Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (March 12, 1918)
- No 11 Tiistaina maalisk 12 p 1918 SIVU SEITSEMÄN iismiisiisiiiiiiemiiisiiHstiimiaSääin ['Nuorten - Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa s e iimiiiiimHiiHiHEiiiiuiiHumiiiiiiuniiaiiHiiuuH Naiset vaiko nuoret Ootte kauan kansaa kiusanneet ja raatajain leivän syöneet Ootte kahleilla kansaa kahlehtineet ruonkan iskuilla orjia — lyöneet Vaan iskunne kurjat iskekää niin kauan kuin teillä on valta! — Vielä kerran kansan nousevi pää ylös kurjan sortonne alta! Voi teitä silloin te piiskurit ette armoa löydä te meissä! Hikemme veremme kiskurit me silloin muistamme teissä! Ei armoa! Sitä saimmeko me kun me pyysimme maassa maaten Kun pyysimme oikeutta sorretuille — sen sijaan ruoskaa — saaden Kun me pyysimme leipää lapsille — työn tuloksia raatajille Kuinka autoitte silloin hätäämme? Mitä vastasitte vaivaisille? Ruoskaa! Piinaa kauheinta kidutusta vaimojen miesten Häväistystä sortoa katkerinta verihaavoille orjia piesten! Te panitte kansaa kahleisiin alas heititte linnoinne loukkoon Teillä laki ja oikeus — kanuuniin joilla anmmitten orjien joukkoon Voi teitä te kurjat sortajat kuinka kauan valtanne kestää? Ylös nousee orjat mahtavat sitä ette voi millään estää E R — nen RUUMIITA Kirj Marie B Lear Suomennos Oli ii) kolmas päivä siitä kun tais telu alkoi Kolme päivää ja yötä he olivat olleet yhtämittaa vallihatr-dassa- ilman lepoa ruokaa ja unta Pierre Murat oli ranskalainen soti las Hänestä alkoi jo tuntua että ainoa tärkeä ja tarpeellinen tehtävä elämässä oli ladata pyssynsä tähdä tä ja ampua etäisyyteen jossa "vihol linen" oli Tämä oli Pierren ainoa ajatus ja hän kohotti ja laski pys synsä uudelleen ja yhä uudelleen ku ten knne Kuinka kauhean oli kaikki lrinen 'ympärillään! Mitä oikeastaan oli ta pahtunut? Miksi hän oli täällä? Ai noastaan muutama kuukausi sitten hän oli pienellä mnanalstallann vai monsa ja kolmenvuotiaan tyttärensä kanssa Pitkien haapojen varjosta massa pikku kodissaan eli heillä aina iloa ja onnea Yhdessä he vaimonsa kanssa raatoivat ia suunnittelivat maan lisäämistä Kuinka onnellisia olivat lerohetket! Kesäiltoina he kuuntelivat haavsnlehtien liustusta ja suunnittelevin t tyttärensä tulevai suutta: -Ta mitä oli sitten tapahtu nut? Miksi hän oli vallihaudassa tulen savun valitusten huutojen ja kanuunanivrinän keskellä? Mitä hän täällä teki? "Bmira 'hmim!" jyrähti aivan hä nen vierellään ia hän alkoi taas ladata pyssyä'n kuin kone Lähinnä häntä nli nieni vaalea verinen sotilas jolla oli suuret lem peät silmät "v "Pelkäätkö sinä Joan?" kysyi Pierre "Ajattelen äitiäni Äiti-'ru-kani hiin on aivan yksin Minä olin ainoa hä nen lapsistaan iälellä" "18 pelkää tnvovj voithan sinä vielä palata kotiin"" Muutaman tunnin nerästä puhutte li Pierre häntä uudelleen "Jean Jean'' — mutta hiin ei jat kanut sillä Jeania ei enää ollut oli vain verilätäkkö ja Jeanin elo ton muodoton ruumis Pierre vapisi kauhusta Hetki vain ja hänkin voi olla