SIVU KAKSI
Keskiviikkona tammik 2 p:nä 1918
No 1-
yhdistää köyhätkin on sen mail
inaan tuonut Sen liitäisi tuot
taa iloa vanhemmillensa Kuul
kaamme mitä eräs proletaari it
se tästä sanoo: "Kun -käänsin
'katseeni nuoren vaimoni kasvoil
ta kohtasi se toisella vuoteella
levitetyn valkoisen liinan Sen
alla makasi toivomme kaipuum
me Kaipuumme: jm sieiu-
sa kadulta' tai missä tahansa sil
lä äidin täytyy myös tehdä työtä
tehtaassa: 'kapitalismi ottaa hä
net mielellään halvemmasta työ
palkasta palvelukseensa ja liän
menee — "mielellänsä" muka — -sillä
perheen elättäjän palkka ei
riitä Lajisi kasvaa näin suu
remmaksi ja hän saa niin pian
kuin suinkin jättää ilot ja leikit
ei vainut sinä 'hetkenä pettää ja- mennä hänkin "grottemyl-
lyyn" hänen lapsuutensa ja nuo-
ni ei x&
itseänsä Mika odottaakaan pro
letaarin lapsipoloista hänen jo
ka tuskin voi toimittaa vaimol
lensa välttämättömintä ravintoa
seuraavaksi päiväksi Mitä hyö
dyttää kaikki työ joka kuluttaa
lihaksemme hävittää 'hcfrnios-
tomme ja pimittää sielumme jo- tiin ainoaan huoneeseensa
kanäiväisen oriuuden ikeessä varsin yöksi vielä Iisaksi
iloinen mutta tasainen ja ym
märsi jokaisen sairaan tarpeen
pitemmittä selityksittä ja kerke
si aina auttamaan kipeimpään
hätään ja teki kaikkensa sairai
den hyväksi kohdellen jokaista
samalja lavalla Hänellä oli aina
joku ystävällinen hiljaisella- ää
nellä lausuttu tyynnyttävä sana
jokaiselle En tiedä miten hän
kaiken jaksoi ja ehti mutta hän
sen teki Ja hänenkin työvuo-
kun emme voi hankkia lapsillem
me ihmismäistä elämää voit
tavasti kaivautui se ajatus aivoi
hin että meidän täytyy tallata
jalkojemme alle ihmisarvomme
pyhimmät ja 'yleviin mät tun
teemme että meidän on turhaan
eläminen kulkeminen tie hämä
rästä pimeyteen voimatta iloi
ta lapsenrakkauden päivänpais
teisesta loistosta "
Ja 'kun tuo nuori vesa kasvaa
saa hän ensimäisen kasvatuksen -
riiitpn:i ia nliei aan siinä iloille ronsa on kaksitoista-tuntmen
tahi hänen ilonsa on katupoikana seitsemästä illalla seitsemään aa-
tai katutyttönä juoksennella ui- mulla "'
'kona kaupittelemassa jotain Aa- Tiesivät siellä pitemmän aikaa
mulla varhain menevät isä ja äiti olleet sairaat jutella toisenkinlai-
n-öhön väsvneenä tulevat he ko- sista yovuoronhoitajista joulen
johon
tävtvv
ottaa muitakin asukkaita Ja jos
isällä tai äidillä sattuu olemaan
vötvötä- tahi jos isä kodin ilotto-
muuden takia rupeaa juomaan ta-
hoidossa sairaat joutuivat kärsi
mään hoidon puutteessa Siis
näissä oloissa riippuu se hoita
jan luonteenonlaisista kyvyistä
tasaisesta luonteenlaadusta ja
hyvästä ruumiillisesta terveydes-
hi ios hän joutuu työttömäksi — ta ja kestäväisyydestä jos nau
VOI Olla JMtlluulllllll öaiiiiauiiui
Englannin paraimmista( !) työn
tekijöistä on aina nojn ' työt
tömiä — niin silloin Nykyi
nen kapitalismi hävttää tällä ta
valla perheen siveellisyyden kas
vatuksen siitä ollaan jo ymmär
täväisten ihmisten kesken mel
kein yksimielisiä (Jatk)
H-H-i 111 1 m 1 llII~H-HllIl'I 1 i-h-i-m-h-
KODIN OSASTO
jV4-4H--H"l"l"l"l"I"l"l"I"l"I-l--H--l"l"l"l' I ! I I I I t I I III I I ! M -l-I-I-H-H-H-
(Jatkoa)
Varsinaiset sairaanhoitajat sai
raaloissa ovat oppilaita Oppiaika
on kolme vuotta Opetus anne
taan käytännöllisen työn ja luen
tojen muodossa Palkkaa heille
maksetaan työstä opetuksen li
säksi seitsemän dollaria kuukau
dessa Asunnon ja ruuan he saa
vat myös sairaalassa Mutta kun
ottaa "huomioon että suurin osa
heidän opistaan 011 työtä ja ras
kasta ja kiusallista työtä niin ei
tuo seitsemän dollaria kuukau
dessa riitä Varsinkaan jos ty
töllä ei satu olemaan varakkaita
sukulaisia jotka pitävät huolen
heidän vaatetuksestaan (hoitaji
en täytyy itse kustantaa vaate1
