- No 11
Tiistaina maalisk 12 p 1918
SIVU SEITSEMÄN
iismiisiisiiiiiiemiiisiiHstiimiaSääin
['Nuorten
- Minkä nuorena oppii
sen vanhana taitaa s
e
iimiiiiimHiiHiHEiiiiuiiHumiiiiiiuniiaiiHiiuuH
Naiset vaiko nuoret
Ootte kauan kansaa kiusanneet
ja raatajain leivän syöneet
Ootte kahleilla kansaa kahlehtineet
ruonkan iskuilla orjia — lyöneet
Vaan iskunne kurjat iskekää
niin kauan kuin teillä on valta!
— Vielä kerran kansan nousevi pää
ylös kurjan sortonne alta!
Voi teitä silloin te piiskurit
ette armoa löydä te meissä!
Hikemme veremme kiskurit
me silloin muistamme teissä!
Ei armoa! Sitä saimmeko me
kun me pyysimme maassa maaten
Kun pyysimme oikeutta sorretuille
— sen sijaan ruoskaa — saaden
Kun me pyysimme leipää lapsille
— työn tuloksia raatajille
Kuinka autoitte silloin hätäämme?
Mitä vastasitte vaivaisille?
Ruoskaa! Piinaa kauheinta
kidutusta vaimojen miesten
Häväistystä sortoa katkerinta
verihaavoille orjia piesten!
Te panitte kansaa kahleisiin
alas heititte linnoinne loukkoon
Teillä laki ja oikeus — kanuuniin
joilla anmmitten orjien joukkoon
Voi teitä te kurjat sortajat
kuinka kauan valtanne kestää?
Ylös nousee orjat mahtavat
sitä ette voi millään estää
E R — nen
RUUMIITA
Kirj Marie B Lear
Suomennos
Oli ii) kolmas päivä siitä kun tais
telu alkoi Kolme päivää ja yötä
he olivat olleet yhtämittaa vallihatr-dassa-
ilman lepoa ruokaa ja unta
Pierre Murat oli ranskalainen soti
las Hänestä alkoi jo tuntua että
ainoa tärkeä ja tarpeellinen tehtävä
elämässä oli ladata pyssynsä tähdä
tä ja ampua etäisyyteen jossa "vihol
linen" oli Tämä oli Pierren ainoa
ajatus ja hän kohotti ja laski pys
synsä uudelleen ja yhä uudelleen ku
ten knne
Kuinka kauhean oli kaikki lrinen
'ympärillään! Mitä oikeastaan oli ta
pahtunut? Miksi hän oli täällä? Ai
noastaan muutama kuukausi sitten
hän oli pienellä mnanalstallann vai
monsa ja kolmenvuotiaan tyttärensä
kanssa Pitkien haapojen varjosta
massa pikku kodissaan eli heillä aina
iloa ja onnea Yhdessä he vaimonsa
kanssa raatoivat ia suunnittelivat
maan lisäämistä Kuinka onnellisia
olivat lerohetket! Kesäiltoina he
kuuntelivat haavsnlehtien liustusta
ja suunnittelevin t tyttärensä tulevai
suutta: -Ta mitä oli sitten tapahtu
nut? Miksi hän oli vallihaudassa
tulen savun valitusten huutojen ja
kanuunanivrinän keskellä? Mitä hän
täällä teki?
