh
dessään sen täydessä alastomuu
dessaan Tätä porvarillisten teo
reetikkojen esittämää n s rat
sionalistista sosialismia on Karl
Marx sitten kehittänyt materialis
tisen historiankäsityksen perus
talla -josta sitten Karl Marx ja
Engels yhdessä loivat nykyiselle
sosialidemokratialle selkärangan
yhdistämällä sosialistisen liikkeen
ja työväenliikkeen yhdeksi koko
naisuudeksi ja karsimalla siitä
pois kaiken porvarillisen ainek
sen Edellä esitetyn pitäisi jo
kokolailla "selvästi osottaman et
tä "työväenluokan koko tieto" ei
ole kotoisin yk uomaan talou
dellisesta puristuksesta- kuten
'Eva R väittää vaikkakin talou
dellisella puristuksella on huo
mattava osansa esitettävänä -silloin
kun tietoisuutta työväenluo
kalle levitetään
Mitä siihen "liike"-käsittecseen
tulee niin on siitä jo siksi pal
jon puhuttu selvittävässä ääni
lajissa että se epäilemättä on jo
kaikille toisille Toverittaren lu
kijoille selviö lukuunottamatta
Eva R:ää ja allekirjottanutta
joitten nähtävästi pakostakin on
yhä edelleen toisiaan "valais
tava" Maissi Heikkinen
VIHA
(Jatkoa MslmSIscltft sivulta?
set julkiset ja salaiset murhat
pöyristyttävine kauhuineen puhu
vat tästä selvää kieltä 'Kutka ei
vät todella kansan vihollisia epä
isänmaallisuuden kasvattajia ja
tasavaltamme perustuslakien rik
kojia? Eivätkö juuri rahamie
het jotka asettavat emat dollari
etunsa edelle kaikesta muusta
jotka kieltävät vtrojenmaksua ia
varastavat hallitusta käyttävät
tätä aikaa hallitustakin kaval
taakseen hyväkseen He juuri
tekevät olot täällä sellaiseksi et
tä suurinkin usko ja luottamus
vapauteen ja -oikeuteen kuolee
Jos kysyttäisiin työläisiltä kenen
he soisivat omistavan kaikki
luonnon rikkaudet ja tuotantolai
tokset: joidenkin kapitalistien
vaiko kansanvaltaisesi kansi n
hyväksi valitun hallituksen _ niin
eiköhän enin osa asian oikein
ymmärrettyään sanoisi: hallituk
sen 'Rakkautta maata kohtaan
vaikka se ei olisikaan esi-jisicn
kotimaa alkaa tuntea jos ihmi
sellä on siinä maassa ihmiselliset
oikeudet ja kunnollinen elämisen
mahdollisuus ia vapaus 'Mutta
kapitalistiset ilkeän voiton pyytä
jät kylvävät vihan siementä ei
vätkä salli rakkauden tätä eikä
muita maita kohtaan__ työläisten
mielissä saada jalansijaa
Työväenpuolueen keskuudessa
on myöskin viha riehunut jo u
seila vuosia suuntariitojen muo
dossa - Ikävintä asiassa on se et
tä työväestön luotiotoimiinsa va
litsemat henkilöt näyttävät jat
kavan sitä kahnausta loppumat
tomiin kapitalistien suureksi ilok
si Heille on siitä hyötyä ja iloa
että heidän elättäjänsä orjalau
mant pysyvät mahdollisimman
hajanaisina ja eripuraisina Ol
koonpa työläinen sosialisti radi
kaali tai vaikka kirkon ystävä ia
vanhoillinen olisi hänen huomat
tava että työväen solidarisuus
on se voima joka kykenisi kukis
tamaan kapitalistien mahdin ellei
porvarismieliset hajotusmestarit
-työväenliikkeen joka puolella
saisi sokaista työväenluokkaa vi
halla ja eripuraisuudella
Älkäämme salliko sokean vihan
erottaa luokkamme jäseniä toi
sistaan yhteisestä taistelurinta
masta vaan koettakaamme sovi
tella erimielisyyksiä ja niistä huo
limatta toimia yhdessä kapitalis
min mahtia vastaan Eri mieli
piteitä omaavien työläisten toi
siaan vihaaminen johtuu suures
ta tietämättömyydestä sillä vä
hätietoinen ihminen "uskoo" sen
tai tämän asian niin olevan ja
"uskonsa" perusteella Jiän sitten
vihaa toisin ajattelevaa Tieto
jen hankinta ' on välttämätön
Tietoisina osaamme käyttää
luokkavoimaamme poistamaan
riistäjäin hartioillemme asetta
man taakan Hajotettuna on
voimamme liian heikko suoritta
maan luokkataistelua loppuun
Kun ymmärrämme että meillä
on vastassamme kapitalistinen
taloudellinen ja valtiollinen mah
ti niin mekin työläiset liitymme
-yhteen taistelemaan taloudelli
sesti ja valtiollisesti kapitalismin
mahtia vastaan Mutta niin kau
an kuin sanomme että ainoas
taan taloudellinen tai valtiollinen
toiminta auttaa ja toisin ajatte
levia vihaamme niin emme saa
vuta mitään luokallemme
Ihanne: mailman yhdysvallois
ta jossa ei enää hallittaisi vihan
