No 3
Tiistaina tatnmik 15 t 191S
SIVU SEJtSEMKN
koivun alla tapasivat koiviat i
toisiaan
He ovat Arvo Mannila ja Torni
Tuulensuu--— —
(at'i
yuoden vaihteessa
A A
Lunta tuiskuaa ja on tuima
pakkanen Sisälläkin istuessa
tuntuu niin kylmältä Ylu'äkkiä
juolahtaa mieleeni käydä naapu
rissa noin vaan vaikkapa suulli
sesti toivottamassa onnellista
' uutta vuotta onhan se uusi vuo
si niin lähellä jo ensi viikolla
Heitän ryysyjä päälleni ja rien
nän kiireesti eteenpäin Tutta
vani asuu tästä noin kymmenen
minuutin matkan päässä _ Siinä
hän heidän asuntonsa onkin yk
si lapsista ryntää vastaani ja iloi
sesti kädestäni vetäen saattelee
sisään
- "Ovi kiinni joutuin" huutaa e
mäntä ollen ahkerassa touhussa
uunin ääressä "On simikos siel
lä olit no peremmälle vaan luu
lin taas kakaroiden siinä ovessi
turhaan ravaavan" puhelee hän
laittaen päivällistä pienin lapsi
sylissään "On niin kylinä tääl
lä etten uskalla lasta lattialle
panna ollenkaan hyvän aikaa ol
tuaan' kätkyessä otin syliini
Väsyy! iän se raukka sielläkin ji
toinen tuossa vieressä huutaa
niin — nälkä ja vilu on meillä
alinomaisena vieraana" "Hiljaa
senkin pahuus kun ei tahdo kor
viaan saada auki" kiljasee kol
mannelle lapselle joka peuhaa
koiran kanssa "Sofli menes
katsomaan onko isä hereillä
kuuluu yskivän" "Mitä onko
miehesi kotona?" kysäsen "Voi
veikkonen kysyt sitä lukö ole
kuullut että häneltä on leikattu
unpisuoli kolme viikkoa sitten
nutiin eilen kotia ja täytyy olla
hiljakseeen ainakin viikon jos
tahtoo säilyä hengissä" Iljaa"
'mokaili hän "annan vaikka elä
mäni kun vaan saan- jotenkuten
lapset ruokittua ja mieheni ter
kveesi Jos siskoni ei olisi aut
tanut olisimme nääntyneet näl
kään ruumis ja sielu on sentään
hänen avullaan pysynyt vielä yh
dessä" Htm kuinka kylmältä tuntui
siellä vaikka olin täysissä ta
mineissä Kysyin onko heillä e
des tarpeeksi kolia ja puita" Mi
tä vielä kolin 'kokkaretta ei' ole
talossa mutta lapset ovat ma
nailleet 'kelkallaan puita mistä o
vat löytäneet ja niin käy tämä
elämä tuskalliseksi että niisi pa
rempi kun meneisin sinne mis
sä ei päivä näkis 'eikä kuu kuu
lis' Mutta kun on nuo lapset
niitä en jättää voi että niitäkin
on vielä kuusi ja kaikki niin a
viittomia ja voimattomia vielä
minnekkä ne tästä laittaisin
Tapset kivenkovaan vaativat jou
lukuusta mutta täytvivät tyytyä
vaan kitusen oksiin Ostin kymp
pisentin puodista vähän kyntti
löitä ja meakeisia sillä ne olivat
niin tyvtyväisiä ja iloakin oli kun
siskoni lähetti jokaiselle la:sei'e
pienen lahjan jouhiksi Yskää
WAUKEGANIN UI' S S O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukauden ensi-mätst-nä
ia kolmantena sunnuntaina alkaen
kello 2 ip — Osaston ompeluseuran ko
koukset ovat joka kuukauden toisena torstai
na alkaen kello 2 jpp Kahvia kokouksen
loputtua
meissä on joikaisessa onkos r-e
mikään ihme saamme kylmässä
värjötellä sisällä ja ulos menemi
sestä ei huoli ajattlla kun on ko
vat pakkaset ja vaaletusta ei ole
riittämiin risaset kengät sekä
vaatteet sukkia ei ole varaa os
taa ja räsyt tekevät kauppaura
täyttäessä sukkien virkaa"
"Jsä tahtoo jotain kuumaa juo
tavaa vaikkapa vettä" sanoo tyl
li") jtka oli sairasta isäänsä hoita
massa sillä aikaa kun äitinsä
ruokaa valmisteli ja jutusteu
kanssani "Aivan heti ei suin
kaan vieraskaan sivuuta vaikka
näin juhlan kunniaksi tarjoan ku
pin kuumaa kauravelliä kun eti
sin vien isälle annoksen sitä Tu
le sinäkin sairasta katsomaan"
Menimme toiseen huonccseeiu
Se oli kylmä kuu jääkellari ikku
na oli paksun jään peitossa Sän
gyssä makasi lasten isä ja per
heen turva 'niin kalpeana ja oli
niin kuin haamu entisestä nätis
tään Silmänsä hän ankasi ja
hymyili surullisesti "Terve
kuinka jaksat?" kysyin "No
siinähän se roikkuu kuu risa rä-y
naulassa" tuumaili " jo meina
sin piipahtaa jouluksi Aapraha
nin helmaan mutta taas löysin
itseni täällä kuten näet olen pa