"Bmira 'hmim!" jyrähti aivan hä
nen vierellään ia hän alkoi taas
ladata pyssyä'n kuin kone
Lähinnä häntä nli nieni vaalea
verinen sotilas jolla oli suuret lem
peät silmät "v
"Pelkäätkö sinä Joan?" kysyi
Pierre
"Ajattelen äitiäni Äiti-'ru-kani hiin
on aivan yksin Minä olin ainoa hä
nen lapsistaan iälellä"
"18 pelkää tnvovj voithan sinä
vielä palata kotiin""
Muutaman tunnin nerästä puhutte
li Pierre häntä uudelleen
"Jean Jean'' — mutta hiin ei jat
kanut sillä Jeania ei enää ollut
oli vain verilätäkkö ja Jeanin elo
ton muodoton ruumis
Pierre vapisi kauhusta Hetki
vain ja hänkin voi olla eloton muo
doton möhkäle Vaimonsa ja lapsen
sa kuva palasi taas hänen-mieleensä
ja silmänsä täyttyivät kyynelillä
Ehkä hänkään ei palaa kotiin enää
koskaan eikä saa koskaan enää si
littää pikku tyttönsä tummia kiha
roita "Eteenpäin "eteenpäin!" kuului ko
mento ja Pierre näki toisten sota
miesten juoksevan kentällä pyssyt
käsissään Hän lähti seuraamaan
heitä vaikka ei tiennyt minne ja
miksi Ainoa hänen ajatuksensa oli
taas että hänen pitää ladata 'ja am
pua "Buum huum htium!" kuului taas
ja koko kenttä oli tulen ja savun
peitossa '
"Viva la Franee!" (Eläköön Rans
ka!! kuului huutoja
"Vive Ia France!" vastasi Pierre
juosten hämärästi näkyviä viholli
sen joukkoja kohti ja ampuen minkä
ennätti Hänellä ei ollut aavistus
takaan kuinka kauan sitä kesti
mutta yhfäkkiä hän huomasi ole
vansa vastakkain vihollisen erään
tAb„olit!nn cntiHian kanssa Vika
muistutti hyvin paljon Jeannea Pier-
ren äsken kaatunutta toveria
Pierre ja saksalainen katselivat
hetken toisiaan Toisen heistä täy
tyi kuolla Pierre muisti elottoman
möhkäleen joka hetki sitten oli' ol
lut hänen toverinsa Jean Hän hei
lautti pajunettiansa ja hetken ku
luttua makasi saksalainen verissään
kentällä Pierren pajunetin lävistämä
nä Hurjalla raivolla hän kohotti
aseensa vielä kerran iskeäkseen sak
salaista joka tiesi että hänen heil
tä kahdesta on kuoltava Hänen kal
peat kasvonsa nlivat tuskan ja kau
hun vääristämät ja hänen kurkus
taan kuului kuoleman korahdat Kuu
mies kohotti kättänsä näki Pierre
sormuksen kiiltävän hänen sormes
saan "Hän on naimisissa" välähti Pier
ren mielessä "Hänellä myös on vai
mo ja ehkä pieni rakas tyttönen
jotka odottavat häntä päivät ja yöt
palaavaksi takasin kotiin"
Pajunetti putosi Pierren käsistä
Hiin katsoi kqolevaa vihollista jon
ka kasvoilla nyt väreili lempeä hy
my kun hän nosti kätensä huulil
leen ja suuteli sormusta Hänen
silmiinsä painuivat sitten kiinni ei
koskaan enää auetakseen
Tierre katsoi tuijottavin silmin tap
pamaansa mieheen Mitä oli hän
tehnyt? Kauhuuväristys pudistutti
hänen uupunutta ruumistaan Kol
men pitkän kauhean päivän jänni
tys laukesi ja hän vaipui tiedotonpa
maahan
Kun hän heräsi oli yö Taivas oli
tähdissä jotka ikäänkuin miljoonin
ihmettelevin silmin katselivat alas
maalian ja kyselivät: mitä on ta
pahtunut kukkiville pelloille ja kniis
iille jolla vielä äsken elämä ja
rauha kukoisti vaan nyt ovat autiit
ja kraaterciksi ammutut?
Kun Pierre koetti nousta kosketti
hänen kätensä jotakin se oli hänen
tappamansa saksalaisen ruumis Hiin
syöksyi ylös epätoivoisena Tuossa
oli vielä toinen ruumis ja kolmas
Kairui'asti huutaen hän lähti juok
semaan kompastellen kaatuneiden
ruumiisiin ja joka kerran kun hiin
kompastui kirkui hän kauhusta ia
itiöksi yhä kiireemmin kunnes vih
doin vaipui tajuttomana maahan
Seuraavana päivänä löysi Punasen
Ristin patrulli hänet Hänellä oli
vain lievä haava ia hiilien luultiin
pian paranevan Mutta hän ei huo
mannut ketään ja hänen raivokkaat
huutonsa kuuluivat yli koko sairaa
lan "Kuolleita! Ruumiita! Miksi panit
te noita ruumiita minun päälleni?
Auttakaa auttakaa! Niitä kasaantuu
ympärilleni ne tukehduttavat minut!