tuksensa sairaanhoitajan unifor
munsakin) ja useilla heistä ei
satu varakkaita sukulaisia ole
maan niin jollina tuo palkan vä
hyys surkuteltaviin epäkohtiin
Es im v arak k aa m 111 a t
sairasten omaiset
'paremman hoidon sairailleen
voivat lahjoa hoitajan jolla 011
puolen tusinaa sairaita hoidetta
vanaan Tyttö tuskin voi olla
lahjusta ottamatta ja kun hän
"antaa yhdelle sairaalle paremman
hoidon kuin toisille niin ne loi
set tietysti joutuvat kärsimään
hoidon puutetta enemmässä tai
vähemmässä määrässä
Meidän osastollamme missä
oli kuusitoista sairasta oli neljä
hoitajaa päivisin ja toisinaan
vaan kolme Aamupäivällä taval
lisesti toimitetaan leikkaukset ja
hoitajien vuoronperään on olta
va apuna leikkaushuoncessa ja
ennen sitä varustettava kaikki
instrumentit valmiiksi leikkauk
sien varalle Aamupäivällä oh
myöskin enimmän työtä sairais
ta joista toiset kysyvät enem
män hoitoa toiset vähemmän
Mutta kaikki on ympäri käytä
vä vuoteet siistittävä hiukset
kammattava jne Sen lisäksi et
tä useilla sairailla on erinäisiä
vik-oia hoidettavana Aaulen sai- man onnensa nojassa paitsi sita
että lääkärit toimittavat tav
taja
Eräs tyttö meidän osastolla
jolle ei luonto ollut antanut vah
voja ruumiillisia voimia sairas
tui ankarasta työstä ja oli pako
tettu jäämään pois työstä puo
leksi päiväksi Sittemmin hänet
muutettiin miesten ~ osastolle
missä ei naispuolisten sairaan
hoitajien työ ole niin raskasta
syystä että siellä raskaimmat
työt tekevät miespuoliset palve
lijat eli "orderlit"
Jos sairaanhoitaja sattuu sai
rastumaan vaikeammasti niin
hän saa olla miltei kokonaan o-
raiden lisäksi on naula hoitajilla
tavallisesti sairaita yksityishuo
neissa ja kaksi vasta leikkaus
huoneesta tuotua potilasta niin
kutsutussa "virkoamishuonees
sa" joista usein on suuri vastus
Leikkaushuonetyö on raskasta
syystä että hoitajien täytyy nos
tella potilaita ensin vuoteelta ku
letuskärryille siitä leikkauspöy
dälle ja taas takasin kärryille ja
skteu virvotushuoneen vuoteelle
ja vuorokauden kuluttua sieltä
taas nostaa kuletuskärryille ja
sitten vuoteelle
Voidakseen tehdä työnsä ajal
laan täytyy hoitajien " kiirehtiä
sillä jälkeen puolenpäivän heidän
on mentävä luennoille jolla ai
kaa vaan yksi hoitaja katsoo sai
raita kullakin osastolla Luenro-
airaat tai tunnit ovat lariestelyt Utapaivak-
ladakseen
tunti
saa vapaata aikaa päiväseen ai
kaan kuin kaksi tuntia 1ikossa
ia työaikansa 011 kaksitoista tun
tia 'päivässä Illat kai ovat va
paat sikäli kuin tytöt jaksavat
täslä vapaa-ajastaan nauttia ja
jos heillä vielä lienee-läksyjä luet
lavana niin kai iltaUinlejaan
täytyy siihen käyttää
Ei siis ihme jos kurssinsa suo
rittaneissa sairaanhoitajissa u
sein tapaa tylyjä ja säälimättö
miä ihmisiä sillä se "oppi" min
kä he läpikäyvät 011 omiaan ko
vettamaan lempcäiiiniänkin luon
teen Yön aikaan on - kullakin
osastolla vaan yksi hoitaja jon
ka huolena ovat myöskin vir
votushuoneen sairaat ja vielä sai
raita yksityishuoneissa Minun
aikanani sattui meidän osastoi
la yövuorolla olemaan nainen
joka on oikea enkeli tavallisiin
ihmisiin verraten Hän oli aina
iiii
sen virallisen tehtävänsä Ei kel
lään ole aikaa hänelle hoitoa ait
taa sillä kaikki voimat tarvitaan
tarkasti sairaalassa ja sairas hoi
tajatar saa virua omassa huo
neessaan Tiedusteluihini useammalta eri
taholta minulle on vakuutettu
että tämä sairaala ei ole voittoa
tuottava laitosJa jos se 011 totta
yhdestä sairaalasta niin on se
totta yleensä sairaaloihin nähden
nykyaikana poikkeustapauksia
lukuunottamatta Sairaalat eivät
voi sulkea oviaan äkillisiltä sai
raustapauksilta tapaturmatapa
uksilta jne joista useassa ta
pauksessa ei ole tuloja Kustan
nukset ovat suuret huolimatta
siitä että koetetaan tulla toi
