SIVU KAKSI
Tiistaina tammik 15 p 1918
No 3
kuin kysymys on tehtykin ei
kuitenkaan koskaan harhaan joh
taen vaan aina ohjaten oikeaan
suuntaan Muutamat kysymyk
set saattavat olla tärkeitäkin
varsinkin jos ne koskevat elä
män arvoitusten selville saamis
ta Kasvattajan tulee seurata
lasta tällaisissa tutkielmissa
vaikkakin ne koskisivat asioita
joiden perille hän ei itsekään
vielä siihen asti ole päässyt' Älä
koskaan työnnä kysyvää lasta
luotasi vaikka hänen kysy my k
" sensä olisi kuinka vähäpätöinen
silloin karkoitat hänet luotasi
niin "ettei hän tärkeimmissä ky
symyksissä enää käännykkään
puoleesi Vaikka vastauksesi o
lisikin kuinka yleinen sisällykse
tön ja tyhjä ei se kuitenkaan
keskeytä ajatusjuoksua vaan ke
hittää sitä eteenpäin Parem
min kuin paljaalla puheella ope
tetaan kuitenkin esimerkeillä
Ettemme väsyttäisi itseämme
ja lasta turhanpäiten silloin kun
se kyselee liian paljon tulee mei
dän olijata sen kyselyjä niin et
tä' se oppii kyselemään järke
västi Ellei lapsen tiedonhalua
ohjata oikeaan suuntaan kyse
lee se helposti sellaista että jou
dumme pulaan josta toisinaan
on ' vaikeakin suoriutua Olisi
helppo suoriutua sellaisesta pu
lasta' pienen viattomalta näyt
tävän valheen avulla joka la
vallisissa oloissa on nim mu
kava apukeino Mutta siitä
vfti olla huonot seuraukset Lap
si käsittää kaikki aivan kirjai
mellisesti niin pian kun se huo
maa että olemme valehdelleet
rupeaa se epäilemään meitä ja
siten itulee koko siveellinen vai
kutuksemme vaaran alaiseksi Se
ei kenties sano mitään mutta se
hämmästyy ja vähitellen vie
raantuu meistä taikka jos valhe
miellyttää sitä rupeaa sekin va
lehtelemaan ja siten on valeh
telija valmis
Lasten tiedonhalun järjestelys
sä 'samoinkuin- kasvatuksessa y
lensä on toimittava niin paljon
kuin mahdollista välillisesti niin
ettei tarkoitus ole selvästi huo
mattavissa Niitä ei myöskään
kiusata asioilla joka ci niitä sil
lä hetkellä huvita Toisella ker
taa ne ovat sitä vastaanottavai
sempia Mitä ei silloin heti voi
da selittää siitä otettakoon tie
to tutkimalla kirjoista tai kyse
lemällä muilta ihmisiltä koe
tettakoon ottaa selvä niistä mo
nenlaatuisista asioista joita ei
opettaja koulussa selitä Voiko
olla'" suloisempaa tehtävää kuin
tutkia maailmaa lapsemme käden
täjuttamana joka parhaiten ky
kenee osoittamaan meille tieto
jemme aukkopaikat ja puutteel
lisuudet! (Jatlc)
NAISASIASTA
(Jatkoa eusimäiscltä sivulta)
ossa Kokouksessa ehdotettiin
se on luonnollisesti1 esiintynyt seuraavia uudistuksia:
aikaisemmin eri muodoissa kuin Naisille pääsy kouluihin yli
riyt" " Sen alku on haettava kau- opistoihin virkoihin ja ammat
kausesta hämärästä muinaisuus teihin Sama palkka samasta
destä ' ~ työstä samat oikeudet naiselle
✓ Mut} a yhteiskunnalliseksi liik- kuin miehelle itseensä lapsiinsa
keeksise on muodostunut vasta ja omaisuuteensa nähden Val
viinre vuosisadan keskivaiheilla tiollinen äänioikeus samoilla eh-
jolloin järjestetty naisasialyö ai-
koi
Naiset entisajan sivistyneis-
sikin yhteiskunnissa laskettiin
vain tärkeimmäksi tavaraksikilöä perustaen äänioikeusliitto
miehen irtaimistossa Miehen ja ja julkaisten naisasia-kirjallisuut-
naisen suhteista taloudellisesti ta seka lahetellen lainsäätäjille
oli se ajatus yleisesti vallalla tuhansia anomuksin naisten oi
että kaikki miehet elättävät kaik- keuksien - puolesta
ki naiset laman oraKSuman
mukaan lait laadittiin sellaiseen
muotoon että miehelle annettiin
holhoojavalta naisen yli
Nainfcn melkein poikkeuksetta
työskenteli perheenpiirissä jos
sa hänelle riitti runsaasti työtä
