Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, February 19, 1918, Page PAGE FIFTEEN, Image 15

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 8
Tiistaina helmikuun 19 p 1Q18
SIVU VIISITOISTA
— Nyt oli usealta köyhältä tai-
ven varat lopussa
Kesä näytti tulevan myöhään
kun päivät ei alkaneet lämmetä
eikä lumi sulaa —
Vaikeaa oli elämä
Kurjuus oli kukassaan
Tuulensuun mökkiinkin hätä
tuontuosta tunki
Jos Tuulensuun naisilla oli
hankalia edelliset talvet oli tä
mä vielä edellisiä pahempi
'Vilna eniten kärsittiin
Mvt sitä lämmintä olisi tarvin
mukin enempi kuin muulloin
Tuulensuun tyttärellä oli nvt
sellainen käärö jota piti pidellä
lämpimän 1" hellä Lieden luona
sitä piti liekutella
Monta itkua tänä talvena it
kettiin Välisiä ilki äiti välistä lapsi
ja muorikin tuohon itkuun yh
tyi "Vilu viiltää köyhän lasta
Nälkää vaivaiien valittaa"
huokasi nuori äiti
"Tumalani 1 Eikö se ole kau
heata kun saman isän lapset o
vat niin erilaisessa asemassa
Toinen täällä vilusta surkastuu
toista hellitään monien hoitaji
en käsissä Miten katkeraa!"
— - ja äiti nvvhkvtti niin että
lapsi käsissä käärössä vavahteli
— "Lassestani vain välitän —
lapsestani en muu-ta!
— Pilkkaan olen jo ehtinyt
tottua
— Pallinkin on jo läpikäyty
VvhoH-ikin tuomioni kuulin"
— "'-'itä ihmistä minkälainen
svdän hänellä on! — Nyt vasta
hänet oikein tunnen Sitä myrk
kvä ja halveksimista jota odo
tin ei kuulunutkaan Syvää sää
li"! ja murhetta vain"
— Tallatuksi kukaksi puhut
teli — sorretuksi kasvikseen sa
in ii
Oli katunut kun oli liittänyt
Toinin yksin "jos olisin ollut
luonasi suojanasi et olisi spr
tumit" hän oli sanonut "Olisin
piile
lellvt
mm ettei vieraan kä
den kosketus olisi sattunut Pois
olisin Ivöntänvt svrjäiset lähet
tvviltä Ymmärrän sinua Toi
ni" oli hän sanonut
Kesäiset lemmen hurinat tart
tuu — tarttuu ne kun ei ole
suojelijaa Eikä Toini uskalta
nut: sanoa että hiin luuli Arvoa
svvästi rakastaneensa —
Kun Toini vain viittasi sin
ileväin heti Vilho alkoi selitä
m ään :
"Suotta sinä Toini niin uskot
Se on rakkautta joka koetellaan
kiirastulessa todellisessa elämäs
sä — Toveruus on rakkautta 1
toisen elämän vmmärrvs on rak- 1
kaiuta yhteinen tuska ia -kärsimys
on rakkautta — veljeys on
rakkautta
Mitä' noista sinulla oli hänen
k
anssaan
Pciini? — Kesäistä
lemmenhurmaa vain '
"Hän ei voi astua sintin elä
miisi tasolle tuskin sinä hänen
Hän näki sinussa kauniin maa
laismorsiamen nuoruuden kuk
kaan puhkeamassa — ja ihastui
Hän luuli sitä rakkaudeksi si
nuun Kiihtymystä se oli Se ei
kestänyt koetusta" Taas Vilho
puhui elämästä siinä valossa
kuin emienkin
Nvt vasta alkoi Toini oikein
käsittämään
"Et sinä ulisi ollut oikeassa
asemassasi vaikka olisit jotitu-
mukin hänen kanssaan Et —
vaikka hän olisi voinut ja tahto-
nutkin sinut korjata Armopalo-
ja se olisi sinulle ollut Mikä si-
nä olisit ollut mielestäsi siinä
joukossa johon olisit joutunut?
— rt miKaan omassa etkä mui
den silmissä Säälistä mukaan
otettu tvöläisen lapsi Oh ! Toini
- et olisi kuitenkaan tullut onnelli-
ksi sillä vieraalla maaperä!!'
— Toista on jos minä ojennan
-inulle leveän tvömiehen käden
ia sinä tartut siihen johon saa
ia uskaltaa' tarttua !"
