Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, April 09, 1918, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ ot the Finnish tforklng loinen in America
No 15 -
TIISTAINA HUHTIK 9 — TUESDAY APRIL 9
1918-Kahdeksas vuosikerta
"Liike od liike"
Tov Heikkinen on hieman py
käillyt määritelmääni sanoista
"liike'' ja "järjestö" Hän nim
sanoo liikkeen olevan abstrakti
sen ja järjestön päinvastaisen eli
konkreettisen Vaan jos kerran
tao abstraktinen liike: "on köy
hälistön esiintyminen ja toiminta
joukkoihniönä"-ja sallikaa mi
nun lisätä — ennenkaikkea ' tuon
köyhälistön pyrkiminen valtaan
määräävään aseinaan niin kuin
ka voisimme kutsua niitä tila
päisaseita joita se kulloinkin
käyttää päämaalinsa saavuttami
seksi myöskin tuoksi liikkeeksi
sillä niidenhän täytyy olla kon
kreettisia? Ja ollen konkreetti
sia ovat muuttuvaisuuslain alai
sia (Työväenliikkeen konkreetti
sia aseita ovat olleet m m van
hat työläisten keskinäiset suoje
luyhdistykset kaikenlaiset uto
pistiset osuuskunnat ja sen tä+
mänpäiväisiä aseita ovat agitat
sionikassat oma kirjallisuutensa
kaikenlaiset nais- nuoriso- ja las-ten-:
propaganda-yhdistykset)
Kaikkien niiden eri aseiden ol
len työväenliikettä (abstraktista)
täytyisi niiden käyttöarvon vä
hentymisen tehdä vastaavaan vai
kutuksen itse työväenliikkeeseen
Kuitenkin työväenliikkeen histo
ria selvästi osottaa että näiden
eri aseiden hvödyn laskeminen on
aina ollut itse työväenliikkeen
voimistumisen merkki eli noiden
aseiden käyttöarvon vähentyessä
työväenliike on vain voimistu
nut En tosin määritellyt tai analy
seerannut noita sanoja kieliopil-
Kaunis ois' elää—
lisesti — Se tutkii niitä vain sil
tä käsityskannalta johon esi
isämme ovat ne ''puhuneet" Kie
lioppi or tiede joka ei itsestään
keksi mitään uutta eikä löydä
totuuksia se vain kulkee vanhoja
latujä" selitellen niiden omituisia
ongelmia Yritin vain selittää
niitä siltä kannalta johon meidän
aikamme niitä ristii — Sosialisti
set kifjalijat puhuessaan työväen
liikkeestä tarkettavat yhteiskun
nan koko sorretun luokan yhtä
mittaista jathkuvaa pyrkimystä
johonkin vissiin päämaaliin (tuo
päämaalin tavottelu johtaen sen
suorasti vastarintaan sortajia vas
taan) Taas puhuessaan tuossa
liikkeessä löydettävistä orgaa
neista kuten kirjallisuudesta eri
propaganda-taitoksista tarkote
taan sitä herätys- ja valistus
työtä jonka valveutunut työväos-'
tö kohdistaa oman luokkansa jä
seniin ja pääasiallisesti itseensä
Nuo konkreettset järjestöt ovat
valiojoukkoja jotka vaihtelevat
muotojaan vaan työväenliike on
se rintama joka iskee itse kapi
talismin ytimeen ja joka ei voi
muuttua niin kauan kuin kapita
listinen - yhteiskuntajärjestelmä
on olemassa Liike on 'uvsv vai
nen vaan järjestöt ovat transitii
visia — jos nyt tahdomm e niin
juurta jfksain selitellä ja analy
seerata ne kaikilta kulmilta
Alkujaan tahdoin tuolla ehkä
hieman kömpelöllä määrittelyllä
