No 12
Tiistaina" Maalisk 19 p:nä
SIVU KOLME
tynyt substantiivi (nimisana) jo
ko konkreettinen tai abstrakti
nen aina sen mukaan miksi kan
sa un sen '"puhunut" -Siteeraamalla
Clara Zetkin'ia en ole
kumonnut tällaisen liikkeen tar
peellisuutta vaan todentanut
sen että se oli jo silloin tunnet
tu tällä riidanalaisella nimityk
sellä ja että tällä nimityksellä
(di vastaavaa todellisuudessa jo
ennen sosialistipuolueen synty
mistä Mitä siihen fiva R:n mainit
semaan utopiaan tulee" niin olem
me yksimielisiä siitä että me
kaikki kehitymme taloudellisten
olojen pakotuksesta sillä onhan
se määrääjänä kaikissa yhteis
kunnallisissa ilmiöissä Mutta
taloudellinen puristus sinään ei
suinkaan kehitä muuta kuin
oman sorronalaisen asemansa
tuulemista josta luokkatietoisck
si työläiseksi päästään -vasta tut
kimalla sosialistista kirjallisuut
ta mikä tarkoin selvittää luokka-
ja taloudelliset lait sekä niit
ten eri ilmiöt Siksi tietojen
hankkiminen jouduttaa työväen
luokkaa pyrkimyksissään valta
' aseman hankkimiseksi yhteiskun
n assa
"Pohja'' näkyy devan sana
jota täytyy hyvin varovaisesti
kävttää jokapäiväisessä kielessä
kin sillä se voi helposti johtaa
väärinymmärryksiin Eva R e
hättää' meille 'selittämään tämän
samaisen sanan johdosta sosia
lismin aakkosia ja kehittämällä
allekirjottaneen väärinymmärret
tyä lausetta Vilkas mielikuvitus
lentää mahdollisimman pitkälle
Allekirjottaneen lauseessani sa
nota : sosialistisen naisliikkeen
pohjana ovat lakot ja "Nainen
ja sosialismi" vaan että: pohjaa
sellaiselle liikkeelle ovat raivan
neet j 11 e 'toisin sanoen pe
rustusta sellaisen liikkeen ilmai
sumuodoille ovat raivanneet
määrätyn ajan määrätyt tapailtu
mt ([phpVn "Nainen ia sosia
lismi" teoksen ilmestyminen on
nivuskin tapahtuma) Tai ei kai
Eva R otaksune että pohjaa
voidaan jollekin raivata sen jäl
keen kuin pohja jo on olemassa"
Vielä Eva R sanoo että sos
naisagitatsionijärjestöille ei olisi
taloudellista pohjaa tässä maas
sa Jos tällä tarkoiltaan S
lärjestössä olevia naisia niin mi
täpä me "sellaisilla tehtäisiin jot
ka olemme niin vietävän tietoi
sia ia kaikin puolin "järjestynei
tä" mutta puhuessamme _ koko
maan työläisnaisista tämäkin kä
site asiasta alkaa venyä Tässä
kin maassa on naisammattijärjcs
töjä ja vaikkapa ne eivät kuulu
su"s puolueeseen ovat ne itses
sään sosiaalisia ilmiöitä naistyö
Iäisten keskuudessa ja sinään an
saitsevat mielenkiintoa ci tosin
minään "naisliikkeenä" vaan
proletarinaisten liikkeenä Joka
on käynyt New Yorkin Chica
gon San Franciscon y ni suur
kaupunkien naistyöläisten ase
maa teollisuuskeskustoissa ja
varsinkin sitä tietämättömyyttä
mikä vallitsee etenkin S350_ viik
kopalkkaa nauttivien ja Chjna
tovn'eissa lisäansiota hankki
vien suurissa osastokaupoissa
työskentelevien tyttöjen keskuu
dessa ja joka myöskin itse työs
kenneltyään niissä kokemukses
ta tietää' kuinka mahdut 'ilta on
näitä tyttöjä järjestää edes talou
dellisiin järjestöihin saatikka
saada niitä sos puolueeseen ajat
telee että täällä sitä "liikettä"
tarvittaisiin jos missään : — Ei
edellisestä yhtä vähän kuin täs
täkään kyhäyksestä pitäisi ke
nenkään päästä sellaiseen käsi
tykseen että työläisnaisten tuli
si käydä erikseen työläismiesten
luokka-taistelusta ' Köyhälistön
naisten jotka muodostavat valta
van enemmistön naismaailmassa
tulee taistella proletaristen mies
ten keralla kapitalistijärjestchnää
vastaan sillä kuten Marx sanoo:
"Ainoa tepsivä tie naisten suu
ren enemmistön tilan kohottami
seksi joka samalla 'ei sulje nai
sia pois työmarkkinoilta on köy
hälistön naistenkin järjestymi
nen ja itsetietoisuuden herättä
minen Kun naiset alhaalta päin
järjestyvät itsetietoisuuden poh
jalla silloin ei heitä voi kohdel
la miten hyvänsä ja samalla ei
vät he polje miestenkään tilaa
yhä alemmaksi'' Mutta paljon