Kun Toini oli alkanut puolus
tamaan Arvoa kertomalla niitä
svitä ja vaikutelmia jotka pa
kottivat Arvon hänet hyljää
ruään ei Vilho ottanut kuullak
seenkaan "Ne eivät oikeastaan kannata
pulma" sanoi hän "Mutta jos
niillä välttämätlöinäsli tahdot
häntä puolustaa jaksan minä ne
kin kuulla Niillä ei silti asiasi
parane Tilasi on sama siitä huo
limatta — Onko hiin millään
muulla lieventänvt elämääsi?"
Toini oli sanonut että kvllä
Arvo oh koettanut pa rastaani
mutta hän ci paljon voinut
Metsolaiset liitivät häntä kuin
käskv-poikaa Sen hän kuiten
kin oli aikaansaanut ettei heitä
häädetty pois (iistä mökistä
vaikka nuori rouva oli sitä kovin
uhkaillut OH usuttanut isäänsä
ajamaan heidät talven taipaleel
le kun ei veroja voitu maksaa
'"Ne hävittömäl! 'Kyllä sen nä
kee ja kuulee missä heillä sy
dän on !"
"Toista on Toini ios katsot
tositoveria silmiin Tässä olen
— jos muut sortavatkin minä
en sorra Vieläkin tarjoan si
nulle käteni ja sydämeni
Mailina on sinua murjonut
mutta välipä siliä Yhtä kallis
olet minulle Sinua rakastan lo
siloverina sinun sieluasi rakas
tan sellaisena kuin ennenkin
huolimatta jos mailina vmiiär
il_
lämnie vie h luut ja pauhaa Jos
hätää kärsit sano vain Aina
riennän avuiksesi"
— Kvvueleet valuivat virtana
kalvenneille poskille kun Toini'
noita Vilhon sanoja muisteli
"Lapseni kyyhkyläiseni!" pu
heli hän sitten sylissään nuk
kuvalle pienokaiselle
"Nyt minä olen käsittänyt elä
män nyt minit sen vasta ymmär
rän — Sinua jota sylissäni hiio-
lutan suma eniten rahastan
Sinä
J
korvaa) minun peltvmvk-
sem
luiniin turhat lempeni it
Siuii olet minulle 'enempi
kukaan muu — sinä minun
pieni lapseni! Niin kauan
svdän siimassani tvkvllää
uin
oma
kun
koetan hoivata sinua vaikka
vastuksia tielleni sat luneekin
Sinusta pienoisestani kasvatan
kunnon ihmisen Opetan- sinulle
sen mitä elämä itse on minulle
opettanut Vaikka käteni veri
seksi ia jalkani naarmuihin aher
ran tähtesi en sinua heilä En
minä vieraan anna
sinua tyrkkiä
vaikka isätönkin lienet :
Vilho oli kvllä jalo tehdes
sään tarjouksensa ajatteli hän
"Kodin olisi hän antanut minul
le ja lapselleni Olisi vielä van
han äitinikin suojiinsa ottanut'
Mutta ei! Ei laivaan nimessä!
Minä en nyt o nää voi ottaa hä-
nen tarjoustaan vastaan niin hi-
jille ei elämäni saa tulla! Vaik-
ka kuinka hiin on järkevä ja
hyvä voisi sattua hetkiä että
hän kieroon katsoisi toisen lasta
Ei ennen raadan kuin oria
loisen pellolla saadakseni leipä-
m ja lapseni leiv
nä olet ilonani
elämäni valoisa
Kun
si-
pienoinen on
uutin kauttasi
ja murhekin on tähtesi helppoa
Läi "
(Jatkl
KEVÄT-SANOMA
Kun kirkkaana aamuna unestan
heräsin
ja kaukaa kuuluu sanoma ke
vään svvää kaihoa sieluun se luo
ja toiveita suuria rintaa tuo
Ovat kalliit mulle nää'
sieluni
unet
ne vksin voi sulattaa talveni
lumet
Jos Ihanteita näitä ei rinnassani
i nV
ei sanoma kevään nuill' riemua
tois
Samoin sielu — unestaan herä
tessään kuulee vienon äänen svdämmes
sään "
ääniä luola uskollisiin seuraten
hiin kuulee sanoman kauneim
man keväimen
Tää kevät kerran koittaa — --
I iimisvden
ja sielu herää tuntoon veljeyden
Silloin: Viha ja ylenkatse katoaa
ia iisekäs taistelu loppunsa saa
ELLEN
NAISILLE
Naiset naiset ! Ois' jo aika mui:
tositvöhön ja toimintaan
jännittämään kaikin aatteen
jousia
ta
eitä valo pääsis' kahleistaan
Kaulia anain kantanut on nai
nen soriovallan iestä kamalaa
Kumma että kestänyt se vainen
oiniii tilaa v!en tukalaa '
