Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, January 08, 1918, Page PAGE SEVEN, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 2
Tiistaina tammik 8 p:nä 1918
SIVU SEITSEMÄN
tosin aika tavalla Häpesin ja
itkin itsekseni Selkäsauna olisi
maittanut paljua pa -emmalta
kuin nimitys varas sillä en tien
nyt varastavani siinä kun "ronm
korista uskalsin pistää jalkoihi
ni lainaksi herralta kauan aikaa
sitten hyjjätyt patiinit
Eräänä iltana työni tehtyä
menin taas ukon luo Kenkäni
olivat niinkuin uudet I Iän oli
putsannut ne kiiltäviksi Ukkoa
kin nauratti kun näki niiniin i
loni hänen naurunsa oli soinnu
ton Hän oli unohtanut jo kau-A-an
aikaa sitten kuinka naure
taan — —
Kun olin saanut kengät jal
koihini ja olin pois lähdössä oli
ukko painunut käsiensä varaan
aajtuksiinsa ja suuret kyyneleet
vierivät poskipäillään
Hyljätty "Yaden parka ajat
telin ja en tiennyt kuinka olisin
lohduttanut ukkoa Luulin itse
olevani mailmassa kaikista hal
vin' ja hyljeksityin orpo mutta
Ukon suru oli syvää tuskallista
ja hän nyökäytteli itseään edes ta
kasin Kinnastaan kohosi ras
kaita huokauksia Minä seisoin
'mykistyneenä niinkuin naulattu
oven pieleen En tiennyt mitä
tehdä ja mitä sanoa sillä mi
nuunkin koski hänen surunsa
Hämmennyin yhä enemmän
ja pyrskähdin itkuun minäkin
Hän säpsähti ja kuivaili tur
tuneilla jäykillä kourillaan kas
vojansa Rintansa rysähteli
tuskaisten huokausten painosta
"Älä sinä itke lapsikulta! En
voinut hillitä itseäni kun näin
että o]en vielä täällä ioksikin
hyödyksi ihmisille Luulin etten
enää koskaan saa minkäänlaista
iloa aikaan mutta nähtyäni rie
musi sai muistot entisyydestä
minussa vallan ja jos tahdot
kuunnella kerron sinulle lyhyes
ti pienen tarinan"
Hän siirsi smitarivi'ikeitääii
hiukan syrjään pieneltä pöydäl
tään otti piirongin laatikosta
valokuva-albumin ja asetti sen
pöydälleen Siirryin uteliaisuu
desta ja osaksi osanotosta su
ruunsa vanhuksen luo Hän kui
vasi silmälasinsa oikasi köyrty
neen vartalonsa - niin suoraksi
kuin mahdollista silitti harmai
ta harvenneita hiuksiaan-ja leu
kaparlaansa rykäsi parisen ker
taa ja vapisevin sonnin osotti
erästä perhekuvaa albumista sa
noen: "Katsos lapseni Iässä on
potretti otettu noin 35 vuotta
sitten — silloin olin minä par
haassa miehtiden ijässä 38 vai
heilla Tämä tässä vierelläni on
vaimoni ia näet 2 tvtärui ja 4
poikaa Xe ovat lapsiani
Vaimoni on kuullut K vuotta
sitten Pojistani on enää eloisa
yksi ja samoin tytöistäni Tämä
japsi jonka näet tuossa vaimoni
sylissä on nvt aikuinen ihminen
Emma nimeltään Hän se pitää
tämän huoneen iiuhlaana pesee
-minulle paikkaa ia tuoni minul
le mitä milloinkin Kyllä Emma
on pitänyt isästään hyvää huul
ta ia hän onkin ainoa lohdutuk
seni maailmassa Poikani Alfre
din mitäisi olla Amerikassa mut
ta en ole kuullut hänestä mitään
16 vuoteen: liekö 'hänkään enää
elävien joukossa Kunhan saisin
vaan kirjeen nojaltani olijin niin
iloinen: olenhan sitä odottanut
nnn monta vuolta ja en väsy
odotukseen Sydämessäni on toi
vo että poikani vk-lä elää ja
olisipa se riemun hetki kun sai
sin vielä hänet nähdä omilla sil
milläni ja puristaa häntä vas
ten rintojani"
Tässä hän keskeytti kertomuk
sensa vähäksi aikaa silmänur
kissaan kiilsi kyyneleitä ja leu
kansa tutisi liikutuksesta Kat
seensa hän oli suunnannut kau
vaksi mutta minä olin paljaana
korvana Hän jatkoi: "Minulla
ja vaimollani oli suuret toiveet
elämältä kun oltiin nuoria mii:
ta elämä oli yhtämittaista tais
telua' ia saimme kokea paljon
vastoinkäymistä Kaksi vanhem
paa poikaa lähtivät kotoansa
reippaina ja elämänhaluisina
maailmalle En voinut 'heitä lii
dättää eikä auttanut äidinkään
rukoukset pyynnöt ja varotuk
set Heistä olisi ollut minulle
suuri apu kotona ollessa mutta
kuka vanhin arvaa kuinka kau
vän saa pitää ympärillään lap
sensa Xe menevät kuin linnut
lentoon pesästä ja harva takai
sin koskaan tulee jos tuleekin
on se mvöhäistä kun koti on
vieraan hallussa ja vanhukset
mullassa —
Xiin — kun vuosi oli kulu
nut tuli kirje että kumpikin
poika on hukkunut: olivat otta
net bvyryn "Odessa" nimiseen
'-eililaivaan Kuohumissa ja kir
jeessä seisoi että laiva oli jou
tunut 'haaksirikkoon ja kaikki
laivan väki hukkunut —
Sitä päivää en ikinä unhola
Minä miehenä jaksoin sen suru
sanoman kantaa mutta se särki
vaimoni sydämen Hän ei syö
nyt juonut tai nukkunut moneen
päivään harhaili vaan levotonna
vmpäri ja hoki poikien nimiä
oli menettää järkensä Lääkärin
hoidon alla hän siitä vihdoin
selvisi' mutta iloiseksi hän ei
enään koskaan tullut Tuijotteli
vaan viiteen paikkaan taikka it
ki Kolmas poika meni Amerik
kaan kohta tuon tapauksen jäi
keen ja pari vuotta siellä oltu
aan lähetti tiketin nuorimmalle
ja niin olivat tytöt vaan enää
luonamme Pojat kirjoltelivit
vaan kotiin silloin tällöin Kuin
ka moneen kertaan jokainoa
kirje luettiin ja lystiä oli pit
käksi aikaa Toinen pojista oli
kaivannossa työssä lännen val
tioissa ja Alfred muutteli pai
kasta toiseen ollen työssä mil
loin missäkin Lähettivät jou
luksi ja juhannukseksi "tasku
rahoja" kuten he kirjottivat
Oltiin puolivälissä 'heinäkuuta
ja hartaasti odoteltiin jotakin
tietoa pojista kun postimies tuli
kuin käskettynä ja jätti kirjeen
niiuulle se oli Alfredilla Tun
sin käsialan ja kiireesti ryhdyin
sitä lukemaan Siinä oli kaik
kein ensimäiseksi 'silmään -pistä -ä
musta risti ja kun seurasin
muutaman rivin niin maailma
musteni silmissäni käteni vapi
sivat ja en uskonut silmiäni Sii
nä Alfred kirjoit i että veljensä
poikani Toivo oli ruhjoutunut
kuoliaaksi putoavien kivien alle'
kaivannossa Voi lapseni sellai
nenko kuoleman omaksi sinäkin
jouduit Vainioni oli -pyykkiä pe
semässä rannassa ja en tiennyt
kuinka olisin hänelle kertonut
tiimiin tapahtuman -hän näki
kasvoistani että jotain on vinos
sa "Onko pojilleni ta-pahttimit
jokin onnettomuus? Sano jou
tuin mitä on tapahtunut?'' -
Ku uskaltanut sanoa totuutta
hänelle mutta ' ty töpk in olivat
saapuneet sillä ajalla kotia ja
lukivat avonaisen kirjeen pöy
dällä Pian juoksivat rantaan
itkien kertoman äidilleen veljen
sä -kuolemasta Vaimoni kiljasi
ja kaatui tunnottomana maahan
Hän kannettiin koliin ja oli hän
vuoteen omana monta kuukautta
Kuka uskoisi sitä surua nrikä
vallitsi silloin se on sanoin ke'"
tumaton Minä kirosin tätä järjestelmää
joka murtaa vahvankin miehen
sydämen ja elämän Siihen ai
kaan aloin tutkia sosialistista
kirjallisuutta ja -minulle selvisi
että meillä työläisilä on kaikilla
sama kohtalo edessämme Yh
dyin järjestyneisiin riveihin O
linhan viettänyt (0 vuotta tie
tämättömyydessä ja liarhaillut
pimeässä Nyt vasta aloin kä
sittämään asioita oikeassa valos
sa Päätin lopun ikäni taistelit
oikeuden ja sapauden puolesta
nuorempien tov-erien kanssa käsi
kädessä Kun tehtaan isäntä
kuuli että olen järjestyneiden
sakkiin vhtynyi sain uloshäätö
käskyn heti vaikka olin tehnyt