ranemaan päin ja kyllä meidä i
mamma minusta nyt huolen ot
taa ia hoitaa parhaansa mukaan
hyvä vaan että pääsin pois siel
tä sairaalasta Siellä on laitos
sellainen että lääkärit ne vaan
leikkelee ihmisiä aivan kuten
'putsari' eläimiä mikä niideii
kynsistä jää elämään kiittää nii
den lääkärien taitoa" mikä kuolee
veisaa 'belsepupille' kiitosta näin
kylmänä aikana että on edes
yksi lämmin nurkka köyhällekin
varattu pätsissä"' Vaimonsa
peitteli sairaan hyvästi vuotee
seen Hörpit t ämme vellin jätin hy
västit ja kiirehdin taas kotiin as
kareilleni 1'uden vuoden toivo
tus raukesi huulilleni ja mitäpä
se toivottamalla toisi Täytyy
ruveta tosityöhön ja toimeen et
tä tuollaiset kif-rj Hiiskuvat poi
misivat olemattomiin kodeistani
me Miljoonia ihmisä elää neu
vottomana tietämättömänä raa
taen työtä kunnes siihen näänty
vät Työ pitäisi tuottaa työn te
kijälle kunnollisen asunnon ruu
an ia vaatteen edes mutta mitä
me omistamme? Missä on sinun
ja minun työn tulokset ja rik
kaudet? Onhan maihnassa niin
paljon teollisuuden tuotteita mei
dän valmistamiamme että niitä
on säilytettävänä suuren suuris
sa makasiineissa kassaholveissa
ja pankeissa la meidän pitää
hävetä alinomaista alastomuut
tamme ja kurjuuttamme kun toi
silla on 'yltäkvllin kaikkea heillä
jotka eivät sormeaan ole liikutta
neet iiässään millinkään hyödyl
liseen työhön ja kuitenkin —
Suuri on -ero ihmisen ja ihmisen
viilJTtä Heillä iloa mässäämistä
viiniä lepoa y m Meillä jo lap
sena leikki kielletty nauru vai
mentunut ilo itkuun sulautunut
hymy huulilta paennut Sydän
on pakahtua näitä kaikkia ajatel
lessa Ki ole ihme jos kuulee
niin monen köyhän ainoan toivon
ia pelastajan olevan kuoleman
T a v i s t ak aa m me h a rt e i 1 1 am m e
loi-seläjät laiskat ryövärit ihmis
pedot ja nvsrhatj-W jotka lavit
meidän n östämme hiestämme
ia verestämme Meillä on suuri
ihmekätekevä voima kun rae tyo
läiset kaikki yhdessä yniniätrativ
me ottaa oikeuden ja vapauden
itsellemme Jokainen t'y Iäinen
työstään saakoon työnsä tulokset
Silloin on uusi siosi todella oi-
nen ja ilon t m ii köyhälistöllekin
SATEINEN NOA-KERTOMUS
Kirj Mlizahetb Sears
(Jatk)
"Kyliä" sanoi Hill kiivaasti
äkkiä ravistaen pojan pientä )k
miTsta "Nyt kuuntele" niin kau
an ku nmiuä kerron äläkä enään
sekaannu''
''Isä" -an i Ydie-poika pelok
kaana "Mitä?"
' Saanko kysyä vielä jotain?'
"Ilvvä mitä se nn?"
"Minä en pidä Jumalasta Mi
nä en pidä -en olevan kaunista
että lutkuttaa lapsiraukkoja ja
äuiraukkoja''
Hill kumartui lisäämään pinta
tuleen — ja huokasi
"laa — niin — no — niin
" ia hän rakensi suinen arkin
ia ajoi sinne kaikkia eläimiä kak
sittain Hiin ajui sinne kaksi
suurta elefanttia kaksi isoa tiike
riä ja-'' '__
"Kaksi suurta karhua" anoi
Yille-poika taputellen kät'"siääii
hämmästyneenä "Ajoiko faän
sinne kaksi isoa karTnta sä :l
joiko?" "Kyllä kaksi suurta karhua
ja — "
"Ja kaksi nientä hiirtä Ajoi
ko hän arkkiin kaksi pientä hiir
tä?" '" Kyliä kyllä hän ajoi sh ne
kaksi pientä hiirtä Atra mirmn
nyt kertoa"
"Söivätkö ne kaksi i-oa karhia
ne kaksi pientä hiirtä'"
" Eivät ne syöneet"
"Miksi eivät karhut syöneet
hhnä? Meidän iso musta ki-sa
kef'an söi hiiren
"Jaa Noa - niin hän pani ne
eri huoneeseen ininä huulen
"Päästikö hän yhtään nimiä
lasta a äitiraukkaa arkkiin?" -
"Ei ei ketään muita kuin oman
perheenpä"
"Eivätkö ne ihmiset h: l umeet
tulla arkkiin : '
"Lopulta he hakisivat riutta
eivät aluksi''
"Eikä Noa päästänyt heitä
sälle!" Ville-pojan silmissä kii
lui kauhisJns
"Ei! Kuule nyt poika jos et
sinä nyt kuntele niin — "
"Mutta minä en pidit siitä N-a-miehestä
Wa Hän oli paha
mie Jos joitakin pieniii "apsia
tahtoisi tuiki meille sisälle eikä
hukkua niin sinä laskisit in tikit
sisälle etkö isä ' '
"Jaa ja sitten satoi ja sat 'i ja
satoi—"
"Onko se Jumala joka hukutti
ne pienet lapset se sama Jumala
jolle minä luen rikmiksen-' Mka
ilta?"