kapitalistimahdin ja pistinten
voimalla on korkeampaan sivis
tykseen ja kansojen tosivapau
teen ja veljeyteen pyrkivän val
veutuneen mailman työväestön
toivo ja päämäärä Pois siis vi
ha herrana 'hallitsemasta ja kon
nat kansoja kaitsemasta ja koit
takoon mailman rauhan ja onnen
uusi päivä
On aseina tieto ja tarmomme
Sekä oikeus on meillä kalpa
Ja totuus se vahva bn kilpemme
— ei raudasta valettu halpa
On suojus muurina henkemme
työ
Ja linnamme vahva on veljeys
vyö
Ja rynnäkkö kaikkien' tahto _
ja voittomme kaikkien onni on
Oi siskonen riennä jo joukko
hpn! Ja taistossa tunnussanamme tuo
Vapaus tasa-arvoisuus
Se kaikkien kansojen kuulla suo
Kunnes koittavi aika uus'
KHK
O Phoce 781-R
KÄTILÖ 0
Mrs H Andros 0
o o
a 388 Alameda Ave AstorlaOre O
o O
SIVU KOLME
YHTÄ JA TOISTA
Toverittaressa on viime aikoina
ollut keskustelua siitä kun joku eh
dotti että Toveritar jonain kauniina
päivänä muuttaa nimensä "Nuoreksi
Toveriksi"
Se oli hyvin perustelematon ehdo
tus jota ei olisi luullut otettavan va
kavalta kannalta mutta- koska jot
kut kirjeenvaihtajista ovat siihen a
siaan kajonneet ei liene haitaksi jos
sitä hieman repostelee useampikin
Amerikan suomalainen nuoriso ei
tarvitse omaa lehteä eikä mikään
lehti voi pysyä pystyssä sillä kanna
tuksella jonka suomalais-amerikalal-nen
nuoriso sille antaa
Nuoriso joka on saanut tämän
maan koulusivistyksen on enimmäk
seen sellaista joukkoa joka ei kai
paa muita sanomalehtiä kuin kerran
viikossa ilmestyvän "fonlpeiperin" ja'
romaaneja lainakirjastoista Jos taas
on joukossa niitäkin jotka haluaisi
vat tulla tietoiseksi esim sosialis
mista niin amerikalaiset julkaisut
ovat heille paljon mielenkiintoisem
mat kuin suomalaiset He ymmärtä
vät niitä täydellisesti ja ne ovat pal
jon halvempia kuin suomenkieliset
julkaisut siitä syystä että niillä on
Buurempi tilaajamäärä - Sille nuori
solle taas joka on suomenkielen tai
toinen lienee saman tekevä mikä
nimi lehdellä on kun se vain sisäl
tää mielenkiintoista lukemista Mil
loinkas on nuorten osasto täynnä
nuorison kynästä lähteneitä klrjotuk
sia? Minä vaan en ole sitä Ihmettä
vielä nähnyt Mutta josToverlttares
sa olisi aina joku jatkuva kertomus
niin se kiinnittäisi nuorison mieltä
paljon suuremmassa määrässä kuin
lehden nimi Talvella kun Julaistiin
"Toini Tuulensuuta" jatkuvana ker
tomuksena sai tilauksia jo melkein
keltä hyvänsä eikä kukaan jättänyt
tilaustaan uusimatta jos vain asia
mies kävi uusimassa Englanninkie
liset lehdet ne ovat yleensä pirteästi
toimitettujakin että se huvittaa pa
remmin nuorisoa Kyllä me vanhem
pi väki pidämme oman Toveritta
remme me jotka vain sitä ymmär
rämme Mutta monipuolisempi saisi
Toveritar olla Kodin osastossa ei ole
kerrassaan mitään Eikö uusi toimit
taja osaakaan keitto- ja paistotaitoa?
Onhan sinne juuri saapunut Miina
Vvallin keittokirjoja saksittakaa sil
tä sillä työläisillä el nyt riitä ostaa
keittokirjoja kun on pakko ostaa
"puurovärkkiä" jos mielii saada jau
hojakaan ja monta muuta välttämä
töntä ostettavaa
Kerran oli ehdotus että Kodin o
sastossa ruvettaisiin kirjottamaan
lasten kasvatuksesta Oli siinäkin eh
dotus ikäänkuin ei siitä saattaisi
muualta lukea kuin Kodin osastosta
ja muutenkin minä luulen että niis
tä el ole mitään hyötyä sillä teo
rioja on jo liikaakin mutta käytän
nöllisyyteen on pitkä matka teoriias
ta varsinkin nykyään
Saivartelu naisliikkeestä olisi lope
tettava jo Kyllä sitä saa energiaan
sa tuhlatuksi jos klrjottaa mistä
alasta hyvänsä Varsinkin Eeva R
15 n:ossa aivan tahallaan saivarte
lee Maissi Heikkisen kirjotuksen joh
dosta Saahan sitä juttua sillä lailla
piisaamaan vaikka kuinka kauan
No parhaat kynäilijät klrjottakaa
nyt Nyt on aika Toverillisesti
ANNI M
NAISTEN OSUUSKOTI
2185— 15th St
SAN FRANCISCO CAL
Telefooni: Market 3958
SAN FRANCISCO
11 I I I I 1 I 111 I I H-l-H-1 H 1 1 Hj
+ NEW YORKIN SUOM NAISTEN +
OSUUSKOTI !
+ JA PAIKANVÄLITY8-T0IMIST0
4- 241 Lenox Ave & 122 St +
+
+ Telefooni: 813 Mornlng ilde +
IM 11 I I I 1 I I I I 1 1 I l"M I I 1 M H-