on vielä tehtävää ennenkuin tä
mänkin maan työläisnaisten san
kat rivit on järjestetty ja siinä
olisi sosialistiselle naisliikkeelle
työvainiota kylliksi — Voidaan
ko siis sanoa ettei tässä kapita
listisen riiston luvatussa maassa
olisi "pohjaa' sos naisten afji
tatsionijärjestöille ja " myöskin
niiden toiminnalle mikä on pro
letarinaisten liikettä
Jos nyt kaiken aikaa pidämme
mielessämme että elämme kapi
talistisessa 'yhteiskunnassa niin
selostukseni naisten asemasta ei
pitäisi olla niinkään väärä vaik
kapa nyt otamme huomioon luok
katietoisetkin miehet ja naiset
— Tahtomattaankin tässä nyt
jbuttiu selittämään käsitettä "nai
nen ja mies" vaikka alunpitäen
en luullut sitä tarpeelliseksi
'Meillä sosialif eilla ei asiasta ole
muuta käsitettä kuin ihminen
jonka ei erikseen vaan yhdessä
muodostavat mies ja nainen Ny
'kyinen järjestelmä kuitenkin heit
täessään naisen suurteollisuuden
palvelukseen on siinä määrin
erottanut taman kokonaisuuden
että meidän sosialistienkin kes
ken tämä käsite "mies ja nainen''
on saanut sellaisen luonteen et
tä sillä voisi luulla tarkotcttavan
muutakin eikä vain miehen ja
naisen välistä erotusta sukupuoli
olentoina" Tästäpä johtuu et
tä meillä on nimityksiä ja niitä
vastaavia käsitteitä jotka ovut
nykyisessä yhteiskunnassa syn
tyneet ja joita me sosialistitkin
käytämme Pieninä esimerkkei
nä olkoot sellaiset nimet kuin
"Työläisnainen'' "Työmies"' (ni
mityksiä sanomalehtlillemme)
joista "Työihminen" olisi luulta
vasti parempi Mutta nämäkin
nimet ov!U'"vain jätteitä siitä kä
sitteestä että ennen muinoin ih
misellä tarkotettiin vain miestä
ja tosissaan harkittiin oliko nai
sella edes "sieluakaan" Nykyi
sissä oloissa tämä Sainia Saari
sen lause "tietoinen mies ei sor
ra naista ja tietoinen nainen ei
alistu miehen orjaksi" pitää paik
kansa teoreettisesti vaan ei käy
tännössä ( Tämä ei tarkota sitä
etteikö) sosialismia voida käytän
nössä toteuttaa) Olosuhteiden
pakosta mies tahtomattaankin
olipa -kuinka tietoinen tahansa
joutuu sortamaan ei ainoastaan
naista 'vaan vieläpä sitä käsitet
täkin mitä me sosialistit sillä
tarkötammc ja nainen joutuu —
eikä aina edes senkään takia et
teikö) hän asemaansa ymmärtäisi
— orjaksi siksi että nykyään
käsite "nainen'' on kauppatava
raa Nekään naiset eivät aina
ole luokkatiedottomia jotka su
kupuolityöläisinä ovat pakotetut
myymään itseään joko tukku
tai vähittäiskaupalla (Nykyään
naisen sielusta s o hänen hen
kisestä ininästään maksetaan vä
hän ja sillä tuskin -lienee kysyn
tääkään) Sitäpaitsi meidän ei
tarvitse mennä sen kauemmaksi
etsimään selvittäviä esimerkkejä
tähän naisen lapsipuolenasemaan
kuin siihen että menemme kukin
nainen ja mies omaan elämääm
me niin siinä löydämme niitä
aivan tarpeeksi Ja jos joku
meistä vaikkapa Saima Saari
nen haluaa asettaa itsensä ko
ko yhteiskunnalle esimerkiksi ei
se yhtään muuta tätä asian tilaa
sillä jokainen tiedämme miten
sen "vapaan tahdon" laita nykyi
sessä yhteiskunnassa on
Sitäpaitsi ei allekirjottaneen
edellisestä kyhäyksestä kukaan
muu lukuunottamatta S S:ta
olisi pitänyt päästä sellaiseen kä
sitykseen että näitä epäkohtia
poistaisi mikään muu kuin sosia
lismin toteuttaminen Tuo si
teeraukseni "Proletaristen nais
ten liike on tehnyt yksinomaista
herätystyölä naissuvun täydelli
sempien j n e" ei 'ole allekirjot
taneen omaa vaan se on Clara
Zetkinin teoksesta "Zur Frage
des Frauemvahlrechts" ja Clara
Zetkinistä ei tekemälläkään saa
porvarinaikkosta Jos nyt "sy
vemmällä sosialismissa" oleva
Saima Saarinen haluaa ruveta
mestaroimaan sosialistisessa kir
jallisuudessamme olevien puolue
toveriemme lausuntoja ja heidän
käyttämiään nimityksiä niin so
pii" ottaa käsiinsä Morris LliH
quit'in "Sosialismi teoriana ja
käytännössä" ja käydä vaikkapa
sitä "tarkistamaan" sivulta 294