ni saada tov Heikkisen kirjotok
sesta '(julaistu Tov 6:ssa nume
rossa) esille sen mitä luulin hä
nen takaa-ajavan Kirjotuksen
sa oli ristiriitainen Hän nim
vetoaa työläisnaisen asemaan
verraten sitä työmiehen asemaan
sitte lähtien selittämään kuinka
tuon työläisnaisen aseman paran
tamiseksi on Atlannin toisella
puolella perustettu "Ijikketitä''
Noiden liikkeiden toiminta hä
nen siteeraustensa mukaan on
ollut yksinomaan sosialistipuolu
een ohjelman ja periaatteiden
selostaminen toiselle työläisnai
selle kokousten ja lentolehtisten
avulla
Hän ensiksi hiikee työläisnais
liikkeille taloudellisen pohjan ja
sitten sanop tuon liikkeen toi
minnan supistuneen ainoastaan
selittelemään noiden hieman pa
remmassa asemassa olevien mies
ten laatimaa ohjelmaa ' toisille
raatajasiskoilleen Hän ei voi
osottaa kuinka he olisivat esiin
tyneet itsenäisenä taistelevana
yhteiskunnallisen liikkeenä sor
tajia vastat kapitalismia tai sit-
(Jatkoa tjmeHy sivulla )
Taide ja tyiisei
Onko se mahdollista?
Kirj Luella Twining
Silmäsin varovasti vieruskump- nut Esimerkiksi silava eikö se
paniani puiston penkillä ja arve- kin ole nyt kallista? Ennen
Iin hänen olevan noin keski- saimme 10 sentillä kylliksi 'äte
ikäisen Kaksi vaan nyt emme voi sitä
Hetki myöhemmin- juoksi pik- ostaa ollenkaan Pikku tyttöni
k-u tyttönen hänen luokseen ia tarvitseisi voita vaan me emme
i Kirj Helmi M-
Kaunis ois' elää
Kun paistaisi päivä-
kuiskasi jotakin hänen korvaan
pa heitti kuluneen hattunsa hä
nen syliinsä ja juoksi sitten tans
sien tiehensä kuin kesäinen au
ringon säde
Nainen otti tyttösen hatun kä
tensä katseli sitä ja kääntyi mi-
Vaan taivas on synkkänä
myötään
Kun ei konsana muuta
Voi orjan poika
Ei muuta kun muistaa
-Vain työtään
Kaunis ois' elää
Jos rinnassa hehku
Orjan lapsella joskuskin oisi
Niin voimakas suuri
Että mailman kylmän
Se lämmöllään valaista voisi
Vielä se koittaa
Se orjien päivä
Että vapauslaulumnie helää
Silloin voi hehku
Silloin voi lämmetä
Orjainkin povet —
Silloin kaikkien kaunis on elää
voi sita ostaa paitsi sunnuntaik
si Sanotaan olevan -paljon lap
sia jotka kärsivät nälästä" hän
lopetti katsellen surullisesti leik
kivää tyttöänsä
"Kyllä aiifa vielä paranee" loh
duttelin "Tiedän että olot mail-
_' t" L - I _
nuun pain Huomasin että nan massa vieia muuuuvat ai ma o
oli vielä nuori Huolimatta ku- Ien sosialisti ja tiedän sen vielä
A _ 1 1 I ' M
marista hartioistaan ja rypisty- niimavan oionime nyyiKsi
necsta otsastaan ei nuoruus ollut
vielä kokonaan haihtunut luinen
' olemuksestaan
"Se on jo liiaksi kulunut käy
tettäväksi'' hän sanoi osottaen
hattua ja huoaten "Minulla ei
ole varaa ostaa hänejle uutta"
hän jatkoi surumielisesti
"No kyllä se on kylliksi hyvä"
koetin lohdutella "Tällaisessa
iina en tieria mita se on
sanoi hän arvellen minun johta
van keskustelua muihin asioihin
äskeisestä kysymyksestä
