Painos 'on nyt 7869
This iS3ue of the Toveritar eontains no artieles such as
require an affirmed translation according to Act of Oct
15th 1917
Amerikan S!inma'iist![i fyöiBlsnalstcn äänenkannattaja
Orga o! 1&3 Flnnlsb Work!ng Womea In America
No 4
TIISTAINA TAMMIK 22 P — TUESDAY JANUARY 22
1918 — Kahdeksas vuosikerta
pun Eno jb riennä
Kirj Helmi Mattson
Kas tänne se vie
Nyt sorrettujen tie
Lippumme tähden vain tuimiin
Jo kireesti nyt !
Ei auta kyselyt
Vaan luottamus omiin voimiin
Kmme vilun kärsi
Emme jätteitä järsi
Vaari' vaadimme työstämme
hinnan
Itse -me jaamme
Mitä he'e!miä saamme —
Vaan ensin taistoss' on käytävä
rinnan ' '
i
Rintama kuin muuri
Se oi velvoitus suuri
Ja vannotus lippumme eestä
Elä halvan tavoin kieli
Elä petturiksi mieli
Vaan kunnialla taistossa kestä
Vaikka väkisten järkkyy
Jopa pirstoiksi särkyy
r Sun uskosi aatteeseen suureen
Elä sittenkään vielä
Ole Juudas — ja kiellä
Vaan mieti — käy jälleen" lipum
me juureen
Katso eteen vaikka vastass'
on valheiden vuoret
Sortajat sun uskosi tahtoisi
tappaa
Vaan yhteistyössä on taistomme
taika
Sinne kuuluu voima kunto ja
aika
Siellä me ryntäämme niin että
ryskää
Pohjukset liikkuu kun palkehet
uli monta vuotta sosialisti Jos
kysyt heiltä: "Oletko nyt osas
ton jäsen?" niin melkeinpä poik
keuksetta saat' heiltä seuraavan
vastauksen: "En minä nyt ole
kun se tuo osaston hommakin
on niin mitätöntä ja siinä on
jäsenenä sekin ja sekin ja nehän
sitä osastoa runnaavat ei siihen
kannata yhtyä'' Eikö totta et
tä tuohon tapaan he vastaavat?
Ja niitä semmoisia sosialisteja
on jokaisella paikkakunnalla nii
tä on kaikkialla niin perinpoL-'
jäisen ikävä ilmiö kuin se onkin
Mikä on syynä tuohon ilmiöön?
Yksinkertaisesti se että ne jot
ka luulevat olevansa sosialisteja
ja kuitenkaan eivät kuulu sosia
listipuolueeseen ne eivät ole sel
villä sosialismin periaatteista
Kauniin kaut-Ny ky ajan mail
ta hyvään
Taistoon käykää vanhat ja
n#iret
Mm eSsn sosialisti
Kirj Jenny Trast
~ Niitä on n h n paljon ihmisiä
jotka ikäänkuin kehuen sanovat
että ovat sosialisteja ja kui
tenkaan he eivät kuulu sosialisti
puolueeseen ja muutenkaan ei
vät millään tavalla yritäkään toi
mia sosialistipuolueen hyväksi
ja vieläpä noista puolueeseen
kuulumattomista "sosialisteista''
on jokaisessa sopivassa tilaisuu
dessa mitä valheellisimmilla ja
kaikkea totuutta vailla olevilla
jutuilla valmiita mustaamaan so
sialistipuolueen lehtiliikkeitä toi
mittajia osastojen virkailijoita
toimintaa ym -Mutta sittekin
jonkinmoisessa seurustelussa he
vakuuttavat olevansa innokkaita
sosialisteja vieläpä osa heistä
selittää kuinka hän jo Suomes-a
(Jatkoa toisella sivulla)
AJATUKSIA
Istuessaan siinä lepotuolissaan
parvekkeen pylvään varjossa
joulukuun auringon kuumasti
paahtaessa ja useita ympärillään
istuvista tovereistaan kokoontu
neena yhden luo ihailemaan nii
den lauseiden lohtua vuotavia
sanoja joita hän luki polvellaan
lepäävästä raamatusta Siinä is
tuessaan ja kuunnellessaan hei
tä hän ajatteli näin :
Oi siskoni äidit paljon parem
pi olisi teille ottaa Yhdysvaltain
perustuslakikirja polvillenne ja
tutkia sitä Ottaa selvä mitä
siinä on ja miten sitä meille tul
kitaan syventyä lakien laadin
taan valtiossamme ja niihin syi
hin 'jotka noita lakeja synnyt
tävät ja olotiloihin joissa ne syn
tyvät ja kutka niitä laativat
Paljon parempi olisi teille ottaa
selvä niistä syistä ja mitkä ai
heuttavat niitä syitä jotka ovat
suurimpana tekijänä teidän loh
dutusta kaipaavaan suruunne
Ajatelkaa rakkaat äidit että
teillä ei ole mitään sanomista
kun teidän miehiksi varttuneet
poikanne teidän sydämenne yi
peys kauneimmassa kukoistukses
saan juuri nyt teiltä viedään kun
heidän olisi pitänyt alkaa elä
mänsä työ 9
Teidän pienempiä poikianne
joita te vielä tahtoisitte äidin
hellyydellä sylissänne suojella
unelmoiden heidän tulemistaan
miehiksi onnellisiksi isiksi mie
huuden elämän onnen ja oikeu
den turvaksi niin niitä nyt ope
tetaan teidän tahdostanne huoli
ma 1 1 a ihailema a n — raak u u U a
Eikä siinä kylliksi
Teidän puolisonne teidän las
tenne isän jonka kanssa te olet-
(Jatkoa toisella sivulla)
(Lasten kasvatuksesta