("myöskin N R af Ursin'in "Pro
letariaatteita" siv 211 '212)
niin ehkäpä hänelle siinä samas
sa selviää sekin mikä on ero
porvarillisten naisten ja proleta
rinaisten liikkeellä Saman huo
mautuksen voi sovittaa siihen
allekirjottaneen Yhteiskunnalli
sesta käsikirjasta siteeraamaan
määritelmään joka S S :lle oli
niin hämärä ja lisätkäämme tä
hän vielä se seikka että Suomen
työläisnaisten osastoja on pe
rustettu v:sta 1892 ja v 1900 ot
tivat ne nimekseen "Suomen työ
läisnaisten liitto" joten tuo S
S -n Mtosiluku 1903 ei vähennä
vähääkään Suo'men sos dem
naisliiton merkitystä
Puhuessamme siitä "erikois
toiminnasta" emme tarkottanc
enemmän S S kuin aJlekirjotta
nulkaan muuta kuin sitä että yh
tä vähiin kuin me naiset ymmär
rämme miesten työaloja ja seik
koja jotka ilmenevät niidan yh
teydessä yhtä vähän miehet ym
märtävät naisten oloihin tarvit
tavista " muutoksista enempää
kuin he niistä voivat keskustelit
ja päättää vaan tekevät sen asi
antuntijat itse Jos sos puolu
een ulkopuolella olevien työläis
naisten liikkeistä haluamme pu
hua niin ovat ne siksi selviä Ja
loudellisia linnulta että ne niei
däiikin keskuudessa ja kirjaili
suudessamme ansaitsevat edes
nimen
Jos siis "joku" vastustaa jon
kun nimen käyttämistä niin tu
lee hänen ei ainoastaan lausua
oman mielipiteensä asiasta vaan
myöskin tosiasioiden perusteella
todistaa ne ' vääräksi — Sos
naisliikkeen olemassaolosta en
ole päässyt vakuuteen pelkkien
"vaikutelmien" perusteella vaan
tutkittuani sos kirjallisuutta jos
ta mielipiteilleni voin milloin ta
hansa ottaa kymmeniä tukikoh
tia Tästä kannastani olen val
mis peräytymään vasta silloin'
kun joku sen on minulle päteväs
ti osottanut vääräksi toisin sa
noen joku "minusta tuntuu" tai
"minun mielestäni" j n e ei ole
tässä tapauksessa kyllin pätevä
tekemään olemattomaksi prole
talisten naisten liikettä joka on
kerinnyt muun muassa itselleen
jo historiankin luomaan ja jolle
muuallakin maailmassa on julki
sesti annettu tunnustusta
Mitä taasen Toverittaren ole
massaoloon tulee ei käsityksem
me eroa hiukkaakaan S S näh
tävästi haluaa siitä sanoa samaa
kuin allekirjottanutkin mutta
vain omin sanoin pitäen ne pa
rempina — Sekasotkua S S :n
kirjotuksesta ei allekirjpttanut
ole halunnut tehdä eikä ole sitä
tarvinnutkaan siitä kun kirjot
tuja on tehnyt kyllin hyvää se
kasotkua itse Ja yereksimpänä
todistuksena Saima S:n sekasot
kuilta voinemme poimia hänen
viimeisestä kirjotuksestaan Tove
rittaren Noissa 10 seuraavan
lainauksen jossa hän puhuu sii
tä miksi naiset ovat jäljessä tie
doissa: "Se on siitä syystä että
he suurimmaksi osaksi kodin pii
rissä eläneinä ovat joutuneet vä
hemmän olemaan suoranaisessa
kosketuksessa nykyisen yhteis
kuntajärjestelmän kanssa josta
sosialismi-oppi on seurauksena"
Mitä järkeä tässäkin lauseessa
on? — Jästäkö sosialismi on
seurauksena Saima Saarisen mie
lestä ja oikeinko tämä on hänen
"kaniansa"?
Tov Maissi Heikkinen
CLOQUETIN S S saston ompeluseuran
kokous pidetään jokn toinen viikko tors
taina jälkeen puolenpäivän osaston talolla
C S Sr Ompeluseura 815 Ave l' Cloquet
M inu
MULLAN S S Oi ompeluseuran kokoukset
pidetään joka torstai Suomi-haalilla kello
S jpp Kaikki tervetulleita
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset nmetaan osaston talolla joka
toinen torstai-ilta kello 8
Montana Ave
Osote: 719
ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka torstai
ilta kello 8 Osote: 262 Taylor Ave
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolas
sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315—
lOth St lloquiam VVash
Oletteko koskaan lu
keneet kirjasta —
NAURAVA
MAA?
Naurava Maa on kuvaus maas-„
ta jonka asukkaat elolevät hy
mysuin Kirjanen sisältää 70
sivua ja maksaa vaan ioc
Tilaa se heti osotteella —
TOVERI
Box 99 Asteria Ore
1