Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, December 18, 1917, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 7347
Amerikan sii3:na'2lslsn työläisnaisten äänenkannattaja
CrgM oi ttie Finnish WorbIsg ffnmen in America
No 51
TIISTAINA JOULUK 18 P — 'TUESDAYDEC 18 1917
1917 — Seitsemäs vuosik
Minä ja muut ja — asiat
Tälliin asti kirjoitettu maail
man kirjallisuus sisältää perin
paljon kaikenlaista — hyvää ja
huonoa — ihmisistä asioista
luonnosta ja muusta Varsin
kin nykyaikainen amerikalainen
kirjallisuus sisältää rajattomasti
kuvauksia ihmisistä — eteviin-
mät amerikslaisct kirjailijat ovat
mestareita kirjoittamaan luon
nekuvauksia M ucta kun kirjotetaan sosia
listiseen lehteen tai julkaisuun
on se vallan toista kuin johon
kin porvarilliseen tarukirjaan kir
joittaminen Sosialistiselta kir
joita jalta vaaditaan erästä tai
toa joka tavallisesti näyttää jää
neen unohduksiin ja monelle se
taito on vallan tuntematonkin
Samaa taitoa vaaditaan sosialis
tisella puhujalta mutta on se
niiltäkin — useimmassa tapauk
sessa — jäänyt oppimatta
Se on asiain ja persoonien eril
lään pitämisen taito
Nykyään sosialistisessa kirjal
lisuudessa — sanomalehdistö sii
hen luettuna'' — ani harva kir
jottaja osaa puhua" mistään asi
asta puhumatta samalla — tai
etupäässä i — 'itsestään tai jostain
muusta tai muista henkilöistä
Samaa voi sanoa puhujista —
täsmälleen Niin monen mones
ta kirjoituksesta ja puheesta sai
si puhtaasti sosialistisen jos poi
misi pois kaikki Minät Meidät
Teidät ja Heidät j n e '
Tos jokainen kirjoittaja kyke
nisi eroitlamaan asiat ja henki
löt niin sanomalehdistö — so
sialistinen — ei niin paljon si
sältäisi hölyn pölyä ja ""-paikka-kuntakirjeetkin
olisivat olisivat
lyhyempiä sekä asiallisempia
jollaisia niitten tulisi olla
Mutta sitä talloa ei monikaan
edes yritä opetella Lehtien ja
julkaisujen avustajilta silii nvt
ei -ensin voi odottaakaan kun ei
vät tästä seikasta välitä itse
lehtien ja julkaisujen toimitta
jatkaan Vallanhan on yleisenä
tapana lehtien toimittajilla sa
noa "Me" cli "Me täällä" j n e
jos toimittajia on useampia Ja
jos lehdellä on vain yksi toimit
taja niin seisoo lehdessä mah
dollisimman useassa paikassa:
"Minä'' ja "Minä täällä' tai muu
ta samanlaisia Tai kun taas
on kvsvmys lukijakunnasta tai
avustajista niin lehdessä spi-oo:
"Te" tai "Te s%llä" ia hiin
poispäin Ja kuiteiiin on
kovin helppoa käsittää ja
tää lehlen toimitus vallan
soonaltomana samoin kuin
k is ta yhteiskunnallisista' asioista
voillaan kirjoittaa vallan persoo-
nattomasti — jos vain on taitoa
lirittäin on jos kirjoitetaan
tai puheessa tahdotaan kuvata
jotain erikoista luennetta tai
muuten tahdotaan noin esimer
kin vuoksi mainita jostain hen
kilöstä tai useammasta
"Mutta ei myöskään kansa
paljon halua vaivautua lukemal
la yksitoikkoisia ja pitkäveteisiä
lukuja vaikeatajuisista asioista
