This issue of the Toveritar eontalns no articles such as require an affirmed translatlon according to Act of Oct 15th 1917 m 'A Amerikan suomat istun työläisnaisten äänenkannattaja Organ of Iiii Finnisb Working Woaicn In America Painos on nyt 7178 N:o 6 TIISTAINA HELMIK 5 P— TUESDAY FEERUARY 5 ' 1918 — Kahdeksas vuosikerta "Erehdyksiä1 ja erheellisiä oikomisia 'Viime aikoina on ollut' leh temme paistoilla "hyökkäyksiä" erään toimituksen kirjotuksen johde ista joka koskee naiskysy mystä Onpa tehty varmoja väitöksiä siihenkin suuntasi) et tei sosialistista naisliikettä olisi olemassakaan ja että sellainen liike on tarpeeton vieläpä vahin gollinenkin Tutkikaamme asiaa ehkäpä siitä päästään selvyy teen Toimituksen kirjotus" tästä asi asta joskin se on hajanainen ei silti ole käsittämätön edellyttä en että me työläisnaiset koetam me ymmärtää toisiamme mah dollisimman pitkälle ottaen huo mioon minkä verran opintomah dollisuuksia meillä yleensä on kirjotustyöhön Kuitenkaan ei yksistään tämän lehden toimitus ole "erehtynyt" puhumaan sosia listisesta naisliikkeestä vaan sen tehneet sosialismin historian kirjottajatkin kertoessaan ylei sestä sosialidemokratisesta nais liikkeestä joka ei ole mitään "heijastusta" vaan todellakin olemassa ja porvarillisella nais liikkeellä ei tämän kanssa ole mi tään tekemistä (Sosialidemokra tian vuosisata Siv 262) Pohjaa sellaiselle liikkeelle Saksassa ovat raivanneet nais työntekijäin lakot vaateteollisuu den alalla ja etenkin Kehelin kir jottama teos "Nainen ja Sosia lismi" Varsinainen sosialistinen naisag-itationi alkoi siellä 18J0 luvulla Sittemmin on tämä lii ke suuresti kasvanut ja on se näytellyt huomattavaa osaa Sak san sosialistipuoluecssa Saksan sosialistinen naisjärjestö on pitä nyt järjestökokouksiaan joka toi nen vuosi puoluepäiväin yhtey dessä ja on sillä oma aikakaus lehtensäkin "Die 'leichheit' (Tasa-arvoisuus) Clara Zetkinin toimittamana Kirjassaan "Zur Fraye des Prauemvahlreehts" ("Naisten äänioikeuskysymys) puhuu Clara Zetkin proletaari sesta naisliikkeestä joten tämä liike jo silloin oli ja tunnustet tiin olevan olemassa Suomessa Sosiaiidemokratisen Naisliiton toiminta naisten ääni oikeustaisteluissa ja myöhem min naisten eduskuntatyössään kohdistama toiminta vallitsevien epäkohtain poistamiseksi naisen oikeudellisessa asemassa on sik si tunnettua ettei luulisi voita van tehdä sosialistista naisliiket tä olemattomaksi Koskapa auk toritteeltimmekin ovat -uskalta neet puhua sosialistisesta nais liikkeestä niin voimme kai me kin tuota nimitystä huoletta käyttää puhuessamme sosialisti naisten pyrkimyksistä tekemät tä mitään sellaista hairahdusta johon voisi kiinni tarrata Onko naisliike sosialistipnolu een yhteydessä' tarpeellinen? — Työläisluokan mjesten olosuh teet ovat viheliäiset mutta nais ten kohtalo on vieläkin kurjem pi miesten kohtaloon verrattuna 'Mitä syvemmällä köyhyydessä mies on elänyt sitä kurjempi on hänestä riippuvan naisen asema ollut siksi että nainen on usein ollut sen lisäksi vielä miehen or ja Täten on 3'hteiskunnan poh jakerroksessa nainen kantanut koko kansan raskainta yhteistä painostusta Proletaaristen nais ten liike on tehnyt yksinomaista herätystyötä naissuvun täydelli sempien ja korkeimpien poliit tisten oikeuksien puolesta Se on herättänyt naisessa pyrki myksen kehittää vapaata persoo nallisuuttaan ja naisen kehitys vapaaksi erikoisluonteeksi tulee välttämättömäksi rakkauden ja avioliitonkin edellytykseksi sil loin kun kysymyksessä on suh teen rakentaminen luokkatietoi sen miehen kanssa Suotuen S Dem Naisliitosta mainittaessa sanotaan: "Paitsi puolueen var sinaisen ohjelman edistämiseksi on liitto erikoisesti työskennel lyt naisten valtiollisen ja kun nallisen äänioikeuden ja vaali kelpoisuuden suojeluslainsäädän nön äitiusvakuutuksen raittiu den sVeyden y m hyväksi kes kustelukokousten sekä julkaisu jen kautta" [Yhteiskunnallinen käsikirja siv ol5) — Mitä tä mä on ellei puhtaasti sosialistis ta naisliikettä ja saattaako täl lainen liike olla vahingollinen ja hidastuttaako se sosialismin voittokulkua? Voiko työläisnaisella ja -miehellä olla mitään erikoisia omia etuja jotka eivät tähtäisi sa maan päämäärään? — Koska proletaarisen naisliikkeen ensi kädessä on pakko taistella kapi talistista yhteiskuntajärjestelmää vastaan niin mitään vahinkoa sosialistipuolueelle työläisnaisten erikoistoiminnasta itsensä kas vattamiseksi tuskin lienee sillä köyhälistön nainenkin tarvitsee yhteiskunnallista t a sa-arvoi suut ta kyetäkseen tehokkaasti otta maan osaa yhteiskunnalliseen taisteluun Tämä naisen mukaan tempaaminen m uudistus joka luo naisesta yhteiskunnallisen tekijän ja tasa-arvoisen taistelu toverin mielien kanssa ja juuri tämä "U päämääränä sos dem naisliikkeellä ollut' ie!!