"Se on se sama Jumala"
"Isä minä en koskaan eni
lue hänelle rukoustani Minä en
pidä hiine-tä Isä hnknttLii-o
hän minut jos en lue hänelle ru
koustani?" "Minä sanon sinulle (ittiokai
rien" sanot Hill epätoivoiseni
jouduttuaan pääsemättömään soi
mirin "antakaamme äidin kertoi
lopun tästä kertomukje -ta tultu
aan kotiin Hän muovaa srrt hy
väksi sinua varten ja niittää
juuri niin kuin -se ou Pulin-'
kaamme nyt piikkisialta japie-'
riestä oravasta"
"Joka juoksi rantatie un
hiinen äitinsä häntä kielsi ja juna
ajoi yli hänen häntänsä katkais
ten sen?"
"juuri samasta" sanfr -Hill- vi-
paut fen jälleen talui-iiu- tutulle
maaperälle i
" I ly vä on isäi" suostu Vtlle
poika viihtvvästi asetelhai itse
ään isän sylissä ja ojen-ncllttl var--1
paitaan luita kohti -Tin minii
phhi noista sateisista rfoa-kerto-
tiluksista -mikään tl mitullle
koskaan kerro mitään sateisia
Moa-sattija"
Tuntia myöhemmin kun f ii t
ty hiljaa tuli sisälle Uf:: hau
heidät vielä tulen ääre-sä Vilic-f-ojan
punertunut poski li-pn::i
turvallisesti isänsä Värivartella
Bill katseli häntä raH'aud-lhi hy
räillen ainoaa hänelle tuttua sä
veltä "Hy vä on Hill" hyjnv iii Bci
ty "Tässä minä olen Tiina
la'j sen olisi pitänyt "Hi vuoteel
laan aikoja sitten TnkAo -hän
mk oviksensa?"
Pill katsoi hänee" altkiloise
na "Voi" hän sanoi 'Voi me
-1 yohdimme !''
UUSI '- —
KERJÄLÄINEN
Laulunsekainen nay-tclmii
kolmessa näytöksesi
Xi:j K LA VJ DIS PARK V OI IEN
Tarjotaan lyövtea näytttimoilln
Ne huvitoiiuJk unntt ja iuiyll
rnasenrat jotka cl at ol voi
neet saaria kuvaelmaa "Kerjil
lainen" viima aikoina kouki
kirjat o at loppuneet voivat
ottaa uiyeskin tämän tuioailooil
ja saada se nyt laajennettuna
ja korjattuna Nuotit uflurnavnt
mukana Kappalo oil koneelta
kirjotettu ja voidaan uita tilhet
taa u8armiallo iabollo kerralla
Osote: K P 15 D ihgwnl
Ave Toronto Ont Canada
-NEW YORKIN SUOM NAISTEN +
t OSUUSKOTT t
KA FAIKANVÄLITVS-T0tM)GTO +
S- 241 Lenox Ave & 122 St +
+ ''
Telefooni: 813 Momtog nido -t
-M-
Jos olette
Aipeä
„1o-b yli r erili-ittH m:o! t-ra ja nnisCoi taiiil
ou olitotlyaelia wdliiioii liiottolo siiom
iimsna hiat Irostat ♦! LabottuhlHk tauMUa nimi
li tBnfliu oireet im me esifmw iMMUul
]uik tilini taottava iuiHocu hinuaa jfjm
flrfuCkkmt eiviit olo pataatUlttakkiAUl VBo
Jcei nuouiuJaiSJa lltuiilieitu)
(TaniiD tinan taatto vapaii-Ai La rititini hUfc
ikB-iiu euumaliavu kvdhma il k Mwklj
tiivUu tarvilhetln mfc' Vruokaa tuoannU
laikLtitii ja iiumbouki tohtoria
Lim:]i in AplMoJti-oofltiarin
huoiu Aiittfck I shtlynvuliois -
f A U0NEL1 CO £t-IH)r WU