työtär hänelle yli 38 vuotta us
kollisesti' palvellut ja yhtämit
taa orjan tavoin raatanut nöy
rästi Xyt neuvottiin menemään
heiniä syömään ja taivaan -ui lv
asumaan En uskonut _ sentään
saavani noin röyhkeää ja havy-
tiintä nloskäskyä mutta mitään
ihmismäistä ei osaa odottaakaan
niiltä ryöväreiltä Xo ollaanhan
sitä toimeen tultu muuallakin
Sain muuttaa paikasta toiseen
Tyttäret kumpasetkin -menivät
naimisiin meidän tänne kella
riin muutettua ja heti sen jäl
keen kun vaimoni hautasin aa m
kätkeä maan poveen vanhemman
tytlönikin "Sinä muistutat tijin
paljon häntä lapseni kaikessa
liikkeissäsi ja olennossasi" —
Öljy lanujHissa alkoi loppu
maan Iltakin oli kulunut jou
tuin kuunnellessani vanhuksen
liikuttavaa elämäntarinaa
Hän jatkoi:
"laa olen taas niin puhuvana
tuulella Sinua jo varmaan 'pit
kästyttää mutta tule toistekin
tervehtimään vanhaa ukkoa ja
otappas luettavaksesi tämä ja
tämäkin on mukavaa ja opet
tavaista tutkia Hän ojensi mi
niille Karl Mar'in ja Engelsin
kirjottnmia kirjoja aj sen illan
perästä meislä tuli hyvät ystä
vät On monta vuotta 'kulunut nyt
siitä ajasta mutta en koskaan
unhota mielestäni tuota kilttiä
harmaahapsista vanhusta Hän
opetti minulle elämisen oikean
arvon
HOQU1AM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään cwns1on talolla Ainolan
sa joka torstai kello 2 jpp Osolcr 315—
lOth St Hoquiam Wash
HANNAN S S O ompeluseuran kokonkl
puletaan jokaisen viikon torstaina k Ilo P
iup Muom I Kahvia saatavana joka ko-
Kouksen loputtua
P0RTLAND1N S S Osaston ompelus--!
kokoukset puletaan o--i-tnn talolla joka
toinen torslai-ilta kello 8 — O-otc: 719
Montana Ave
lllllllllllllllllltlllllllllllllllMllllllllllhlinillMliillIliiMillllllllillltlllllllllltjlV
LASTEN
m vielä saatavissa
Hinta 15c
Lähettäkää ' kpl Iatleu
Joulua osotteella:
NiDii
ösote j
Rahaa seuraa rauhana
t
Lähettäkää tilaukset:
Box 99 Asior% fre '
IIIIIMIIIIIIIIIIIIIMIIIIIIMIIIIIIIIIIIIIIIIIIITIIIMIIMIIIIIIIIIIIIIIMIHItllllllltllHlllllllllll
ASTORJAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaslon talolla jok torvi ii'
ilta kello 8 Osotc: Zbl Tayloi Av
UUSI
KERJÄLÄINEN"'
Laulunsekainen näytelmä
kolrressa räytb toiesci
Kirj KLAUD1E PATlKKf 'NFIN
Tarjotaan työväen iiuyttänKMlln
No huvitoJmikunnat ja naytel-
mäscurat jotka eivät olo voi
neet saada kuvaelmaa "Krtjii-"
Iäinen" viime aikoina l osilta
kirjat ovat loppuneet voivut
ottaa myöskin tämän huouuoon
ia saada se nyt laajennettuna
ja korjattuna Nuotit seuraavat"'
mukana Kappale cn hennolla
kirjotettu ja voidaan uitit ihot
taa useammalle laholle kerralla
Osote: K P 15 Dinownlr
Ave Toronto Ont Canada
i
L
+-HW-W-H-H-l-HH~-4 +-H--H-++
j t
+ NEW YORKIN 6U0M NAISTEN -k
! osuuskoti t
+ JA PAIKANVÄLITVS-T0IMI8T0 +
+ 241 Leox Ave & 122 St +
+ +
' Telefooni: E13 Mornlrg itlo +
Jos olette
A lp
VyyMk VAPA iIaAKB KIRJA rW f
Jot-pp yli 25 eiilftioa mie-itoa ju naifto tantta
on olitntty neku Uyilolliui! lunttolo yiioin
Ittisit-ta liulil!(islo-"iLlioUakail tjimtftl niini
pii taudin oiieet ia nio pbituuinio Uiilto mh&
juiku niini tilattava luilkl-eu hiiinany in
(liUitkln-ot oivat olo iiatontUlatkkeiU vaun
Ic-si suomalaisia liiakhcilu)
(Tiimiin Uirjau saatto vapaani! Ja plliiwloM
'liliBsen Hruiiualiseu kodatsu illil ett tMlit
loxl-a larvitMitt nfcl Varuka buiubuuU
'aakkeitii ja hunibuuki tohtoria — l
— Luui'11'in Aptopki ©Bsntirin
HUom A ptnoli i V LtlvnvaHoisa r
f: A L10MHLL CO Suot-Tkir VYJiw