kun kaikki talouden tarve-esineet
valmistettiin kotona
Mutta kun tehdasteollisuuden
aika alkoi riisti se naisten koti
työn tehtaisiin Niinana se ajoi
suuren osan naisia ulos koctin
piiristä etsimään työaloja kodin
ulkopuolelta
Taistelua olemassaolon puoles
ta pakoitti naisia vaatimaan su
kupuolelleen oikeuksia kuten
kouluja ammattisivistystä laa
jempia työaloja jne
Mutta heidän kohtuullisimpia
ja arimpiakin vaatimuksiaan a
Ulssa vastustettiin Pelottomiin
mät rohkeimmat naiset jotka
näitä asioita ajoivat pidettiin
vain kiihkoilijoina ja tyhjänpäi
väisinä intoilijoina
Ikävintä oli kun suurin osa
naissukupuolesta ei ymmärtänyt
oman asemansa kieroutta vaan
usein suurin vastustus lähti juu
ri naisten omista riveistä
Ajatus naisasiatyön tarpeelli
suudesta heräsi sosiaalipolitillis
ten kysymysten orjien vapautta
misen ja vapaakaupan yhteydes
sä Näiden kysymysten hyväksi
toimeenpantiin kiihkeä agitatsio
ni Amerikassa ja Englannissa
"Naiset ottivat alettuun toimin
taan innolla osaa
Sen ohella tulivat he huomaa
maan kuinka voimattomia he
ovat niin kauan taistelurintamas
sa kun he eivät voi vaikuttaa
minkäänlaiseen lainsäädäntöön _
Silloin selveni tarkkanäköisille
naisille se että ihmiskunnan si
veellisyys pysyy alhaisella kan
nalla niin kauan kun toinen puo
li ihmiskunnasta täytyy olla vail
la vapautta ettei saa ottaa osaa
tvöhön joka-1 tarkoittaa epäkoh
tien poistamista Tässä tuli jul
ki totuus ettei toisten kärsimyk
sille suoda samaa huomiota kuin
omille sillä miehet' eivät halun
neet eivätkä voineet yksin ajaa
naisten etuja vaan naisten täy
tyi ottaa asiansa ajettavakseen
'Amerikalaiset Elizabeth Cady
Stanton ja lueretia Mott kum
pikin innokkaita orjaemonsipatio
nin ystäviä tunsivat omasta ko
kemuksestaan ne vaikeudet jot
ka kohtasivat naisten yhteiskun
nallista' työtä He kutsuivat v
1848 kokouksen Seneca Falls'in
1-aununkiin New Yorkin valti-
doilla naiselle kuin miohellekin
Näiden mainitsemieni naisten
rinnalla on toiminut muuta sa-
maan asiaan innostunutta hen-
V 1854 saivat naiset luvan toi
mittaa lähetystön kongressiin
asiaansa esittämään
Amerikan naisasian ystävät
ovat perustaneet vaatimuksensa
Amerikan Itsenäisyysjulistuk
seen jonka johdannossa selite
tään että kaikki ihmiset ovat
luodut yhdenvertaisiksi ja että
heillä on eräitä luovuttamatto
mia oikeuksia joita hallituksen
tulee ttirv
ita Alutta siitä huo
limatta on tassa n s vapaassa
maassa suurin osa naissukupuo
lesta vailla tärkeintä kansalais
oikeutta Vasta muutamissa val
tioissa on naisten äänioikeus
saatettu voimaan
iSiirrymme Amerikasta Eng
lantiin Siellä kohtaa meitä sa
ma sitkeä taistelu ja ehkä vielä
johdonmukaisempi työ naisen
vapauttamiseksi
Vapaakauppa tai sielujen kestä
essä 1830—1840 luvulla otettiin
kysymys naisten valtiollisesta
äänioikeudesta esille Järjestet
ty työ naisten äänioikeuden hy
väksi alkoi 1850 luvulla Nero
kas naisasian puolustaja John
Stuart Mills parlamentin jäsen
asetti naisen valtiollisen äänioi
keuden yhteiskunnallisten uudis
tusten eturiviin :
Hän ei puolustanut naisasiaa
nojautumalla kansalaisten yhtä
läisiin oikeuksiin kuten Ameri
kassa vaan hän katsoi sen ole
van ajan etujen mukaisen uu
distuksen joka on kaikinpuolin
tarpeellinen ja suotava Saman
Stuart Millsin teos "Naisen val
lanalaineu asema" on vapaamie
lisen -katsantokannan tärkein oh
jelmakirjoitus naisasia-alalla
Naisten äänioikeustaistelua
Englannissa ajaa kolme eri yh
distystä "Naisten äänioikeuden
kansalaisliitto" "Naisten valtiol
linen ja vhteiskunuallinen vhdis
tvs" sekä "Naisten vapausliit