eloton muo doton möhkäle Vaimonsa ja lapsen sa kuva palasi taas hänen-mieleensä ja silmänsä täyttyivät kyynelillä Ehkä hänkään ei palaa kotiin enää koskaan eikä saa koskaan enää si littää pikku tyttönsä tummia kiha roita "Eteenpäin "eteenpäin!" kuului ko mento ja Pierre näki toisten sota miesten juoksevan kentällä pyssyt käsissään Hän lähti seuraamaan heitä vaikka ei tiennyt minne ja miksi Ainoa hänen ajatuksensa oli taas että hänen pitää ladata 'ja am pua "Buum huum htium!" kuului taas ja koko kenttä oli tulen ja savun peitossa ' "Viva la Franee!" (Eläköön Rans ka!! kuului huutoja "Vive Ia France!" vastasi Pierre juosten hämärästi näkyviä viholli sen joukkoja kohti ja ampuen minkä ennätti Hänellä ei ollut aavistus takaan kuinka kauan sitä kesti mutta yhfäkkiä hän huomasi ole vansa vastakkain vihollisen erään tAb„olit!nn cntiHian kanssa Vika muistutti hyvin paljon Jeannea Pier- ren äsken kaatunutta toveria Pierre ja saksalainen katselivat hetken toisiaan Toisen heistä täy tyi kuolla Pierre muisti elottoman möhkäleen joka hetki sitten oli' ol lut hänen toverinsa Jean Hän hei lautti pajunettiansa ja hetken ku luttua makasi saksalainen verissään kentällä Pierren pajunetin lävistämä nä Hurjalla raivolla hän kohotti aseensa vielä kerran iskeäkseen sak salaista joka tiesi että hänen heil tä kahdesta on kuoltava Hänen kal peat kasvonsa nlivat tuskan ja kau hun vääristämät ja hänen kurkus taan kuului kuoleman korahdat Kuu mies kohotti kättänsä näki Pierre sormuksen kiiltävän hänen sormes saan "Hän on naimisissa" välähti Pier ren mielessä "Hänellä myös on vai mo ja ehkä pieni rakas tyttönen jotka odottavat häntä päivät ja yöt palaavaksi takasin kotiin" Pajunetti putosi Pierren käsistä Hiin katsoi kqolevaa vihollista jon ka kasvoilla nyt väreili lempeä hy my kun hän nosti kätensä huulil leen ja suuteli sormusta Hänen silmiinsä painuivat sitten kiinni ei koskaan enää auetakseen Tierre katsoi tuijottavin silmin tap pamaansa mieheen Mitä oli hän tehnyt? Kauhuuväristys pudistutti hänen uupunutta ruumistaan Kol men pitkän kauhean päivän jänni tys laukesi ja hän vaipui tiedotonpa maahan Kun hän heräsi oli yö Taivas oli tähdissä jotka ikäänkuin miljoonin ihmettelevin silmin katselivat alas maalian ja kyselivät: mitä on ta pahtunut kukkiville pelloille ja kniis iille jolla vielä äsken elämä ja rauha kukoisti vaan nyt ovat autiit ja kraaterciksi ammutut? Kun Pierre koetti nousta kosketti hänen kätensä jotakin se oli hänen tappamansa saksalaisen ruumis Hiin syöksyi ylös epätoivoisena Tuossa oli vielä toinen ruumis ja kolmas Kairui'asti huutaen hän lähti juok semaan kompastellen kaatuneiden ruumiisiin ja joka kerran kun hiin kompastui kirkui hän kauhusta ia itiöksi yhä kiireemmin kunnes vih doin vaipui tajuttomana maahan Seuraavana päivänä löysi Punasen Ristin patrulli hänet Hänellä oli vain lievä haava ia hiilien luultiin pian paranevan Mutta hän ei huo mannut ketään ja hänen raivokkaat huutonsa kuuluivat yli koko sairaa lan "Kuolleita! Ruumiita! Miksi