Painos on nyt 8062
n
m
Amerikan suomalaisten työläisnaisten aanenkannattaa
Organ ot the Finnish Working f amei In America
No 17
TIISTAINA "7" U-K 23
- -
P — TUESDAY APRIL 23
1918— Kahdeksas vuosikerta
Työn juhlana
Hetkiseksi herpoo kuokka
moukarikin maahan putoo
astuu ulos luova luokka
vankan veljesketjun kutoo
liikihelmiään ei tu'hlaa "
— nyt se viettää suurta juhlaa
Astuu ulos uumenista
rahvas joll' on varsi väärä
joukko jonka katselristä
utTkuu "kärsimysten määrä
Juhlimaan se luokka astuu
joll' on tulevasta vastuu
Edesvastuu sill' on siitä
että jalkisukukunta
enään myrskyä ei niitä
eikä näe harhaunta
vaan ett' aukee onnen ovet
onnest' että paisuu povet
Edesvastuun ilme vakaa
väikkyykin sen poskipäillä
ja se kertoo: yönkin takaa
paistaa päivä mailla näillä
)äiväv jonka kauniit ruskot
syttävät jo uudet uskot
'Uusin uskoin uusin mielin y
juhlaan käymme käsiikäissä j"
"värisevin sydänkielin
toivoen ett' tähkäpäissä
näämme vihdoin surun pellot
ja ett' uudet soivat kellot
Turku 24—8 17 Jussi Raitio
noastaan työväen nousus
ta Työ väki ainoastaan voi lopet
taa barbaarimaiset ja mustat
taantumukselliset sodat mutta
niin kauan kuin junkkerivallan
kanuunat jakavat oikeutta ei
työväestön valtaanpääsy ole tur
vattu Suuri osa työväestöä kyl
lä käsittää junkkerien ovelat
suunnitelmat mutta mitäs voi
kun kaumina hallitsee Missä
ovat Saksan sosialistit? Niistä
oli helppo päästä — vietiin val-lihautaan-ia
toiset linnaan 'Mi
ten kävi urhean Suomen työ
väestön? Saksan junkkerit ja o
man maan lahtarikaarti aikoo
nujertaa Suomen työväestön
saa sitten nähdä onnistuvatko
he aikeessaan Järjestyneen työ
väen voima kun oli niin suuri
niin ainoa keino oli ryhtyä toi
sen maan sotaväen avulla nujer
tamaan työväenvaltaa Se onkin
oiva keino
Venäjän sotaväki kieltäytyi
ampumasta veljiään mutta junk
kerismielinen saksalainen ei ol
lut yhtä läheinen Suomen ja Ve
näjän työläisille Se ei häikäiUyt
mennä Suomeen kuin rosvo kon
sanaan Jos Saksan tai minkä
muun maan työväki tqhanss al
kaa bplshevikistyä niin saa olla
varma että jonkun vieraan maan
'pistimet ilmestyvät heidän sel
känsä taakse eli nokan eteen
Minkälainen
Vappu?
pitämään ''roska joukkoa" kuris
: sa 'Sitiia ei'"äitfa' raMirhvfevÄTike-'
liumi ik surkeilematta hävittä
vät eduilleen vaarallisen ainek-
iNyt on juuri se aika tulossa
jolloin Suonien työväki on juh
linut Vapujuhlaansa jolloin se
niin voimakkaasti on näyttänyt
voimaansa Voimmeko nyt odot
taa samaa? Voimmeko odottaa
että Saksan työväestö karistaa
junkkerit pois työväestön kur
kuista? Mitä on meillä odotetta
vissa näiltä Vappujuhlilta? Hu
mpassa ja etenkin Suomessa
jossa saadaan juhlia pistimien
seassa niin emme voi aavistaa
kaan niiltä se tuntuu Suomen
työväestö joka niin urheasti ja
voitokkaasti on uskaltanut tais
tella sortovaltaa vastaan l'u
hiunattäkaan Venäjän työväes
tön ansiokkaista voitoista Näi
den molempien maiden työväes
tön voitokasta kulkua on rientä
nyt Saksan junkkerismi ehkäise
mään Jaksaakohan kansat tulla pian
käsittämään- että nykyinen sota
ön ennenkaikkea luokkasotaa!
