PjiWÄ fri rl vt" 7 F1 8 This lssue of the Toveritar contalns no articles such as " y r b™ afiirmed Art of Oct Amerikan siiöinraistun työläisnaisten äänenkannattaja of tns Flnnlsn aorlilng Women In America No 7 TrK Brxlro srj-ic3 JUHcl VUlöI 11 i ftllfJ l 11 171 f"_ U11C4 llUVlt Jonain päivänä me tulemme huo maamaan että riistämällä työ läiseltä luovan ammattitaituruu den ilon kapitalismi sälyttää hä nen päälleen raskaamman kirouk sen kuin sillä että se riistää hä neltä suurimman osan hänen tuotteistaan suorittamaan työnsä virheelhses- Lihaksian rasittaminen ja ai- li tai laimeasti tarkotuksella va rojen ankara käyttäminen eivät maittaa kapitalistia se salaka tee tvötä tuskastuttavaksi Muu- Iau ia3'taa vhta voimakkaim ten ei kukaan pelaisi jalkapallo- nHSta kapinallisuuden knhotti tai shakkipeliä Näiden töiden msta- Se- etta jäiset pako tekeminen toisten määräyksestä tetaan turmelemaan ammattitai ja hyödvksi ja niiden suoritta- turuutensa on jo itsestään sur mincn konemaisesti käsien ja ai- Auteltavaa Mutta etta he ylen vojen keskenäisestä vuorovaiku- lahtisessa vihassaan heitä koh tuksesta tekee sen tuskastutin- taan jotka ovat heidän taiko vaksi seen alennustilaan pakottaneet Jos mailman tavarain valmis- ovat 3'lpeitä tästä turmelukses tus suoritettaisiin sopivasti tois- taan se on vieläkin kamalam tensa kanssa yhdistettyjen työ- Paa' läisjoukkojen avulla terveellisis- Tämän tuhlauksen suuruuden sä työpajoissa joissa suunnitte- laskeminen ei ole mahdollista lu ja työ olisivat yhdistettyjä Ainoastaan tulevaisuus kätkee joissa jokainen näkisi aivojensa helmaansa salaisuuden rajatto hedelmien käsiensä avulla vai-' masta tuotantovoimasta joka mistuvan aijottuun muotoonsa pääsee täyteen vapauteensa vas niin silloin olisi se mitä me ny- ta silloin kun työläiset hallitse kyisin kutsumme työksi mail- vat työn suoritusta jolloin mail man jalointa urheilua ma n ihmiset löytävät huvia tuot Miehet ja naiset käyttäisivät taessaan kaikkea sitä jota Rus- — — " — : kin'iir sanontatavan mukaan kut- Mun liskoni sutaan maan 'tarieiksi"- Kukaan matematiikko ei voi Mun uskoni luja ett' sorrettuja laskea hintaa niille pitkille ki Orjajoukkoja vihdoin vapaus joh- vun Ja tuskan vuosisadoille jot- taa Sen kajastus jo taivaalla hohtaa Vuos'satain tuskaili palkinto suuri Se uskoni ompi luja kuin muuri! Mun uskoni horju ei vaikk' uhreja taisto vei Vaikk' toisinaan taivas niin syn- kältä näyttää Kuin uhkaisi usvilta ianoiaoinin Kuin uhkaisi usvilla mailman täyttää Niin silmäys riveihin mahtaviin tuolla Saa uskoni vahvaks' sen eestä voin kuolla Mun uskoni pyhä ett' etemmäks' yhä Me kuljemme kohti onnelaa uutta Vapauden valkamaa tosi onnek kuutta Tien viittana hulmuten puna lippu tuo Mi mielihin uutta uskoa luo S-a S TIISTAINA HELMIK 12 P— TUESDAY FEBUARY 12 -s'"()n sen energiansa jonka lie nykyisin käyttävät siihen jota me ninfitämme huvitteluksi sii- hen suureen asiaan niitä me nv- kyisin nimitämme tvöksi Se on juuri tämän ammattitaituruuden yllykkeen tämän työhön sisälty vän ylpeyden tämän luomisilon esiin pyrkiminen joka on yksi työväenluokan k u m ou k s e 1 1 i s u u -tien suurimmista päävaikuttimis ta vaikkapa se useissa tapauksis sa on sitä tiedottomaslikin Mikä tahansa joka saa työ läisen halveksimaan tuotantoaan mikä tahansa joka johtaa hänet Ka muodostuvat ynieensa nnsta tunteista mitä teollisuuskoneis- tomme ruhjomat ja raajarikkoi- set uhrit heittelehtivät tuskien vuoteilla Kukaan kirjanpitäjä ei yritäisi laskea yhteen summia ja vetää niistä balanssia joka osottaisi meille sen häviön suu- ruutien mikä aiheutuu siitä kun lukemattomalta lapsipaljoutlelta evätään heille synnynnäisesti kuuluva oikeus — päästä osalli- seksi siitä viisaudesta jonka ih-- miskunta on kerännyt ja jonka omaaminen voisi tuottaa niin runsaan ilon ja nautinnon rik- kauden Kukaan yhteiskuntatieteilijä ei voi laskea sitä voiman paljout ta joka on tuhlattu rajussa luok kataistelussa tai sanoa kuinka paljo nopeammin edistyksen ja tuotannon pyörät' voisivat pyö riä jos tuo energia olisi käytet ty taloudellisten ja yhteikunnal listen kysymyksien ratkaisemi seen — A M Simons Heikkojen