jos ei niitä jollain tavoin tehdä
hauskemmiksi" sanotaan tuon
persoona-' ja asiasekotuksen puo
lustukseksi liikö ole muuta kei
noa saada vakava asia näyttä
mään hauskemmalta kuin lystit
tää sitä persoonilla? Se tieten
kin riippuu kirjoittajasta lienee
kö hänellä taitoa esittää asiansa
vilkkaasti ilman pitkäveteistä
jaarittelua Kirjoittajien tulisi
harjoitella lyömään juuri nau
lan päähän esittäessään mitä asi
aa hyvänsä ja jos kirjoittajalla
on vikkelä mielikuvitus ja eh
dottomasti perin pohjin tietää
asian mistä kirjoittaa niin tar
vitsee Nain yrittää olla asialli
nen niin kirjoituksesta tulee sel
lainen että sitä mielellään lue
taan ja se samalla selittäen pai
naa lukijan mieleen kysymyk
sessä olevan asian
Suomalaiset sosialisti -lehdet o
vat aivan liian paljon kiinni per
soonassa joten ne ennen pitkää
kiivvät perin tynipäseviksi Tie
toisempi osa yleisöstä ei juuri
viitsi niitä lukea tilaahan vam
lehteä'' aineellisesti auttaakseen
Kun toimittaja edellä höpisee
enimmäkseen itsestään sekä ko
tiasioistaan niin jopa avustajat
kin rupeavat toisinaan ruikutta
maan kirjoituksillcusa kohdistet
tua välinpitämättömyyttä ja toi
sinaan kehumaan omia persoo
nallisia kykyjään ja kaikki vain
pääsee lehteen ilman vähintä
kään k o m pa s t u sk i v eä
lii sosialistinen liike siitä vä-
ll-ilkoa sril iiinaniu lld sivulla)
Sosialismi ja vapaus
mm
esit-per-kai-
K Kautsky
Useat vastustajammekin ovat
käsittäneet ja tunnustaneet että
sosialistinen yhteisMuila tarjoaa
jäsenilleen hyvinvointia ja tur
vallisuutta Mutta väittävät he
niiniä edut ovat ostetut liian
kalliilla hinnalla sillä niiden hin
tana on vapauden tähdellinen
menettäminen Häkissä oleva
lintu saa kyllä joka päivä tar
peeksi ruokaa sen ei tarvitse
pelätä nälkää rajuilmaa eikä vi
hollisia Mutta siltä puuttuu va
paus ja se on surkuteltava olen
to " joka haluaa ulos vaarojen ja
puutteen mailinaan ulns olemi
sen taisteluun" '
Sosialismi sanovat he hävit
tää taloudellisen vapauden työn
vapainjcn Se saattaa käytän
töön sortovallan jonka rinnalla
'rajattominkin' valtiollinen yksinvaltaisiin-
on vapaa tila sillä
tämä kahlehtii ainoastaan ihmi
sen vhden puolen mutta edelli
nen kahlehtii hänet kokonaan
Niin suuresti pelätään kommunismin-
orjuutta että on so
sialistejakin joihin tuo pelko on
tarutmul nimittäin anarkistit
Nämä kammovat kommunismia
litii suuresti kuin tavaratuotan
toakin ja koettavat välttää näi
den molempain vaaroja siten et
tä he — - tahtovat kumpaakin
vhfaikaa Ile tahtovat tavara
tuotantoon yhdistettyä kommu
nismia 'Tämä on teoriassa mah
dotonta ja käylänyössä se joh
taa noihin liberaalien "oma
apu" vhteiöihin
On aivan oikein kun sanotaan
että sosialistista' tuotantoa ei voi
da yhdistää täydelliseen tvön
vapauteen s o työmiehen va
pauteen ryhtyä työskentelemään
milloin missä ja kuinka tahtoo
Mutta tätä 'työntekijäin vapautta
ei voida yhdistää mihinkään