tö" Vaikka ei näiden yhdistys
ten taistelutapoja ole yleisesti
hyväksytty kun he joskus ovat
harjoittaneet laittomuutta vaa
tiessaan laillisia oikeuksiaan voi
kuitenkin löytää lieventäviä se
litvksiä heidän menettelylleen
jos seurataan naisten äänioikeu
den taistelua Englannin parla
mentissa Man-saarella Englannin ran
nikolla saivat naiset valtiollisen
äänioikeuden v 1880
Austraalian liittovaltioissa on
naisilla valtiollinen äänioikeus
Uusi Seelanti kulki kehityksen
etunenässä Siellä saivat naiset
äänioikeuden v 18n3
Saksan naisasiayslä ville -täytyy
myös antaa suuri tunnustus Hei
dän on täytynyt taistella van
hoillista käsitystä vastaan naisen
personasta ja elämän tarkoituk
sesta Heidän työtänsä hidastut
tamassa ja jarruttamassa oil ol
lut suuri vanhoillinen kirjalli
suus joka on asettanut naisen e
läniäntarkoitukseksi vain toime-
ihanteen
Huolimatta esteistä perustivat
Saksan naiset v 1893 Naisten
Kansallisliiton Eri äänioikeus-
- liitto ajaa valtiollista äänioikeus
asiaa
Ruotsissa naisasialyö ah net
tiin v 1873 jolloin vhdistvs
" Naidun naisen omistusoikeuden
hyväksi"- perustettiin V 1S84
syntyi "Fredrika Bremer liitto"
joka oiv Ruotsin varsinainen
naisasia-yhdistys ja johon liit
toon edellinen on myöhemmin
yhtynyt -Kysymys 'naisten val
tiollisesti äänioikeudesta otettiin
ensikerran esille v 1884 valtio
päivillä Sen jälkeen on nais
kysymys ollut tärkeänä pohdin-
nan aiheena Varsinaisen agi
tationin ohella on toimeenpantu
luentoja ja keskustelukokouksia
ympäri maata naisten yhteiskun
nallista kasvatustyötä varten
Kunnallista äänioikeutta naut
tivat Norjan naiset saivat val
tiollisen äänioikeuden v 1907
Jo v 3901 hyväksyivät Suurkä
räjät lain minkä mukaan naiset
jotka maksavat veroa samoin
kuin ne naiset joiden miehet o
vat ' verotetut ovat äänioikeute
tut ja vaalikelpoiset kunnallisis
sa vaaleissa
Tanskassa perustettiin naisyhdistys-
1871 Vuonna 1908
myönnettiin Tanskan naisille y
leinen ja yhtäläineV äänioikeus
kunnallisissa vaaleissa jonka
kautta Tanskan naiset pääsivät
vaikuttamaan yleisten asioiden
järjestämiseen
Naisasiaaate Suomeen on tul-
lut Ruotsista Fredrika Bremer
in kaunokirjalliset teokset antoi
vat ensimmäisen sysäyksen ja
herätyksen naisasiatyön tarpeel
lisuudesta Fredrika Runeberg
Adelaide Ehrnrooth ja heitä seu
raten Minna Canth lukuisilla kir
joituksilla ajoivat naiskysymystä
Suomessa Myöhemmin on sa
maa asiaa innolla ajanut Alex
andra Gripenberg' V 1884 pe
rustettiin Helsingissä Suonien
Naisyhdistys Sen tarkoituksena
on naisen tilan kohottaminen':ie
dollisessa ja siveellisessä suh
teessa ja naisen taloudellisen ja
yhteiskunnalisen tilan paranta
minen Sen alottcesta on tehty
useita valtiopäiväanomuksia
naisasian hyväksi ihvj pe
rustettiili naisasiayhdistys Unio
ni Naisasialiitto Suomessa jon
ka tarkoitus on miesten ja nais
ten yhteistyön kautta vaikuttaa
naisen kasvatuksen parantami
seksi naisten työalojen laajenta
miseksi ja yleensä naisen ase
man kohottamiseksi Sittemmin
v 1900 perustettiin Sosialidemo
kratincn Naisliitto joka kannat
taa Suomen työväenpuolueen oh
jelmaa - Sekä Suomen Naisyh
distyksen että Union ohjelmissa
oli alusta alkaen naisten valtiol
lisen äänioikeuden vaatimus sa
moilla ehdoilla kuin miehillä Tä
män vuosisadan alussr otti so
siaalidemokratinen puolue ylei
sen yhtäläisen äänioikeuden oh
jelmaansa asettaen siinä miehen
ja naisen yhdenvertaisiksi Suo
men naiset olisivat mahdollises
ti saaneet odottaa kauemmin val
tiollista äänioikeutta elleivät
suuret mailmanhistorialiiset ta
pahtumat olisi saattaneet Suo-
Haan talonemännän