Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, January 08, 1918, Image 8

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    SATEINEN NOA-KERTOMUS
Kirj Elizabeth Sears
Suom Lyydi Gratchef
"Hänhän on vain lapsi" hy
väillen sanoi Betty "pikku pik
kuruinen lapsi Bill Hän ei vie
lä sitä ymmärrä' Meidän täytyy
odottaa' kunnes häh ehtii vähiin
vanhemmaksi"
"Hyvä taivas Betty!" huudah
ti Bill "hän on kolmen vuoden
vanha ' Minä hänen ijällänsä o
sasin täydellisesti sunnunlaikou
luläksyni joka ikinen sunnuntai
aamu" eikä hän vielä tiedä raa
matusta niin mitään Hän ei
milloinkaan ole -ollut kirkossa
Se on vallan kunniatonta ettet
itiä Jaskaan opeta lapsellemme
mitään raamatusta"
"Hyvä on Bill" myönteh
Bettv "aiota sinä Eihän si
nua 'mikään estä lukemasta hä
nelle vaikka koko raamatun jos
sinua niin haluttaa 'Mutta Bill
minä varotan sinua hän on vain
lapsi Minä vakuutan hänen lu
kevan iltarukouksensa kauniisti
ja mitä voi enemmän vaatia kol
mivuotiaalta?'' ''Ei lapsia siten kasvatettu
minun lapsena ollessani" vastus
teli Bill
"Voithan kertoa hänelle raa
matun kertomuksia tänä iltana"
hymyili Betty "minä menen het
keksi katsomaan äitiäni Minä
riisun ja kylvetän hänet ja si
nä voit viedä hänet nukkumaan
Mutta älä millään muotoa tuu
dita häntä Minä en tahdo het
keksikään uskoa sinua tuon lap
sen kanssa kahden — sinä tuudi
tat häntä ja pitelet häntä sylis
säsi tuntikausia sen jälkeen kun
hän on nukkunut Aseta hänet
suoraan vuoteeseensa ja jätä hä
net nukkumaan yksikseen"
"Äitimme tuuditteli _ meitä"
selitti Bill itsepintaisesti "Me
ne sinä vain menojasi eukkose
ni ja minä hoidan 'Ville-poikaa
Luulonpa voivani hänet kylvet
tääkin Sinä olet ollut _ hänen
kanssaan sisällä koko päivän ja
se on sinulle hyvä saada vähän
raitista ilmaa"
"Ajat ovat muuttuneet sen
jälkeen kun sinä olit lapsi Bill"
sanoi Betty merkitsevästi asetel
lessaan pientä sievää hattuaan
lainehtivalle tukalleen "Hyväs
ti Ville-poika ole hyvä poika
sill'aikaa kun isä asettaa sinut
vuoteelle"
"Kyllä" soperteli Wille-poika
ihastuneena "enkä minä itke si
nua äiti enkä rajnä ole huono
poika enkä mikään ja sinä viet
minut katsomaan eläimiä puis
toon huomenna etkö äiti?"
"Tietenkin vien rakkaani" sa
noi Betty irtautuessaan poikansa
kertoo minulle luotettavia satu
ja" "Eikö äiti koskaan kerro si
nulle mitään raamatusta?"