Auttakaa! Viekää pois ruumiit!"
Pierre oli mencttänvt järkensä
Hän oli kuollut elämälle
NYT AIKA SE OIS
Kirj Jenny Trast
Nyt aika se ois ett' raatajat
uinuvat kaikki jo heräis
luokkataistoon toverina liittyen
kaikk' sorretut joukkonsa keräin'
Nyt "hurjana raivoten roihuaa
tuo kaamea mailmau palo
Sen liekkiin sammuu jos jatkua se
saa
koko luokkamme elämän valo
Siell' kanuunat tykit ne pauhullaan
luokkaveljiemme kuoloa laulaa —
Ja riistäjät kuolon sadosta vaan
kerii riemuiten kultaista paulaa
Orjajoukot jo nouskaa vihdoinkin:
Ei aikaista liene se eniiän
ja yhtenä miehenä rynnistäkää
ja murtakaa riistäjiin valta
Silloinpa päättyy tää hornan yö
tää kuolon ja kurjuuden aika
ja orjankin polulle valoa luo
uus' onnekas päivyen taika
Sveitsin sosialistinuori
so agiteeraa
Suomennos Young SocialisU'
Magazine'sta
Useammista eri sanomalehtirapor
teista olemme voineet koota kerto
muksen äskeisistä Sveitsin työläisten
mielenosot uksista joihin sosialisti
nuorisokin otti tarmokkaasti osaa
Tämän sodan yksi omituinen ilmiö
on se että ije vaikuttaa työväenluok
kaan muuallakin melkein yhtäläisesti
kuin sotivissakin maissa Sveitsi ol
len saarrettuna kahden riitelevän
vallan välissä ja ponnistellen epätoi
voisesti puolueettomuutensa säilyttä
miseksi on saanut tuntea sodan an
karuuden niinkuin mikä muukin
maailman kansa
Mielenosotukset joista lehdef ovat
kertoneet jatkuivat kolmena päivä
nä peräkkäin ' Ne alkoivat kyllä ai
van viattomasti kuten raporteista nä
kyy erään innokkaan pacifislin
Haetlvvylorin johdolla Kokoonnuttiin
Zuriehiii kaupungintalolle josta lian
sajoukko marssi Helvetiaplatzille
mielenosot ukseen Puheita liidettiin
joissa kehotettiin työläisiä seuraa
maan Venäjän vallankumouksellisten
esimerkkiä itsehallinnon perustami
sessa Kokouksen jälkeen meni jouk
ko lähellä olevaan amuuniatarveteh
taaseen jonka työläisiä he kellotti
vat lakkoiltuinaan Poliisivoima es
ti marssijat jatkamasta samaa me
noa toisVsa tehtaissa
Mielenosiitiiksia jatkettiin seuraa
vana iltana Samana päivänä oli
sosialistLehti "Valsrecht" ylistänyt
työväestön itsensä alottamaa nousua
kaikkia militarismin muotoja vastaan
ja kehotti sitä jatkamaan Sosialis
tinuorison toimesta oli lehdessä suu
ri ilmotus jossa kehotettiin kaikkia
ihmisiä 'tulomaan sen illan kokouk
seen Ilitettvvyler oli juuri alottanut
puheensa kokoukseen saapuneelle
summattoman suurelle joukolle kun
poliisit hyökkäsivät kokoukseen ja
vangitsivat hänet ia usolta toisia
joiden epäiltiin olleen osallisina ko
kouksen toimeenpanoon Poliisit ko
ettivat hajottaa kokousta mutta vii
lsi joukon mieliala kävi niin uhkaavak
si että heidän täytyi paljastaa sape
linsa puolustuakseen Väkijoukko ir
rotti kiviä kadusta ja poliisit' saivat
peräytyä kivisateessa vahlihuonee
seensa "National Zeitunp:'kin" myönsi et
tä väkijoukossa oli provokaattoroita
(agents provocateurs) jotka taita
vasti kiillottivat väkijoukon ja pihi
sin välille tappelua mutta mistään