meen mahdollisimman vähällä
1 11
'1 1 — i- iiii- c-iir: n : r K ii-
Sl siksi aikaa KUU on ierasieu miii -
Tietääkseni eivät hoitajat matta yleisiä tuuman Kauniin i
valtion sairaaloita ovat joiikuu
yksityisen tai yksityisen ryhmä
kunnan omistamat ja siis palve
levat ne varsinaisen tarkotuksen
sa ohella "muita sivutarkiituksia
jotka kyysvät varoja ja siis näi
den si"vutarkvtusteii 'tuottamat
kustannukset koituvat sairaalaa
tarvitsevien 'ihmisten epämuka
vuudeksi eli toisin sanoen koi
tuvat ihmisten yleistä tarvetta
palvelevan laitoksen rasitukseksi
Sairaalat ovat perustetut joko
yhden tai toisen kirkkokunnan
"eli uskonlahkon nimeen jota
kirkkokuntaa sairaala vuorostaan
tukee Ja mitä useamman kap
palaisen piispan tai laupeuden
sisaren ja pyhän-isän elanto riip
puu sairaalan tuloista silii vä
hemmälle jää sairaala tarvitsevan
yleisön tarpeiden tyydyttäminen
Sanottanee että kuntien kauiy
tieir ja valtion sairaalat eivät ai
na ole senkään veroisia kuin yk
sityiset sairaalat Mutta vaikka
se on totta niin vika ei ole siinä
että ne ovat kansan yhteisomai
suutta ja yhteisvaroilia ylläpide
tyt vaan vika on siinä että ne
usein ovat yksityisten urakoitsi
jani hoidonalaiset eikä yleisö ole
"kTllin valveutunutta luodakseen
juuri nimeksikään mitään huo
miota omiin laitoksiinsa ja vielä
meidän päiviimme saakka lienee
kaikista vähimmän huomiota
kiinnitetty sairaaloihin Kolman
neksi yleensä meidän aikamme
yhteishkunnassa kannatus vero
jen muodossa ' yleisiin laitoksiin
suurimmaksi osaksi tulee siltä
luokalta joka on aina puille puh
taille riistettyä aina rasitettua ja
siitä syystä ei ole halukas äänes
tämään lisäverotuksia itselleen
edes yleishyvän palvelusta tarkot
tavien laitosten ylläpitämiseksi
vaan pikemmin vastustaa kaik
kia lisärasituksia
Löytynee niitä jotka väittävät
että sairaalaolojen arvostelemi
nen on vaan turhaa suukopua
sillä ne ova aivan sitä kuin olla
kin pitää Epäilemättä sairaan o-lo-
sairaalassa usein on parempi
kuin köyhässä työläiskodissa
missä ei ole mitään mahdolli
suuksia sairaanhoitoon 'ja sitä
paitsi puuttuu kaikki siihen tar
vittava tieto
Mutta vaikka tämä on totta
niin eivät "sairaalat nykyiaikana
ole läheskään sitä mitä niiden
tulisi olla joskin siinäkin suh
teessa on jonkun verran viime
vuosisadan kuluessa edistytty
Mutta paljon kovin paljon pa
rannuksia kaivataan vielä' tällä
kin alalla kuten kaikilla muilla
kin vhteishvvää tarkottavilla a
loilla Sairaalat ovat kaikkien ihmis
ten yhteisiä tarpeita varten jo
ten ne tulisi myöskin olla yhtei
sesti omistettuja eikä niiden sai
si palvella minkään ryhmäkun
nan yksityisiä luuloteltuja eikä
todellisia tarpeita Jos ihmiset
'tahtovat itselleen kirkon ja pa
pin kustantaa (kun he eivät ker
ran voi uskonnon asioissa sopia
joten yhteinen pappi 011 mahdo
ton) niin pitäisi sen kustantami
nen olla yksityis-ylellisyyksiin
kuuluva
Yleisen mielipiteen kasvatuk
sen kautta voitaisiin jonkunver
rn parannuksia saada sairaala
oloihimme nykypäivänäkin mut
ta paljoa edelle yleisestä yhteis
kunnallisessa kehityksestä ci inir
kään y h tciskunnallisluon teinen
laitos voi mennä Kumouksen ja
kehityksen täytyy kulkea tasa
väkisesti Ilman yhteiskunnallis
ta kumousta ei kehitys voi suur
ta edistystä tehdä eikä kumous
voi suurta siunausta tuoda jollei
ole kehityksen luomaa uutta
maaperää mille muta rakentaa
a suurimpana esteenä kehityk
sen tiellä iin ihmisten elinehto
ien elintarpeiden ja niiden tulo
lähteiden yksityisomistus ja sen
omistuksen keskittyminen vaan
pienen ryhmäkunnan käsiin Ta
juuri se seikka se Tm joka vielä
meidän laaKeneieeu ji a-iu-i-denhoidon
valistuneella -aikakaudella-pitää
sairaalaolot niin va
litettavan kurjina
Selma Jokela-McCone