"Äiti kertoo minulle haltioista
ja pienistä kääpiöistä" sanoi Ville-poika
uskollisena "mutta minä
pikku o r a v a - s a d u s t a
innokkaasta syleilystä jonka
Yille-puika hänelle antoi erojai
sikni "Isälläsi ja sinulla tulee
olemaan suurem moista aikaa
täällä kaksin kertoellessanne toi
sillenne mitä kummallisimpia
juttuja silTaikaa kun äiti menee
katsomaan isoäidin uutta h at- pidän siitä
tua _ _ enin
Sade naputteli sievästi akku- "Hyvä on" sanoi Bill "odota
noita vasten Hillin kömpelösti kuu niinä sammutan joitakin näi
niutta rakkaasti laittaessa poi- tä valoja ja sitten minä kerron si
kaansa iltakylpyyn Ville-poika mue muutamia merkillisiä kerto
silloin tällöin toirnekkaasti oh-m uksia"
jasi isänsä kvlvvn eri yaiheissa
"Äiti antaa" minun ottaa oikein Lapsen pienoinen ruumis noja
pilkän kylvvn — joskus" poika tiineenä hänen rintaansa vasten
viittaili nähdessään isänsä kat- ctsi ajatuksistaan jotakin
kaisevan koko toimituksen hyvin Jolla vo) aottaa laikansa uskon
lyhveen "Isähän ei anna ' mi- to-opetuksen Outo vajavaisuus
nufle tarpeeksi aikaa kvlpemi- lllrle tuntui ympäröivän hanta
seen niin kuin äiti tekee Äiti Nau mieli surtaa koko vastuun
taputtelee minut aivan kuivaksi alaisuuden Bettyn hartioille Mui
ja sitten hän antaa minun itse hä" itsepintaisesti piti kiinni
laitella iho-jauhetta itseeni Kos- mielipiteestään että poikansa oh
ka äiti tulee kotiin isä?" i° tarpeeksi vanha etta hänelle
"Hetken kuluttua" vastasi voitiin opettaa usKontoa
Hill kartellen "Tule pois jo
Ville-poika sinä olet ollut jo'
tarpeeksi kauvan vedessä"
'"Ja äiti poimii kaikki pyyhkeet
panee saipuan paikoilleen ja pe
see ammeen sillaikaa kun minä
ripotan ihojauhetta päälleni"
paapotteli Ville-poika kylmästi
ia
Alina kerron sinulle Aoan ar
kista" sanoi Bill ''se on sopiva
sadepäiväkertomus Oletko kos
kaan kuullut puhuttavan Noau
arkista?"
"Siitäkö jonka joulupukki
toi?" -
"Tostakin sellaisesta Xiin
vanha Noa eli kauan kauan sit-
hän kertoilee minulle paljon ren ennenkuin sinä olit syntynyt-
kaikellaisisla asioista
"Isä ei osaa pestä ammetta
Tulepas tänne nuori mies Äiti
laiftaa kaikki -paikoilleen tul
tuaan takaisin hän tietää miten
se telidään "
"Äidit osaavat tehdä kaikkia
eikö?" sanoi Ville-poika run
saasti levitellen ihojauhetta pyö- eivät tulleet hyviksi
reille polvilleen "Miksi eivät
isät tiedä kuinka pieniä poikia
kylvetetään ja puetaan yöpai
taan ?"
"Jaa tavallisesti — " alkoi -Bill
"Aiotko sinä kertoa minulle
sadun kun olet saanut ne napit
kiinni isä ?"
"Jos sinä olet hyvä poika" sa
noin liill myönncllen
"Siitä pienestä oravastako jo
ka ei totellut äitiään?" kysyi Ville-poika
heilutellen ilmassa käsi
ään ylen ihastuneena
"Pitäisitkö kuulla joitakin raa
matun kertomuksia tänä iltana?"
kysyi Bill viivylellen "Tsä ei o
lekaan koskaan sinulle kertonut
mitään raamatusta onko?"
"Ovatko ne hauskoja satuja?"
kysyi Ville-poika luottavasti
"Eivät aina" vastasi Bill
"mutta ne ovat kasvatusopilli
sia" "Mitä se tarkoittaa?" uteli Ville-poika
'kyyristyen viihtyvdsti
isänsä syliin Hänen punertavat
varpaansa pistivät esiin uinaillen
ja hän sinisillä silmillään katseli
tulisijan palavia halkoja "O
vatko ne sadut luotettavia? Äiti
kään ja ennen kuin minäkään o-
Iin svntvnvt tai isoäiti oh synty
nyt' "Kuinka kauan sitten?"
: "Oikein pitkä aika sitten Ja
siihen aikaan olivat ihmiset oi
kein pahoja Jumala aina kehot-(
ti heitä olemaan hvviä mutta he
1 edel
leen olivat pahoja Sen vuoksi
heitä piti rangaista — kuin pie
niä poikia rangaistaan heidän ol
lessaan palloja"
"Olivatko ne ylitä pahoja kuin
Tenava-mäen pojat?"