huolimatta vangittuja kaettttiin va
pauttaa Vahvasti varustettu poliisi
kunta sai sen estetyksi Ja joukko ha
jaantui kokoontuakseen seuraavana
iltana
Kaikki tapahtuikin ' suunniekuie:'i
mukaisesti ja seuraavana iltana oli
vastalausekokous Holvetiap!at!il!a
jossa yhtenä puhujana oli Sosialisti
sen Nuor liiton kansainvälinen sih
teeri tov Muenzenburg Hän on
saksalainen maanpakolainen Palloi
llen jälkeen pani väkijoukko toimeen
mielenosotuksen johtavan kapitalisti
lehden "Neue Zuriehen" talon edi"
talla ja jatkoi sen jälkeen malkaan
sa poliisiasemalle Poliisit olivat lait
taneet kadulle sulkuja joiden tukiin
ampuivat väkijoukkoon kunlaruiskuil
la tosin tyhjillä kuulilla kuten ker
rotaan Tappelua kesti aamupuolel
le asti ja sata ihmistä joutui vangik
si ja parikymmentä haavottui
Peläten lisämellakoitar kutsui kau
pungin neuvosto sotilaita apuun Kau
punki julistettiin sotatilaan Kaiken
laiset kokoukset yleisillä paikoilla se
kä yksityisissä huoneissa kiellettiin
ja väkijoukko joka kerääntyi poliisi
aseman luo pidettiin sotilaiden avul
la liikkeellä Kaupunginneuvosto ju
listi pyynnön kansalle ettei se pa
nisi toimeen mellakoita "jotka eivät
jouduta rauhan asiaa eivätkä lievitä
sodan ahieuttamia kärsimyksiä"
LASTEN NÄYTELMIÄ
l-(iII'ti:iN KtK KATA RIIA 1-niiU
hv:kilöä 25c
K' 'TI K t 'LTA J-osai ucn tauluniiyu-lniu
liunHi- kiri I Sininen 10 henkilöä '0r
RINNAN' l-lfVHT kirj lli-lmi Vilen 1-
näyt vii-ii henkilöä 2V
MU SKY A KOSTO kirj I'inl Snnr-a
2-!iivi 12 henkilöä 25--
o XV li N TIK 2-navl 12 iHiikilfiä 25u
CAIKKNAJAT 1-nävt 10 h-nkitöi ia
SNNKAKIT kolim-!l pojan ''tioropttht li 2:-'
SAlTtHIM IIANIIKT U-ikkiniU -lnni
hiliiU- kiri Aku Päivin 1-niiylöksim-ii
viUi henkilön 20i-
TAMV MAKIAT kir Aku Päiviö 2-
n:ivl 7 henkilöä 2-c
Saatavana:
Toverin Kirjakaupasta Box 99 Astoria Ort-
Hyväsli Riisto-järjestelmä!
SOSIALISMI KÄYTÄNNÖSSÄ RAT
KAISEE PULMAN
Oletteko kyllästyneet kapitalisti
seen järjestelmään? Olette puhuneet
sosialismista pitkän aikaa oletteko
valmis panemaan sen käytäntöön?
Jos olette voitto auttaa yhtymällä
NEVADA COLONVIIN
Aikaansa seuraavat sosialistit kaik
kialla tässä maassa ovat yhtyneet
He todistavat ' maailmalle että sosia
lismi on käytännöllinen ja voidaan
tse panna käytäntöön NYT ilman vai
tiellistä vallaa ja ovat perustanee!
ensimmäisen
CO OPErtATIVISETJ YHDYS
KUNNAN Sijoitettu Lahontan laaksossa Ne
vadussa missä luonto ja "Uncle Sam"
auttaa meitä missä kuivuus tulvat
ja epäonnistuminen ovat tuntematto
mat yhteistoiminta on ratkaisemassa
työläisten kohtalosta Korkeat elin
kustannukset eivät vaikuta meihin ja
eikä ole
MAAHERRAA PEL JÄTTÄVÄNÄ
Tahdomme teitä nauttimaan kais
siimine täydestä työnne tuloksista
The Nevada Colony on ainoa c
operativinei) laitos tässä maassa jo
ka on työläisten omistama ja perus
teltu sosialistisilla ihanteilla
Kirjottakaa meille TÄNÄÄN saa
daksenne kirjallisuutta ja jäsenyys
ehtomme Osoite:
NEVADA COLONY
Fallon Nevada