This issue of the Toveritar contalns no artlcles sucrt aa
require an affirmed tranalatlon according to Act of Oct
15th 1917
A n iridn s i i n l alstsn työ iii nutiin aa iHTcainrnia
rgm nt inu Finnish tfnrkhg Vumca In America
Painos nyt 14000
C (rv
No 8
TIISTAINA HELMIKUUN 19 p --TUESDAY FEBRUARY 19
1918 — Kahdeksas vuosikerta
laisten piwi
Meidän pitäisi juhlia — onhan
nyt Naistenpäivä — oikein erityi
nen päivä nimitetty meil'e lii
ole kuitenkaan vielä tämä päivä
tarkotustaan vastaava Iii ole
meillä erityistä syytä juhlia
Voittomme ovat vasta pieniä
lii se ole kylliksi että meille on
annettu yksi erityinen juhlapäi
vä me tahtoisimme elämämme
sellaiseksi että todella voisimme
viettää tätä' päivää vapautemme
juhlapäivänä Sillä jos kukaan
niin nainen on ollut orja ja on
vielä tänäkin päivänä Hän on
monenkertainen orja varsinkin
nainen joka on äiti jolla on lap
sia kasvatettavana Hän on or
ja sekii ruumiillisesti että henki
sesti Hänellä ei ole koskaan
aikaa ajatella itseään vaan hä
nen on aina huolehdittava toisis
ta Hänen elämänsä on orjuu
tettua sillä että äidiltä kaikki
vaativat palvelusta Elämän la
ki on myöskin se joka orjuut
taa naista
Vaan kuitenkin tämän päivän
naiset vaativat enemmän vapa
utta He rupeavat katkomaan
niitä siteitä joilla naista on or
juutettu ja kahlehdittu jo mail
man alusta Naiset nykyisin o
vat osottaneet teoillaan että he
todella eivät olekaan niitä aivoja
vailla olevia kotinukkeja joina
miehet ovat heitä pitäneet vaan
että he myöskin voivat olla te
kijänä tämän ihmiselämän tär
keissä tehtävissä
Sosialismi on se joka on ru
vennut antamaan arvoa naisel
lekin ja ymmärtänyt että nai
set ovat yhtä tärkeitä tekijöitä
kuin miehetkin sosialismin työs
sä nimittäin: vapauttaa mailman
työväestö kapitalismin sorron al
ta Se ei vapaudu siitä yksin
miesten työllä vaan siinä tarvi
taan molemmat niin mies kuin
nainenkin
Nytpä siis kaikki sosialisti
naiset koettakaamme saada kaik
ki naiset mukaan Tehkäämme
innolla työtä sen eteen että jos
kus voimme todella juhlia nais
ten vapauden juhlaa jolloin mie
het tunnustavat meidät taistelu
tovereikseen eikä orjikseen Sil
loin on Naistenpäivä saavutta
nut tarkotuksensa — Hulda Allin
Sinun ja minun
- Kirj Kate Richard 0'Hare
Maaemon lämpösestä rinnasta
täytyy ihmiskunnan elantonsa
saada Oikeus maan tuotteisiin
on ensimäinen elämisen ehto
Lukemattomien sukupolvien a
jan oli maa kaikkien yhteistä
Juutalaisten uskonto kielsi yksi
löiden sitä omistamasta tai myö
miästä kellekään Tuli kuitenkin
aika historiassa jolloin maan
yhteisomistus poistettiin Väke
vämmät ja riistämishaluisemmat
anastivat itselleen enempi maata
kuin mitä he voivat itse viljellä
ja heikompien ja vähemmän riis
tämishaluisteii täytyi tyytyä vil
jelemään tekemään työtä niille
jotka olivat kohottaneet itsensä
omistajain asemaan
Maa kuitenkin on vain yksi
tuotannon välikappale Ihmiset
ovat aina käyttäneet työkaluja
ensin yksinkertaisia ja" kömpelöi
tä joista vähitellen on kehitty
nyt nykyaikaiset työkoneet En
tisajan juutalaisten lainlaatijat