Kerroin hänelle kansainvälises
tä sosialistiliikkeestä johon sota
tuo joka päivä uusia rekryyttejä
Selitin hänelle miten sosialismin
vallitessa työntekijät pitävät kai
ken minkä tuottavat sensijaan
auringon paahteessa parhainkaan "a antaisivat enemmän
ei kestäisi kauan kaumi-
1 vittu
ra"
"Mutta kaikilla toisilla lapsilla
on paremmat" hiin sanoi osotta
en hoitajan mukana olevia leik
kiviä lapsia "Eikä ne ole ainoas
taan hatut vaan kaikki imunkin
mitkä maksavat niin paljon Ruo- näytteitä
ka on min tavattomasti kallistu
kuin
vuorostaan uusiintui 1100 luvun
keskivaiheilla saaden nimekseen
goottilainen tyyli
(iotiikka eli goottilainen tyyli
oli ranskalaista rakennustaitoa
Parisin Xotre-Dume kirkko on
maJitavimpia goottilaisen tyylin
Oottikan veistotaide
(jatkoa toisella sivulla)
Kirj-Helmi M— n'
(Jatkoa) t
Bysantinilainen taide
Kun Rooman- maailmanvalta
hajosi 395 e a a syntyi Euro
pan itäosassa kristillis-kreikkalai-nen
valta jossa versoi vanha
helleniläinen sivistys vaikkakin
itämaisten ainesten sekottamana
Kreikkalaisten itsevaltiaiden hal
litessa rakennustaiteellinen ' jär
jestelmä vuoden 500 luvun kes
kivaiheilla e Kr yhdisti upean
itämaisen tyylin ja roomalaisten
valtavan suurisuuntaisen taiteen
Se lopulta muodostui muinaisai
Ijaisen arkkitehtuurin loppukoh
daksi Bysantilaitselhi sivis
tyksellä oli vielä' tärkeä osa va
remnian keskiajan historiassa
Varsinkin - Ravennan kaupun
gissa on tavattu - useita raken
nuksia joihin on käytetty by
santinilaisid muotoja ja koris
tuksia Huolimatta loistavasta
väririkkaudestaan pidetään by
santinilaista taidetta jäykkänä ja
elottomana - Venäjällä vielä mei
dän aikanamme noudatetaan hy
santinilaisia sääntöjä 'joka tekee
taideluoman jäykäksi ja kaava
maiseksi Länsi-Europan vaiku
tus jo sentään voittaaf-sielläkin
alaa kehittäen uutta taidesuun
taa llysantinilaisella ' taiteella
oli suuri vaikutus keskiajalla yli
Europan Pohjoismaihin saakka -levisi
heidän rahojaan joissa
nähtiin Kreikan keisarien kuvin
Islamilainen taide
Arabian erämaissa syntyi toi
nen uskonto joka tuli kauan ai
kaa hallitsemaan senaikuista
maailmaa Islamin eli Muhame
din oppi levisi laajalle Välimeren
etelä- ja itä- sekä länsirannikoil
le vaikka Europassa ainoastaan
Sisilia ja espanja jäivät pitem
mäksi aikaa Mtihamedin opin '
tunnustajiksi Arabialaiset —
Muhamedin opin tunnustajat —
olivat vuosisatoja maailman si
vistynein kansa Muhamedilai
set ruhtinaat rakastivat ääretön
tä loistoa ja komeutta Heidän
on rakentama myös maailman
kuulu Alhambra linna joka val
mistui vuosien 1200 — 1300 luvul
la Muhamedilaisten kautta levisi
fajanssiin tekotaito Välimeren
rantamaissa
Uudempia taidesuuntia
Hrien jälkeen on rakennustyyli
kehittynyt useihin eri suuntiin
jotka ovat saaneet omat nimi-
tyksensä kuten :
Romanilainen tyyli joka ke
hittyi v:n 1000 vaiheilla j Kr
vanhast? basilika-muodosta Se
(Jatkoa kundi-unella sivulla)