Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 8, 1918)
SIVIT KUUSI Tiistaina tamraik 8 p:nä 1918 No 2 Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa 1 äjnsHHnniiiiniiHinuiiuiniiimiiiiHnnnmiiiniH Öoko voimisteluseura tarpeellinen s s osastoissa? Kirj Martti Järvi Täällä Amerikassa ei suurim missakaan s s -osastoissa voida ifiifäii voimisteluseuraa ''hengis sä" eikä varsinkaan täällä län nellä ' ieneekö se sitten ensin kään tarkoitustaan vastaava hornina? Siitä !kysymy'1sestä kai sen ainainen lieikko-henkisyys jffhtutilkin Riipputthan 'se myös kin tietysti suorastaan tietämät tömyydestä voimistelun tarkoi tukseen ti ahde ti osaksi myös vaan velttoudesta ja on niitä vie Jäänniltäkin syitä Täältä meikäläisten keskuu dessa yleensä pannan hyvin vä ltän arv"a voimistelulle ruumiil lisena ji 'henkiseni kehittäjänä Ihaillaan miilun -voimistelijoiden ja urheilijoiden 'hyviä 'saavutuk sia jotka ovat -pitempiaikaisen sääiinulJisej 'harjoituksen kautta päässeet hyviin tuloksiin — sii ma kaikki ' 'Yleensä nykyinen käsitys voi mistelusta ja urheilusta on tur meltunut 'sentähden etlä se ou muodostunut 3'lcisen ajan ken een mukaan ammattimaiseksi jokainen henkilö joka ei tunne itsellään olevan mitään edellytyk siä tulla erittäin hyviksi joko voimistelussa tai urheilussa ei le halukas alkamaan puhumat takaan säännöllisestä 'pitkittämi sestä Kun kysyy joltakin unik si 'hän -ci yhdy voimisteluseuraan iiii) n tämä siihen liian vanha tai saa muuten voimistella !kyl läkseen sts hänestä ei tule enää mitään ennätysten lyöjää Vielä jonkun aikaa kun se ke-ihi-Uyy tähän suuntaan pidämme mc sitä ammattina johon ei kan nata ryhtyä ellei ole edellytyksiä lulla voimistelun tai urheilun a lalla sellaiseksi että voi sillä -ansaita leipänsä Sen käy niin kuin kaiken muunkin on käynyt nykyiseen taloudelliseen tilaan tultaessa Niinhän on jo käynyt smcrihaliisteu kausallisurheilut den suhteen Ne ovat suuria kettä Mutta on sentään meidän tar peellista tutustua 'voimistelun ja urheilun tarpeellisuuteen ei am mattina imutta ruumiillisena ja henkisenä kehittäjänä joka on kaikille hyvä ja johon (hyvin suuri osa sentään meidän kes kuudesU 'pystyy ja johon on ti laisuutta 'Ei se ehkä ole ihan kaikille tarpeellinen sillä joilla kJn ou työ niin monipuolinen ja mieluinen että se käy täysin voi mistelusta mutta se on hyvin harvoilla Suuri osa työläisistä tekee myös n im kovaa työtä että voimistelu olisi vain liikarasitus ta Väärin on näet ottaa voi mistelu kaikkivoivasta lääkkees tä siinä t avauksessa että sitä Ivarjoitefaart sopimattomasti Mutta nykvincn koneteollisuus "tekec työläisen työn niin yksi- jntoliseksi että hänen on aina vain tehtävä samaa ja sauna Hänen ei tarvitse kiinnittää (huo miotaan mihinkään muuhun kuin aina siilien yhteen ja -samaan ja ajan -pitkään 'hän nmuittuu varsin 'huomaamattomaksi konemaisek stelun vaih- si Hänessä on voimi televien voimisteluliikkeiden 'vulla pidettävä hitQtpiokyky vi reillä Kun tällaisia 'henkilöitä on voimisteluriveissä niin ke ai na tekevät kaiken ensi alussa jo ko liian myöhään tai liian aika isten Heidin ruumiinsa ei totte le tahtoa r myöskin henkilöitä jotka säikähtävät pahanpäiväisesti pie nimmästäkin 'he pelkäävät pie nessäkin korkeudessa ia todelli sen vaaran sattuessa menettävät kokonaan toimin t akvk