Nyi siis naiset reippailulla miellä
vapauteen jaloon pyrkikää
Vastuksia ehkä kohtaa iiellä
vaan niitä säikähdä ei joukko tää
'ainen tvttö äiti pienokaisten
('edon soihtu ylös nostakaa
Tulevaisuus oiiini köyhälistön
hei liin liuun luokse rientäkää
Anni M
KOTITYÖN ARVO
Cl1:oi ka!i(1crim'I:it oista tivtilia)
öinen esimerkki: keskiarvan
nen kulunki yhden leipapaunan
kustannuksessa on 42ö senttiä
Leipurilta ostettuna maksaa lei
päpuuna oSo senttiä ja puodista
ostettuna maksaa se 10 senttiä
Siis kotinainen säästää tai Jj
saitsee viisi senttiä jokaista lei
päpauuaa kohti jos Jiän leipoo
itse leipänsä Yiinirypäleniahu
(firapejuiee) kotona valmistettu
na maksaa noin 05 senttiä pain
ii osteltuna se maksaa 25 sent
tiä Kotona kannutetut persikat
maksavat noin 20 senttiä kuartti
ja samanarvoiset kannutetut per-
sikat ostettuna maksavat 40 sent-
liä tpiartti Kotona kannutetut
pavut maksavat 14 senttiä qttart-
tijoavastoin ostetut 25 senttiä
quartti Täten voidaan arvioida
kotityön todellinen arvo lasket
tuna vallitsevien mittojen mu
kaan Mikä työ hyvänsä joka voi
daan tehdä lyhemmässä ajassa
ja vähemmällä työllä on aina e
ilullisin syysiä että se lisää koti
I vihlaisen tuottokykyä ja siten
lisää perheen tuloja joten työtä
ja aikaa säästävät koneet koti
taloudessa ovat suureksi "eduksi
pihdieelle
Kotityöt tehtynä miten sattuu
ilman mitään vissiä jäijeslystä
ja vissiä hiottua työtapaa tulee
ajan mittaa työn tekijälle itsel
leen paljon suuremmaksi rasi
tukseksi kuin jos työt tehtäisiin
vississä järjestyksessä tai vissien
prinsiippien mukaan ja sitäpait
si tulevat kustannukset perheelle
korkeammiksi ios kotitalous on
epäjärjestyksessä
Kunnollisesti toimitetut koti
askareet kysyvät vissit tuntimää
rät päivässä uutteraa ja kinaa
kin lyötä mutta ei ole välttämä
töntä raataa ylivoimaisesti jos
lyö on järjestetty parhaimman
mukaan Kahdeksan tuimin työ
päivä on aivan yhtä mahdollinen
kotinaiselle kuin se on tehdas
työläisnaisellekin Vaikkakaan
kotilvötä ei voi rajut laa min
kään kahdeksan tunnin sisään
yhtaikaa voi se olla siten järjes
tetty että kahdeksan tuntia jael:
Uma eri osiin ja työ teli ly nä eri
ajoilla täysin riittää kotityön
suorittamisessa
M utta
a jos ison perliee
äidin
tyo rajoietaan kahdeksaan tun
tiin päivässä varsinkin farmilla
niin täytyy hänellä olla kahdek
san tunnin lyöpäiväkoneet etlä
työn suorittaminen tulee mah
dolliseksi kahdeksassa Uumissa
Enemmän kuin mikään imut o
voi työtä säästävät koneet mää
räämässä suuremmat voitot teol
lisuudessa Miksikä ei iis ote
ta oppia tästä myöskin kotita
loudessa a siis naisten työ kodissa on
epäilemättä hyödyksi ja lisää yh
teiskunnallista yleistä hyvinvoin
tia Kotinaisen persoonallinen
kykyisyvs koiilalouden hoidossa
lisää perheen hyvinvointia ja ko
hottaa perheen elintasoa sen
mukaan ja siten oman perheensä
kalitta hän tekee osansa koko
yhteiskunnan elintason kohotta
'misessa ja hyvinvoinnin lisäämi
sessä Edellä oleva vissien vallitse
vien tosiaioiden pohtiminen kos
kee nykyaikaa aikaa 'jossa nyt
(Lämme ja jonka läpi meidän
täytyy elaa
ennenkuin tulemme
sinne asti nnssa kotityö siirtyy
yksilölliseltä - pohjalta siiunni
niaksi osaksi yhteiskunnalliselle
pohjalle Nykyaika meidän täy
tyy ymmärtää ennenkuin voim
me ymmärtää sitä mitä ei vielä
ole vaan tulee olemaan vastai
suudessa 'Seuraavassa tulemme
pohtimaan sitä yhteiskunnallista
haaskausta mikä johtuu miljoo
nien vksitvisten kotitalouksien
ylläpidosta--S J M