panit te noita ruumiita minun päälleni? Auttakaa auttakaa! Niitä kasaantuu ympärilleni ne tukehduttavat minut! Auttakaa! Viekää pois ruumiit!" Pierre oli mencttänvt järkensä Hän oli kuollut elämälle NYT AIKA SE OIS Kirj Jenny Trast Nyt aika se ois ett' raatajat uinuvat kaikki jo heräis luokkataistoon toverina liittyen kaikk' sorretut joukkonsa keräin' Nyt "hurjana raivoten roihuaa tuo kaamea mailmau palo Sen liekkiin sammuu jos jatkua se saa koko luokkamme elämän valo Siell' kanuunat tykit ne pauhullaan luokkaveljiemme kuoloa laulaa — Ja riistäjät kuolon sadosta vaan kerii riemuiten kultaista paulaa Orjajoukot jo nouskaa vihdoinkin: Ei aikaista liene se eniiän ja yhtenä miehenä rynnistäkää ja murtakaa riistäjiin valta Silloinpa päättyy tää hornan yö tää kuolon ja kurjuuden aika ja orjankin polulle valoa luo uus' onnekas päivyen taika Sveitsin sosialistinuori so agiteeraa Suomennos Young SocialisU' Magazine'sta Useammista eri sanomalehtirapor teista olemme voineet koota kerto muksen äskeisistä Sveitsin työläisten mielenosot uksista joihin sosialisti nuorisokin otti tarmokkaasti osaa Tämän sodan yksi omituinen ilmiö on se että ije vaikuttaa työväenluok kaan muuallakin melkein yhtäläisesti kuin sotivissakin maissa Sveitsi ol len saarrettuna kahden riitelevän vallan välissä ja ponnistellen epätoi voisesti puolueettomuutensa säilyttä miseksi on saanut tuntea sodan an karuuden niinkuin mikä muukin maailman kansa Mielenosotukset joista lehdef ovat kertoneet jatkuivat kolmena päivä nä peräkkäin ' Ne alkoivat kyllä ai van viattomasti kuten raporteista nä kyy erään innokkaan pacifislin Haetlvvylorin johdolla Kokoonnuttiin Zuriehiii kaupungintalolle josta lian sajoukko marssi Helvetiaplatzille mielenosot ukseen Puheita liidettiin joissa kehotettiin työläisiä seuraa maan Venäjän vallankumouksellisten esimerkkiä itsehallinnon perustami sessa Kokouksen jälkeen meni jouk ko lähellä olevaan amuuniatarveteh taaseen jonka työläisiä he kellotti vat lakkoiltuinaan Poliisivoima es ti marssijat jatkamasta samaa me noa toisVsa tehtaissa Mielenosiitiiksia jatkettiin seuraa vana iltana Samana päivänä oli sosialistLehti "Valsrecht" ylistänyt työväestön itsensä alottamaa nousua kaikkia militarismin muotoja vastaan ja kehotti sitä jatkamaan Sosialis tinuorison toimesta oli lehdessä suu ri ilmotus jossa kehotettiin kaikkia ihmisiä 'tulomaan sen illan kokouk seen Ilitettvvyler oli juuri alottanut puheensa kokoukseen saapuneelle summattoman suurelle joukolle kun poliisit hyökkäsivät kokoukseen ja vangitsivat hänet ia usolta toisia joiden epäiltiin olleen osallisina ko kouksen toimeenpanoon Poliisit ko ettivat hajottaa kokousta mutta vii lsi joukon mieliala kävi niin uhkaavak si että heidän täytyi paljastaa sape linsa puolustuakseen Väkijoukko ir rotti kiviä kadusta ja poliisit' saivat peräytyä kivisateessa vahlihuonee seensa "National Zeitunp:'kin" myönsi et tä väkijoukossa oli provokaattoroita (agents provocateurs) jotka taita vasti