y n s ä V o i -mistelit vahvistaa heidän hermo jansa ja kasvattaa heidän itseensä-! uoltamiskykyä paremmin kuin mitkään lääkkeet Tällaisissa tapauksissa olisi siis voimisteluseura tarpeellinen mutta ei yksistään tällaisten va javaisuuksien Korjaajana ole pi Kleltava 'voimistcl lisena siinä on puolia seuraa tarpeel- muitakin hyviä järkiperäisen ruumiin (hoidon innostajani kai se ou tärkein Mutta sen nojalla sitä melkein aina kouhotellaan jos minkälai sissa (puitteissa Voimistelu tu- lee ymmärtää liunkum -Pihkala sanoo : "pyrintönä niinkuin muutkin pyrinnöt" eikä' ilman ajan ja toiminnan tuloksia len nettävä äärimmäisyydestä toi seen Ss-osastois-sa olisi voimistelu seura erittäni tarpeellinen ja sa nottakoon — puoleensa vetävä laitos jos 's e oikein järjestettäi siin ja kehitettäisiin Sen vähän minkä minä olen täällä ojlut voimisteluseuran mu kana on- vain meillä aina harjoi tettu iltamia varten ja ainoas taan riviliikkeitä Ja kun en simmäiset on esitetty niin taas aletaan harjoitella toisiin ilta miin Voimisteluharjoitukset tu- levät työksi ja tarkoitukseksi vain näyttäytyminen Voimiste luseuroissa olisi säännöllisten harjotust lisäksi järjestettävä jä senten keskisiä tilaisuuksia jois sa saisi keskustella väitellä ke hittää iloista luottamusta ja rei maa toverihenkeä Mutta missä onkin yritetty sellaista siellä on nuo tarkoitetut tilaisuudet muut- tiineet pelkäksi remuamiseksi Sitten voisi pitkitetyn työn jälkeen janestaa kilpailuja ja u- tamia jotka kyllä ovat innosta- posti hän sen käsittää toisessa via sillä 'poikkeuksetta voi sa- kin Työläinen on liian rasitet noa että "voittaa" on "ainoa mi- tu päivän työstä kehittääkseen e 'hin kaikki sentään pyrkii tässä nää työssä suhteettomasti muo maailmassa dostunutta ruumistaan mutta Voittoa kohden meidän olisi mentävä tässäkin asiassa e o lisi hyvä keino koota nuorisoa joukkoomme silla sen avulla til iisi talvipuolikin tyydytetyksi la sitä se nuoriso vaatii -Kun k h vvmsa ru- UKKO WADEN Kirjottanut Aino Astren Oli kylmä talvipäivä pakka- nen nipisteli nenaa ja korviani °hkasi™ yaattetteni lapi puhal- si tuuli ja tuppasi paietemaan vaikka ahkerasti kävelin ja työn sin edelläni lasten rekeä Reessä istui kaksi lasta poika ja tyt tö Minä olin näiden lasten pe räänkatsoja eli piika Koko rumiini varsi ja jalko jani papeli kun kenkäni olivat uloskuluneet ia palkalla minka sain 6 markkaa kuussa" palve luspaikastani oli niin monta tar peellista ostettavaa että en tien nyt koska minulla olisi uusi pa ri kenkiä jalkojani lämmittä mässä Sain kolme kuukautta tehdä työtä ja säästää palkkani tyyten — joka pennin saadak seni ostetuksi uudet kengät Lapset joita työntelin olivat 'hyvästi ja lämpimästi puetut ja miuä peittelin ne parhaani mu kaan että ne eivät suinkaan sai si kylmää olivathan" ne minun rakkaimmat vstävät Tultuamme pihamaalle nostin lapset reestä ja nvt aloimme laittamaan lumilyhtyjä ja vallia Mööpeleinä näin siellä puusän Eilinen lumiukko seisoi siinä gyn piirongin keinutuolin as- nmi ylpeänä luuta kainalossa ja puppu suussa etta stvukuikevia kin nauratti Laitoimme sille la- fchi vähän kallelleen lan ja noella sutasimme sille kasvon piirteet ja napit takkiin Eräs sivukulkevista oli pysäh- tynyt katsoman työtämme ja taan ja järjestyksestään hän veti suunsa hymyyn nyö- Pöydällä huomasin