Kajvitalistiluokka tuli näkemään
iniikä vaara heillä on edessä kun
tVenäjän työväestö katkasi kah
leensa 1 '
Niin ": minkälainen tulee ole
maan Vappu?- Tuleeko Europas-
Työväestö kautta maailman
on omaksunut itsellensä erikoi
sia ' juhlapäiviä Mutta Vappu
juhla kaikista on enimmän y
leismaailmallinen a eipä juuri
sopivampaa aikaa olekaan työ
väestön voiman ilmaisulle kuin
on i im rt Vappu sillä silloin on
juuri luontokin vapautunut tal
ven hyisen vallan ata ja herän
nyt täyteen kukoistukseensa E
tenkin Europan maissa on työ
väestö voimakkaasti näyttänyt
voimaansa kulkueiden joukko
kokouksien puheiden y m kaut
ta mutta tässä maassa varsin
kin täällä lännellä ei amerikalai
nen työväestö ole vielä -ottanut
Vappu juhlan viettoa vielä yiiiin
yleisesti käytäntöön kuin se on
Euroopan maissa Jos siellä tääl
lä pannaankin juhlia toimeen
niin ne eivät ole niin voimakkai
ta kuin niiden pitäisi olla Suo
malaisten keskuudessa sille on
annettu enempi huomiota meillä
on erikoiset Vappujuhla-julkaisu
m m el in
Xyt kun kapitalistiset riisto
maat mielettömällä raivolla svök
syvät toinen toisiaan vastaan ja
taistelun kuumassa tuoksinassa
luultuna vihollisena veli vel
jensä rinnan lävistää niin
toivo todellisesta -nauhasta
ja ihmisyydestä riippuu ai-
tl
Kumouksen riehuessa
Värisevät ilmojen palkeet
kumouksen tuliliekit roihuten
palaa
Vapisevat valtojen perustukset
pelko ja vapistus maailman
täyttää
vihan syytäissä kuoleman uhkaa
Työnleijona tuliatvuosien sortoa
tuntenut
koston huumassa elää
Se noussut on: Kahleita
ravistani i t
pyrkien kultaista vapautta
kohden—
kuin sankari rohkea pelkäämä
tön mi eessä kuolon ei -vapisten
säiky
vaan astuu suorinta tietään
Murtuvat lukot ja taittuvat salva
ja vanha valtojen esirippu ratkee
työn jätti kun ryntää
Viha synnytti vihaa sorto kostoa
nosti '
ei auttanut hyvä ei oikeus
niin noussut ön voima voimaa
vastaan
Siksi nyt vuotaissa ihmisen veren
kohtalon arpa ratkee
Mutt' keneif'on syy kenen on
syy?
Työmiehenkö hänen mi raa
husti tietään
kantaen elämän 'raskainta
taakkaa
sorronlvömänä nälkäisenä?
Työmiehenkö mi potea sai tu
liatvuosien vaivan
jota lyötiin ja piestiin
kuin eläintä — teurasjuhtaa
eikä oikeuden hiventä suotu?
Ei ei sen oh syy joka kärsi ia
kitui
ei sen ole syy jota annolta
piestiin !
Se aina on luottanut oikeuden
voittoon
ja sääntönä ain' oli : "ihmisyys
suurin"
Nälkä kun hengenvoimia kalvoi
ja suonista elinmehun kuiviin imi
se vieläkin rukoili toivoi vuotti
itseään hilliten — hammasta
:purren
Viha jo vihdoin leimahti liekkiin
vuostiilianten kahlittu orjien
viha
sulut niurtain koskejia kohisten
kuohuu
ja vaahtona vyöryy maailman yli
la siksi nvt mahtavat vapisevat
kun kylvetyt siemenet satoa
nostaa
verikorkojen kanssa
ja heidän kun tävtyy ne niittää!
Mikael Rutanen
sa olemaan mitään voimakkaam
paa nousua?
Milloin tulee työväestön oikea
voittojuhla —
Tulevaisuus näyttää hämäräl
tä Hilma Nylund'