T Guttzeitin muk)
(Jatk)'
Lasten kanssa on oltava puhe
iiaita Ihmisiä haflitsee tavalli
sesti sydän järjeTi ohjaamana —
ja sydän 'on puhelias ankaran
vakavuuden hetkinä hallitsee si
tävastoin järki sydämen ohjaa
mana — ja järki on vähäsanai
nen Sellaiset ksinkertaiset to
tuudet tuntee lapsikin ja kun
sitä kutsutaan rangaistaan ja ke
hotetaan käyttämällä sen ohessa
paljon sanoja silloin tietää se
eltä se tehdään enemmän kii
vauden kuin järjen ohjaamana ja
se käyttää itsekin kiivautta Lap
sen hairahtumisen jälkeen tai sen
jälkeen kun sitä on rangaistu
on sille anneltava tarpeeksi aja
tusaikaa ennenkuin kaikki taas
kääntyy entiselleen
Varmin keino henkisen kehi
tyksen täydelliseen turmelemi
seen on pitkät varotus- ja keho
tuspuheet jotka jo itsessään ri
vat vahingollisia' jos niihin lisä
tään vielä tavallisen laatuisia si
veysopillisia kertomuksia Xiimä
vahingoittavat vielä toisellakin
tavoin nim siten että ne ke
hottavat erityisiin "hyviin tekoi
hin" vaikka ihmistä olisi aina
kehotettava kaikkeen liyvään y
leisesti ja ne leivttävät niin pal
jon taikauskoa
Opettajien ei pitäisi suosia
haaveilua Jos esim tahdotaan
haaveilla lasten kanssa' luonnos
sa osutaan usein harhaan Lap
set eivät ole idealisteja vielä vä
hemmän haaveilijoita' vaan rea
listeja kaikkine elämänhaluilleen
ja ylivuotavine iloisuuksilleen
Ife muodostavat vasta elämän
puun juuriosan ja sen täytyy ol
la realistisen jotta latva voisi
tulla sitäkin idealistisemmaksi
Lapsi jota on totutettu ajatte
lemaan itsenäisesti voi jo nuo
rella ijällään löytää totuuksia'
joita ei paatunut oppinut kaik
kine viisaustieteineen ja monen
moisille apukeinoilleen näe Syn
tymästään asti omintakeiseen a
jattehum totutettu lapsi huomaa
monta erehdystä mutta vaike
nee ja mukautuu vallitsevaan
mielipiteeseen Olisi hyvä jos
sellaisia lapsia kehotettaisi yhä
syvällisempään ajatteluun ja aja
tustensa ilmaisuun
Ja koska kasvatus enimmäk
seen lasten pieninä ollessa on
äidin asia olisi hyvin tärkeätä
että koko naissuku mitään eroa
Onko silloin taimina että tyy
tymättömyys köyhälistön kes
kuudessa yhä vain kasvaa samal
la kuin sen lukumäärä kasvanut
taan kasvaa Prof Sonibarl: jo
ka ei ole sosialisti on täysin tie
teellisellä pohjalla hakenut —
käyttäen sekä 1895 ammatillistui'
väenlaskua että tulotilastoa ctta
Saksan väestöstä 67—69% voi
laskea köyhälistön luokkaan kuu
luviksi (joilla on 'vähemmän kuin
1100 Smk vuosiini)) Ja hän
lisää: "Tämä Saksasta saatu lu
kujen suhde on melkein kaikis
sa maissa missä kapitalistinen
järjestelmä valiltsee sama Eit
tämätön on se tosiasia että aito
proletaaristen olentojen luku yhä
kasvaa mikäli talousjärjestelmä
leviää"
Emmekö hyvin käsitä erään
proletaarin syvää huokausta: "Ja
lo rakkaus on sydämmissämme
me talitosinimc pyyhkiä pois su
rut ja huolet rakkaimpaimme sy
väuuitesilta otsilta Ja meidän
täytyy mykällä hurjalla tuskalla
vain nähdä mitenkä he menevät
perikatoa kohti voimatta heitä
auttaa''
Tuo "hurja tuska" osottautui
ensi aikoina kun proletariaatin
itsetietoisuus ilmeni valitettavas
ti hurjissa teoissakin Lyonin
silkkikutojat nousivat v 1832 il
mikapinaan kantaen lippua: "E
liiii työskennellen tai kuolla tais
tellen" v 1840 Silesian nälkään
nääntyvät kutojat ryöstivät työn
antajien asunnot ja VVelh'in te
okset kertovat meille miten Eng
lannin työntekijät ensi raivossaan
tvöltömyydestään hävittivät ko
itui ta ja tehtaita Mutta työ
väestö) viisastui vähitellen työlä
set oivalsivat koilta järjestymisen
ja solidarisuuden suuren hyödyn
ja he oppivat tunteinaan työlakon
tehokkuutta vieläpä laillisuutta
kin kun — käännettäköön lakia
miten tahansa — ei ketään voi
pakottaa työhön tehdä lain poh
jalla ilmeisesti hänestä orjaa
Eräs tutkija sanoo sattuvasti :
"Sen tietoisuuden kanssa että
köyhälistö on yhteiskunnan pe
rustus että se todellisuudessa e
dustaa kaiken voiman ja tulevai
suuden ci sovi yhteen persoonal
lisen olemisen epävakaisuus puu
te ja kurjuus iva ja ylenkatse
Jotka tahtovat painaa työmiehen
' Jatkoa toiselta uivolla)
lukuunottamatta osaisi kasvat
taa sekä yhteiskunnallisissa
ruumiillisissa sielullisissa että
henkisissä suhteissa