juhannus Kirj Aino -Astren i Jo joutui armas aika j n e 'Virttä veisasi kuuden vuotias tyttö isänsä kanssa kunnan vai vaistalossa Avarassa huonees sa oli useampia sänkyjä ja joka sängyssä istui vapiseva ja heik ko' vanhus Huojuttaen ruumis taan edes takaisin hiljaa mutis ten toistivat he virren sanoja silloin tällöin kumartaen päätään kun virressä mainittiin Jesuksen nimeä Ainoa joka ei kumarrellut oli V2 vuotias vanha sokea vaimo — "Voi voi kun sinä osaat lau laa kauniisti ja koreasti tyttöse ni ' Tule lähem'mä koettelen kuinka isoksi olet kasvanut" sa noi mummu lännpimästi puris taen tyttöstä rintaansa vasten hän mittaili käsillään sitä ylt' yleensä "Muistatko äitiäsi koskaan kun jäit orvoksi niin pienenä?'' Tyttö myönsi muistavansa Kat sellen iso-isän äidin kasvoissa huomasi syviä kurttuja silmissä oli hänellä kaihit huulet vaipu neet suun sisään alaleuka työn tynyt näkyvästi ulommas kuin nuorilla ihmisillä tapaa olla Tukka oli harmaa Kasvot mum mulla olivat värittömät mutta ilme kasvoilla tili lempeä ja hel lä joskin huolien vanhuuden ja tuskien uurtama leima oli niihin syöpynyt Kädet olivat laihat ja vapisevat - lanaannan on Junannus! virkkoi vanhus "Voi riemua jos olisi minul lakin näkevät silmät — niin — kaikki on mennyttä — pimeää" — Leukansa tärisi kun vanhus puhui suuret kyyuelkarpaleet vierivät poskipäiltään kostutta en tytön hiuksia joita mummu niin hartaasti silitteli kädellään "Kesä on kaunis tiedän sen tunnen sen lämmön ja raikkaan tuulen hengähdyksen Kuulen lintujen viserryksen kosken ko hinan ja metsän honkien humi nan Aamusella aikaseen käki kiikahtelee aivan- tässä lähellä ja linnut laulavat niin kauniisti Kukon kiekunnasta arvaan aa mun olevan ja auringon taas luovan uutta valoa ja lämpöä maailmaan Olenhan nähnyt auringon niin monen monta ker taa nousevan ja laskevan Au ringon laskuun voin verrata mi näkin elämäni Yö on edessäni — ikuinen — pimeä yö Kuka arvaa mitä hyljätty köyhä so kea mummu niin usein miettii Xyt on minulla ollut aikaa miet timiseen ne vuodet — kokonais- (Jatkoa toisella sivulla) 1918 — Kahdeksas vuosikerta Sananen nais ten keliityk - sestä Työläisnaisen ollakseen luok kamme yhteistyön edistyksen auttajana täytyy seurata aikaan sa kehityksessä — tai muuten hän on Vainen hänellä muksia teillään taakka jarruna vapautaisteinssa on suurena tekijänä jos on tietoisuutta ja vaati elämältä sillä hänen har on raskain kurjuuden kestettävä nii nykypäivä- na Sinulla nainen on särkynyt sy dän sillä nuoret poikasi ovat vuodattamassa verensä mammo nan alttarilla ja siksi juuri työ läisnainen on sinulla suuret teh tävät saadaksesi nämä vääryydet pois ja niitä ei saa muuten kuin lujan yhteistyön kautta Multa miten nainen voi siihen saada kehitystä että voi ym märtää asemansa ja niissä hän voisi kehittää itseään Iuokkatie toiseksi? On näinkin ajattelevia että nainen ei voi seurata ai kaansa ainoastaan yleisissä ko kouspaikoissa vaan hiin tarvit see erityisen yhdistyksen tai seu ran missä kehittäisi lausumaan ajatuksensa ja voisi pohtia asioi ta sekä saada parannuksia Tämä ajatus on jo vanha sil lä on mahdollista että se (iii välitä mätiin alkuaikoina vaati nyt se on jo tarpeeton sosialis tisessa liikkeessä täällä ja ylei sesti Taloudellisissa järjestöis sä on kyllä vielä välttämätön naistyöläistcn järjestö vaan pu hummekin nyt sosialistijärjestös tä Työläisnaisen ja miehen ase ma on' -amallainen ja siksi sillä on luokkataistelussa samat teh tävät joten heidän täytyy mo lempien kiillottaa tiedon miek kaa ja yhdessä harkita taistelu tapoja Meillä sosialistiosastois sa on puhujaseuran kokouksia melkeinpä joka osastossa ja ne ovat tarkotuksella kehittää lau sumaan ajatuksensa ja samalla laajentamaan tietovarastoamme Näissä kokouksissa naiset voivat yhtä hyvin kuin miehetkin ottaa tisaa keskusteluun ja harjotella esiintymään Jos vain jätettäi siin se vanhoillinen ajatus pois että ei uskalla jos miehet nau ravat — Sisko toveri nyt ei naurata se vaikka kuinka yksinkertaisesti lausuisi ajatuksensa kokoukses sa vaan on ilahduttavaa nähdä että yrittää kuin vähän tahansa — siitä sitä kehittyy enempi a enempi Mutta se on surkutella-