ä missä naiset ovat sosialidemokratiseer 'puolueeseen erikoisia naisjärjes töjä muodostaneet Mainitessaan naisten äänioikeuskysymyksestä sanoo Clara Zetkin: "Heti kun sosialistipuolue oli syntynyt hy väksyi se vaatimuksen yhtäläi sistä oikeuksista miehelle ja nai selle' poliittiseen ohjelmaansa'' ja tämän saavuttamiseksi on Saksan sosialidemokratinen nais liike tehnyt voitavansa voimak kaan ayitationityön muodossa naisten keskuudessa mikä yleen sä tunnustettavasti on edistänyt Saksan sosiaiidemokratisen puo lueen toimintaa' Tuleeko tällai nen liike yhä olemaan kauankin tarpeellinen sen osottaa meille tulevaisuus ja siitä ennustelemi nen ei ole tämän kyhäyksen tar kotus 'Naisliikkeen tarpeellisuuden olemme me Amerikan suomalai set sosialistinaisetkin älynneet koskapa meillä on oma lehtem me Naisjärjestöä meillä tosin ei ole mutta se kai ei todista et tä me naiset täällä Amerikassa olisimme Europassa olevia työ läissiskojamme kehittyneempiä pikemmin päinvastoin Toverit taren tarkotus on ollut eupäässä meidän naisten kasvattaminen luokkatietoisiksi sosialistipnolu een jäseniksi kohottaa meitä oman arvomme tuntemiseen ih misinä ja viitata meille tietä' elä in än si sä 1 ly k se m me rikastuit am i seeif ja- syventämiseen Väitet täköön ettei Toveritar olekaan erikoisesti naisia varten vaan puhtaasti sosialistinen viikkoleh ti Kuitenkin haluttiin Toveris sa joku aika sitten "naisten leh den" toimittajaa jolla epäilemät tä tarkotettiin Toverittaren toi mittajaa ja sitäpaitsi on Tove rittaren oloaikana vuosien vie riessä lukemattomia kertoja ve dottu naisiin ja naisten luokka tietoisuuteen "oman lehtensä" kannattamiseksi ettei voine par haimmallakaan tahdolla erehtyä siinä ketä varten Toveritarta -juhlistaan ja mikä sen periaatteel linen tehtävä on Joka tapauk sessa on Toveritar naisten agita tionilehtenä tehnyt tehtävänsä suomalaisten työläisnaisten he rättämiseksi puoluetoimintaan tässä maassa ja luultavasti tul laan sitä edelleenkin vielä tar vitsemaan huolimatta siitä että meillä jo ennestään 011 kolme so sialistista päivälehieä: Tämä nimitys "sosialistinen naisliike"' 011 nähtävästi nostanut "pohjasakan käymään "nukku vassa Asiorias-a" aivan kuin oli si keksitty joku "majesteettiri kos" Mutta kumpi lienee todel- TUHLÄiJSTI Kolme neljättäosaa Yhdysval loissa asuvista ihmisistä saa elin tarpeita säännöllisesti vähemmän kuin mitä he tarvitsisivat pysy äkseen ruumiillisesti hyvässä kunnossa Me tuhlaamme joka vuosi luonnonrikkauksia kone-voimaa sekä ismidaidokkmitta ja tar moa niin paljon että tuo tuhlat tu määrä täydellisesti riittäisi tyydyttämään jokaisen tässä maassa asuvan ihmisolennon tar peet Tatkoa loisella sivulla) lakin srurempi virhe seko että joku henkilö olkoonpa vaikka Toverittaren toimittaja joka on ottanut puoluetoimintaan osaa enintäin vuoden ajan kirjottaa hajanaisen kirjotuksen vai sekö kun juku toinen vuosikymmenen ajan puoluetoimintaan aktiivi sesti Ori a a ottanut henkilö kir jottaa meille täydellisesti sosia lismista poikkeavia ajatuksia kompastellen sinne tänne Tärk tan Selma-tätiä ja hänen hapa roimistaan Toveritarta toimitta essaan -Mitä taasen siihen Saima Saa risen väitökseen tulee että: "On harva se kirjottaja joka ei voi kirjottaa niin selvästi että siitit toinen parhaimmallakaan tahdol la ei voi tehdä sekasotkua jos vaan kirjoltajalla itsellään on selvä käsitys asiasta mistä ori lähtenyt kirjottamaan" niin on tämä lause itsessään ja sitä seu raava selostus paras niiyte "seka sotkusta" josta tosiaan hyvällä lähdölläkään ci ajatuksen ydintä aa "haravahansa" Näyttääpä miltei siltä kuin emme kunnollista toimittajaa lehdellemme saisi muuten kuin kasvattamalla sellaisen itsellem me Jos me naiset lodillakin olemme niin köyhiä ettemme pysty omaa lehteämme toimii la maan rrttn tällaisesta tilanteesta päästäksemme on meidän viivyt telemättä käytävä toimittajaa it sellemme kasvattamaan Ellei ny kyisestä toimittajasta joka ko keilijana tuskin 011 päässyt siu nattuun alkuunkaan tule -kalua niin asettakaamme harjottele maan joku toinen asiaan innos tunut '1 overittaren vakituisista avustajista josta on hyviä edel lytyksiä ja käykäämme harita ohjaamaan ei kukkoilemalla ja ilkeämielisesti vaan -toveruudella jonka päämääränä on yhtei nen hyvä Toveruudella Maissi Heikkinen