"Juuri saniallaisia kuin Tenava-mäen
-pojat"'
"Äiti sanoi etten minä kaskaan
saa leikkiä Tenava-mäen poikien
kanssa Joskus Tenava-mäen
pojat tulevat tänne saakka ja äiti
sanoi että kun ne tulevat niin mi
nun pitää juosta suoraan kotiin"
"Xiin sinun pitääkin — - Ja
niin ne ihmiset — — "
"Pitikö kutsua poliisi?"
"Kyllä tietenkin täytyi kut
sua poliisi Ja niin Jumala — "_
"Yhtenä päivänä ne Tenava
mäen pojat olivat niin pahoja et
tä täytyi kutsua poliisi ja ne po
jat kiusasivat häntä ja repivät
pois hänen tähtensä" -
"Minä luulen että ne ovat hy
vin palloja poikia- — Xiin
Xoa — " '
"Repivätkö nekin pahat ihmi
set poliisilta tähden?"
"Kyllä nc veivät hänen täh
tensä Kuules poika sirriin täy
tyy olla hiljaa niin kauan kun mi--nä
kerron Et saa enää sekaan
tua' Ville-poika huokasi- syvään vai
puen syvemmälle isänsä syliin
"Niin sitten Jumala käski No
an rakentamaan itselleen ison lai
van jota hän kutsui 'arkiksi' Tä
män käski jumala sen tähden et
tä hiin aikoi suurella sateella
hukuttaa kaiken" 1
Äkkiä sade pieksi "vihaisesti
akkunoita vasten ja Ville-poika
nosti päätään ja hellittämättä
tuijotti mustiin akkttnarmituihin
Hän vavahti ollen mielihyvilliiän
siitä että hänen säikähtäessään'
isänsä oli häntä suojelemassa
"Hukuttikö sade heidät kaikki
isä?'
'"'Kyllä pian kaikki huoneet
keinuivat irti perustuksiltaan ja
yhä satoi ja tulva kasvoi niin
kauvan että kaikki olivat huku
tetut" Ville-pojan silmät tulivat pyö
reitäkin pyörcimmiksi "Tsä-rupeaako
meidjin talomme kellu
maan veden päällä?"
"Ei meidän talomme Tämä
on vain kertomus Noan arkista"
"Mutta nyt sataa isä"
"Minä tiedän muttä_ tämä on
pikkuruinen kevätsade joka saa
ruohon kasvamaan ja lehdet puh
keamaan puihin suojelemaan pik
ku poikia kuumuudelta"
"Koska sitten meidän talomme
nousee perustuksiltaan?"
"Meidän talomme ei ollenkaan
nouse perustuksiltaan Tämä ta
pahtui kauan kauan sitten pa
hoille ihmisille Mutta Iktftiles
ny+ nuori mies-jos minä kerron
tämän kertomuksen — "
"Htikutettiinko kaikki pienet
lapsetkin ?"
"Kyllä nekin hukutettiin"
"Ja kaikki äidit?"
"Minä luulen Sinun pitää nyt
olla hiliaa ja 'kuunnella muuten
emme koskaan pääse tämän ker
tomuksen loppuun"
"Mutta äidit eivät ole pahoja"
"Jaa" väitteli Bill "niin Juma
la --"
"Ovatko äidit pahoja isä?"
"Eivaf tietenkään eivät äidit
ole pahoja"
"Jumalako1 hukutti ne kaikki
pienet lapset ja äitiraukat ?"
- CJatk)
Yhdentoista vuotiaan
Tyyne Saaren puhe
pidetty Fort Bragg'in s s osas
ton nuorisoliiton iltamissa
30 p jouluk 1917
Toverit — pienet ystäväni : —
Xyt on meillä nuorisoliitolla il
tama niin minun pitäisi puhua
jos osaisin" Xiin jos alkaisin
(Jatkoa viidennellä sivulla)