kiillottivat väkijoukon ja pihi sin välille tappelua mutta mistään huolimatta vangittuja kaettttiin va pauttaa Vahvasti varustettu poliisi kunta sai sen estetyksi Ja joukko ha jaantui kokoontuakseen seuraavana iltana Kaikki tapahtuikin ' suunniekuie:'i mukaisesti ja seuraavana iltana oli vastalausekokous Holvetiap!at!il!a jossa yhtenä puhujana oli Sosialisti sen Nuor liiton kansainvälinen sih teeri tov Muenzenburg Hän on saksalainen maanpakolainen Palloi llen jälkeen pani väkijoukko toimeen mielenosotuksen johtavan kapitalisti lehden "Neue Zuriehen" talon edi" talla ja jatkoi sen jälkeen malkaan sa poliisiasemalle Poliisit olivat lait taneet kadulle sulkuja joiden tukiin ampuivat väkijoukkoon kunlaruiskuil la tosin tyhjillä kuulilla kuten ker rotaan Tappelua kesti aamupuolel le asti ja sata ihmistä joutui vangik si ja parikymmentä haavottui Peläten lisämellakoitar kutsui kau pungin neuvosto sotilaita apuun Kau punki julistettiin sotatilaan Kaiken laiset kokoukset yleisillä paikoilla se kä yksityisissä huoneissa kiellettiin ja väkijoukko joka kerääntyi poliisi aseman luo pidettiin sotilaiden avul la liikkeellä Kaupunginneuvosto ju listi pyynnön kansalle ettei se pa nisi toimeen mellakoita "jotka eivät jouduta rauhan asiaa eivätkä lievitä sodan ahieuttamia kärsimyksiä" LASTEN NÄYTELMIÄ l-(iII'ti:iN KtK KATA RIIA 1-niiU hv:kilöä 25c K' 'TI K t 'LTA J-osai ucn tauluniiyu-lniu liunHi- kiri I Sininen 10 henkilöä '0r RINNAN' l-lfVHT kirj lli-lmi Vilen 1- näyt vii-ii henkilöä 2V MU SKY A KOSTO kirj I'inl Snnr-a 2-!iivi 12 henkilöä 25-- o XV li N TIK 2-navl 12 iHiikilfiä 25u CAIKKNAJAT 1-nävt 10 h-nkitöi ia SNNKAKIT kolim-!l pojan ''tioropttht li 2:-' SAlTtHIM IIANIIKT U-ikkiniU -lnni hiliiU- kiri Aku Päivin 1-niiylöksim-ii viUi henkilön 20i- TAMV MAKIAT kir Aku Päiviö 2- n:ivl 7 henkilöä 2-c Saatavana: Toverin Kirjakaupasta Box 99 Astoria Ort- Hyväsli Riisto-järjestelmä! SOSIALISMI KÄYTÄNNÖSSÄ RAT KAISEE PULMAN Oletteko kyllästyneet kapitalisti seen järjestelmään? Olette puhuneet sosialismista pitkän aikaa oletteko valmis panemaan sen käytäntöön? Jos olette voitto auttaa yhtymällä NEVADA COLONVIIN Aikaansa seuraavat sosialistit kaik kialla tässä maassa ovat yhtyneet He todistavat ' maailmalle että sosia lismi on käytännöllinen ja voidaan tse panna käytäntöön NYT ilman vai tiellistä vallaa ja ovat perustanee! ensimmäisen CO OPErtATIVISETJ YHDYS KUNNAN Sijoitettu Lahontan laaksossa Ne vadussa missä luonto ja "Uncle Sam" auttaa meitä missä kuivuus tulvat ja epäonnistuminen ovat tuntematto mat yhteistoiminta on ratkaisemassa työläisten kohtalosta Korkeat elin kustannukset eivät vaikuta meihin ja eikä ole MAAHERRAA PEL JÄTTÄVÄNÄ Tahdomme teitä nauttimaan kais siimine täydestä työnne tuloksista The Nevada Colony on ainoa c operativinei) laitos tässä maassa jo ka on työläisten omistama ja perus teltu sosialistisilla ihanteilla Kirjottakaa meille TÄNÄÄN saa daksenne kirjallisuutta ja jäsenyys ehtomme Osoite: NEVADA COLONY Fallon Nevada