pinkan ptt käyttäen myöntävästi päätään" nakantisia kirjoja ja Työmies Ilän oli usein ennenkin kulke- lehden nut poikki pihamaan mutta em me kiinnittäneet häneen sen suu rempaa huomiota Katsoin van hukseen tarkemmin kun hän sii nä seisoi Hänen ennen kookas vartalonsa oli käynyt vuosien kuluessa köyryyn' kuluneet vaat teet olivat hänelläkin - paallaau jaloissaan vilttitossut ja päätään suojasi karvalakki sivut kään nettynä korville ko„ sLnnoin ja minä mvöll sin kysyen samalla: "Asutteko täällä?" Olen nähnyt teidän kul kevan tästä ohi ennenkin" "Tuollahan kellarissa pesuhuo neen päällä on minun kamarini Olen tämän talon asukas ollut jo monta vuotta" Puheemme keskeytyi kun rou vani tuli ulos ja käski meitä si sään r peaa ymmärtämään nurinkuri- stiuclen yhdessä asiassa nnn 'hei- voimistelunkin avulla hän mah- dollisesti rupeaa -huomaamaan että hänen herransa on rasitettu ylellisyydestä jonka hau työn orja on luonut - Mihinkä toisiin ajatuksiin li ma johtaakaan? dimme olleet asuneet talossa - kuin kuukauden ajan ja minä tunsin jo jokaisen kellarin asuk kaan Siellä oli yövahti portti- vanu ja renKi perneineen asu- vi n e C n tn i i rt i + a o ti I i-onlmc maa ja a maun l jiua-iii vanuun TT r„Aa„ tT„ „„:m„:i: kenkj koska minun k välttämättömästi tarvitsivat kor jaamista menin eräänä päivänä kellariin ukon luo Rouva oli mennyt torille os toksille minulta olivat työt teh dyt pienempi lapsista nukkui ja suuremman otin kerallani "TVTitini nll nnl-irnef! L i 1 o f f tr minua vii tuiouiaati l pimtlmasta 'kenenkään kellarin asukkaan kanssa ie ovat tyn mää ja vaarallista väkell sanoi herra ja siksi meninkin noin varkain alas kenkäpari kainalos sani Oli niin kirkas ja heleä aurin gonpaisteinen päivä että "sil mät jäivät -ulos" kun tultiin huoneeseen luulin että nytkin kävi niin kuu astuin Ukon ka mariin mutta siellä oli aina pi meä ikkuna oli katon rajassa ja valon siltä peitti raput ja ve ranta jotka johtivat tien vläker- talaisille Pieni oU tuo ukon huone tiapöydän kaapin ja pan tuolia kaikki hyvin vanhanaikaista ta varaa mutta kodikasta Seinällä oli -pari taulua ja viulu Oli Ukko nähnyt joskus parempia kin aikoja sen huomasin kai kista jälelle jääneistä tavarois- Nyt juolahti heti mieleeni miksi minua on kielletty puhu masta ja seurstelemasta alaker talaisten kanssa Ukko oli työhönsä kiintynyt nakutteli ja silloin tällöin vas taili pienen pojan uteleviin ky- symyksiin sen jonka olin mu kaani Ottanut Kysyin ukolta saisinko lainata yhtä kirjasta Au keakseni "Kyllä ne joutavat ja lue tarkkaan lapseni Niisää on hyvää lukemista" sanoi hän Kiiruhdin kotia pelkäsin että muija on jo hyvin ennättänyt palata torilta mutta kaikki oli hiljaista Tyttö veti rauhallista untaan ja minä aloin heti luke maan Innostuin ja lämpenin si tä kirjaa lukiessani niin että u- nohdin itseni ja heräsin siihen kun muija kopisteli lunta jalois taan portailla Kiireesti työnsin kirjan piiloon ja- työhön ryhdyin entiseen tapaan kisaan tultuaan naki rouva minun laahustavan ja vilkasi jalkoihini Minulla oli kerran vanhat patiinit lainassa ja seli tin että "olen kengät vienyt suutarille ja pyydän anteeksi kun olen omin lupini ottanut nä-( mä vinniltä Hyvän nuhdesaarnan sain — sitä odotinkin mutta sain pitää ne patiinit omana siitä päivästä Varotettin "varkaudesta" piikaa