ymmärsivät myöskin ihmisten
riippuvaisuuden työkaluista ja
kielsivät työkalujen yksityis
omistusoikeuden sillä perusteel
la että ne ovat ihmiselämälle
välttämättömiä "Ei pidä mo
lempia myllynkiviä eli päälliski
veäkään keltään pantiksi otetta
man sillä se olisi hengen pan
tiksi ottamista" 5 Mos 24—6)
Entisajan juutalaisten myllynki-
vet olivat silloin samasta mer
kityksestä mistä nykyaikana o
vat koneet Ja juutalaiset vaik
ka olivatkin barbaarikansaa ym
märsivät että jos yhdelle hen
kilölle annetaan omistusoikeus
siihen myllynkiveen josta kaik
kien heidän elämänsä riippuu
niin silloin sillä henkilöllä olisi
valta kaikkien heidän elämänsä
yli Ja sentähden kiellettiin
maan ja työkalujen yksityisomis
tus Maa ja työkoneet ovat kaksi
tekijää tuotannossa Kolmas te
kijä on ihmistyö Nämä kolme
tekijää maa koneet ja työ an
tavat ihmiskunnalle kaiken sen
mitä se tarvitsee elääkseen Ja
kun nykyaikana vähemmistöstä
muodostuva niinkutsuttu ylä
luokka omistaa maan ja koneet
niin täytyy sen luokan joka ei
mitään omista myödä työnsä —
joka myöskin on heidän elämän
sä — saadakseen käyttää niitä tuo
tannon välineitä jotka ovat ih
miselämälle välttämättömiä ja
niin heistä tulee orjaisännän
palkkaorjia
Koti on sivistyksen ja valta
kunnan turvallisuuden peruste
mutta tätä perustetta palkkajär
jestelmä uhkaa tuholla Yhdys
valloissa 535 prosenttia ihmisis
tä ei omista kotia ollenkaan
vaan asuu vuokratuissa asun
noissa 147 prosenttia omistaa
kotinsa vain nimelisesti kotinsa
ollen kiinnitettynä velasta ja ai
noastaan 318 prosenttia omistaa
kotinsa velasta vapaana Etelä
valtiot ovat melkein kokonaan
vuokralaisten asumia Georgias
sa on enempi vuokralaisia kuin
missään muussa valtiossa koko
Yhdysvalloissa Kolme jokaises
ta viidestä maanviljelijästä vilje
lee vuokrattua maata Kolme
sataatuhatta naista ja lasta tässä
valtiossa raataa pelloilla yhtä
suuren köyhyyden ja kurjuuden
painamina kuin Irlannin maalais
köyhälistö Tuntuu omituiselle aajtellessa
että ne miehet jotka louhivat' ra
kennuskivet kalliosta tekevät tii
let kaatavat puut ja valmistavat
ne rakennustarpeiksi kaivavat
malmin ja tekevät raudan kerää
vät kaikki rakennusaineet ja ra
kentavat koteja eivät silti omis
ta kotia Ja kuitenkin ne mie
het jotka' eivät ole koskaan lou
hineet kiviä tehneet tiiliä kaa
taneet puita tai rakentaneet ai
noatakaan asuntoa omistavat
monta taloa ja vuokraavat niitä
heille jotka kaiken edellä kerro
tun ovat tehneet
Sama suhde kaikilla muillakin
elämänaloilla Puuvillankasvat
taja on huonoimmin vatetettu
karjankasvattajalla harvoin on
pöydällään tuoretta lihaa vaan
täytyy hänen tyytyä halvimpaan
suolattuun siankinkkuun tai olla
ilman lihaa ja naiset jotka ku
tovat hienoimmat silkit kulke
vat rääsyihin puettuina
Kävin eräässä suuressa auto
mobiilitehtaassa ei kauan sitten
Katselin ihastuksella työmiesten
taitoa työssään ja kuuntelin lu
mottuna päälysmiehen selitystä
nykyaikaisten koneiden käytän
nöllisyydestä ja ihmisneron ja ih
mistyön tuottelijaisuudesta ker
toen kuinka monta automobiilia