muuhunkaan suun uit el ma nm li
kaiseen useampani henkilöitten
suorittamaan yhteistyöhön mis
sä nrfiodossa tämä ilmeneekin
olkoonpa sitten kapitalistisella tai
osuudellisi lla pohjalla Työni va-v
paus on mahdollinen ainoastaan
pikkutuotannossa ja siinäkin
vain jossakin määrässä Siellä
kin missä pikkutuof antoa ei rY
joiia mitkään määräykset kuten
tilus- ja aininattipakko j m s
on tvöntekijä kuitenkin riippuva
luonnollisista ja yhteiskunnalli
sista vaikuttimista — talonpoika
esim ilmasta käsityöläinen
markkinani tilasta j n e - Pik-kutuolanno-sa
on työn vapaus
kuitenkin jossakin määrässä
mahdollinen läniä on sen ihan
ne vallankumouksellisin ihanne
niihin pikkuporvari kykenee jo
ka ei -ni nähdä pikkutuotannoii
näköpiiriä ulommaksi
Tällä ihanteella ' di ielii sata
ilot la' sitte Ran-ka vallanku
mouksen aikana tukeva perus
tus taloudellisissa oloissa Mut
ta nvt se on kadottanut kaiken
akuuteilla ja voi kummitella ai
noaslaan sellaisten ihmisten ai
voissa jotka eivät' näe niitä ta-
Vanha Pekka
Kirj Helmi M — n
Monet tuulet ja tuiskut on kes
tänyt tuo
Vanha Pekka miespolo valju
Ajan hampaan jälkiä hänellä nuo
Koyryselkä ja päälaki kalju
1 n menetti nuoruuden miehun-
" tien
' pajoissa työtä hl n' tyyntäni
1 'uutteessa kituen kärsien
Kaikki pelvossa vapisten myön
täin Sitte saapui raihnaus sairaus
Yhteiskunnan hylyks' hän lieil
t vi
Mieli masentui ainutkin rohkeus
_lipätohon pilvihin peittyi
Vaan hukkuva toiveensa kiinnit
tää Yaikk' ojennettuun oljenkorteen
Siinä mielessä että jos ylettää
Vielä kiinni elämän orteen
Niinpä hiillekin toive heijastui
Uskon löysj hiin aatteen voiniaan
Nytpä' hän elämään innostui —
Kielen kahleista laski hiin 'soi
maan Nyt kuuluu hän joukkoon työn
sankarien
Yaikk' ei nimeä ei mainilla
suurta
1'ekan taistelu-into on tulinen
Voima sitkeä jäykkää juurta
loudellisia mullistuksia sen jäl
keen on tapahtunut Työn va
pauden häviöi on välittömästi
viileydessä pikkuteollismnlen hä
viön kanssa Sitä ei hävitä so
sialidemokratii vaan suurteolli
suuden lakkaamaton kehitys —
Juuri ne jotka pitävät pahinla
melua tön vapauden äitiä mät-
töim ydestä kapitalistit juuri ne
edistävät tehokkaimmin sen lui-
iäniistii ' f'
Työn vapaus ei lal-kaa yino
astaan tehdastyössä vain kai
kessa sellaisensa työssä jossa
yksityinen on vain suuren k l-o-naisuudeii
jäsen Sitä ei die
nianuiaktuuri- tai kotiteollisuus
työläisillä eikä myöskään kaikilla
niillä henkisen työn tekijöillä
jotka ovat erityisten laitosien
palveluksessa eivätkä työskente
le vksikseeu Sairashuoneen lää
käri ku l en opet tajakiiis rauta t ien
virknnies -kuten sanomalehden
toimittajakin j n e Ja kun
suurtuotanto tunkee henkisenkin
tvöu alalla samoin kuin muilla
kin ihmisen toiminnan aloilla
syrjään pikkiituofannon kuten
jo olemme maininneet niin vä
henee henkisen työn tekijäinkin
työn vapaus jo nykyisessä yh~
i liHoa - il -cniariiKlla siviilin)