jokaista työläistä kohden valmis
tetaan vuodessa Samana iltana
seisoin tehtaan portin luona kat
somassa kun miehet lähtivät
työstään Ei siellä ollut ainoata
kaan automobiiliä viemässä mie
hiä koteihinsa Nämä miehet
jotka kaiket päivät valmistivat
automobiilejä saivat astua ahtai
siin katuvaunuihin tai kävellä
Laiskurit ajoivat automobiileilla
ja työläiset saivat hengittää si
säänsä tomun ja kaasun savun
Työläiset ovat rakentaneet jo
kaisen rautatien jokaisen palat
simaisen rautatievaunun miehit
täneet jokaisen veturin kaiva
neet hiilet ja tuottaneet ja val
mistaneet kaikki ravinnon ja
yhtäkaikki kun he matkustavat
saavat he matkustaa kehnoim
missa ja kaikista epämukavim
missa vaunuissa tai varastaa
kyytiä tavaravaunun alla jos o
vat sattuneet työpaikkansa me
nettämään Työläiset ovat laskeneet se-
(fatkoa kolmannella sivulla)
lastenkasvatusta
pidetään mitä Icmpeimpänä
vieläpä suorastaan arveluttavan
pehmeänä He eivät ollenkaan
ole sillä kannalla että "joka vit
saa säästää se vihaa lastaan"
Vitsan käyttö "kristillisessä"
lastenkasvatustar kotuksessa on
heille suorastaan tuntematonta
mutta lapsiaan he silti rakasta
vat mitä hellimmin Viimemai
nitussa suhteessa he eivät suin
kaan ole minään poikkeuksena
muista kansoista Jo sangen
varhaisina aikoina ovat' ihmiset
pitäneet lapsia suuressa arvos
sa ilmaisten sen niillä mielihyvää
todistavilla nimillä joita ovat
lapsillensa antaneet Egyptiläis
ten tiedetään jo 4000 vuotta sit
ten antaneen lapsillensa nimiä
'otka merkitsevät "kultaistapäi
vää" "ihanaa aamua" "uljasta
sykomooripuuta" "makeutta" j
n e Hebrealaiset usein panivat
tyttöjen nimeksi "Jehochanan"
s o lahja Jehovalta tahi "Chan
nah" rakastettava eli miellyttä
vä joista aikojen kuluessa ovat
muodostuneet kaikkialla yleiset
nimet "Johanna"' ja "Anna" mo
nenmoisine toisintoineen (Jenny
Nanny Nina j n e) Useat
kaan naidun nimien nykyisistä
omistajista eivät tiedä nimensä
kauniista merkityksestä ja sen
tähden moni Johanna olisi mie
luummin "Aurelia" ja moni An
na haluaisi olla "Margaretha" —
eikä pahasti häviäisi vaihtokau
passa sillä Aurelia merkitsee
"kultaista" ja Margaretha on
johdettu sanasta "margarita" jo
ka merkitsee helmeä Meillä
suomalaisillakin on "Helmi" suo
situimpia naisten nimiä Muita
kin kauniita nimiä koetetaan va
lita tytöille kuten "Lempi"
"Kauha" "Tyyne" "Vieno" —
sellaisissakin tapauksissa joissa
mvöhenimällä ijällä nimet "Kiuk
ku" "Tuisku" "Myrsky" tai
"Juoru" saattaisivat olla parem
min paikallaan
Aurelia ja Margarita olivat
vanhassa Roomassa hyvin ylei
siä naisten nimiä samaten kuin
'Juliana" fpehmeäkutrinen) ja
sieltä ne siirtyivät germaaneille
joilla itselläänkin oli ikimuistoi
sista ajoista ollut tapana antaa
tytöilleen semmoisia lempinimiä
kuin "I!ertha"( kirkas loistava)
ja "Lla" (jumalallinen)
Yleensä tarkotetaan kaikilla
tyttönimillä ilmaista jotain kau
nista ja hempeää poikain nimil
lä sen ohessa myös urheutta ja
sotaista kuntoa Jaappanin omi
tuisten olojen vuoksi ovat hei
dän poikiensa lempinimet kuiten-