Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 18, 1917)
Painos on nyt 7347 Amerikan sii3:na'2lslsn työläisnaisten äänenkannattaja CrgM oi ttie Finnish WorbIsg ffnmen in America No 51 TIISTAINA JOULUK 18 P — 'TUESDAYDEC 18 1917 1917 — Seitsemäs vuosik Minä ja muut ja — asiat Tälliin asti kirjoitettu maail man kirjallisuus sisältää perin paljon kaikenlaista — hyvää ja huonoa — ihmisistä asioista luonnosta ja muusta Varsin kin nykyaikainen amerikalainen kirjallisuus sisältää rajattomasti kuvauksia ihmisistä — eteviin- mät amerikslaisct kirjailijat ovat mestareita kirjoittamaan luon nekuvauksia M ucta kun kirjotetaan sosia listiseen lehteen tai julkaisuun on se vallan toista kuin johon kin porvarilliseen tarukirjaan kir joittaminen Sosialistiselta kir joita jalta vaaditaan erästä tai toa joka tavallisesti näyttää jää neen unohduksiin ja monelle se taito on vallan tuntematonkin Samaa taitoa vaaditaan sosialis tisella puhujalta mutta on se niiltäkin — useimmassa tapauk sessa — jäänyt oppimatta Se on asiain ja persoonien eril lään pitämisen taito Nykyään sosialistisessa kirjal lisuudessa — sanomalehdistö sii hen luettuna'' — ani harva kir jottaja osaa puhua" mistään asi asta puhumatta samalla — tai etupäässä i — 'itsestään tai jostain muusta tai muista henkilöistä Samaa voi sanoa puhujista — täsmälleen Niin monen mones ta kirjoituksesta ja puheesta sai si puhtaasti sosialistisen jos poi misi pois kaikki Minät Meidät Teidät ja Heidät j n e ' Tos jokainen kirjoittaja kyke nisi eroitlamaan asiat ja henki löt niin sanomalehdistö — so sialistinen — ei niin paljon si sältäisi hölyn pölyä ja ""-paikka-kuntakirjeetkin olisivat olisivat lyhyempiä sekä asiallisempia jollaisia niitten tulisi olla Mutta sitä talloa ei monikaan edes yritä opetella Lehtien ja julkaisujen avustajilta silii nvt ei -ensin voi odottaakaan kun ei vät tästä seikasta välitä itse lehtien ja julkaisujen toimitta jatkaan Vallanhan on yleisenä tapana lehtien toimittajilla sa noa "Me" cli "Me täällä" j n e jos toimittajia on useampia Ja jos lehdellä on vain yksi toimit taja niin seisoo lehdessä mah dollisimman useassa paikassa: "Minä'' ja "Minä täällä' tai muu ta samanlaisia Tai kun taas on kvsvmys lukijakunnasta tai avustajista niin lehdessä spi-oo: "Te" tai "Te s%llä" ia hiin poispäin Ja kuiteiiin on kovin helppoa käsittää ja tää lehlen toimitus vallan soonaltomana samoin kuin k is ta yhteiskunnallisista' asioista voillaan kirjoittaa vallan persoo- nattomasti — jos vain on taitoa lirittäin on jos kirjoitetaan tai puheessa tahdotaan kuvata jotain erikoista luennetta tai muuten tahdotaan noin esimer kin vuoksi mainita jostain hen kilöstä tai useammasta "Mutta ei myöskään kansa paljon halua vaivautua lukemal la yksitoikkoisia ja pitkäveteisiä lukuja vaikeatajuisista asioista jos ei niitä jollain tavoin tehdä hauskemmiksi" sanotaan tuon persoona-' ja asiasekotuksen puo lustukseksi liikö ole muuta kei noa saada vakava asia näyttä mään hauskemmalta kuin lystit tää sitä persoonilla? Se tieten kin riippuu kirjoittajasta lienee kö hänellä taitoa esittää asiansa vilkkaasti ilman pitkäveteistä jaarittelua Kirjoittajien tulisi harjoitella lyömään juuri nau lan päähän esittäessään mitä asi aa hyvänsä ja jos kirjoittajalla on vikkelä mielikuvitus ja eh dottomasti perin pohjin tietää asian mistä kirjoittaa niin tar vitsee Nain yrittää olla asialli nen niin kirjoituksesta tulee sel lainen että sitä mielellään lue taan ja se samalla selittäen pai naa lukijan mieleen kysymyk sessä olevan asian Suomalaiset sosialisti -lehdet o vat aivan liian paljon kiinni per soonassa joten ne ennen pitkää kiivvät perin tynipäseviksi Tie toisempi osa yleisöstä ei juuri viitsi niitä lukea tilaahan vam lehteä'' aineellisesti auttaakseen Kun toimittaja edellä höpisee enimmäkseen itsestään sekä ko tiasioistaan niin jopa avustajat kin rupeavat toisinaan ruikutta maan kirjoituksillcusa kohdistet tua välinpitämättömyyttä ja toi sinaan kehumaan omia persoo nallisia kykyjään ja kaikki vain pääsee lehteen ilman vähintä kään k o m pa s t u sk i v eä lii sosialistinen liike siitä vä- ll-ilkoa sril iiinaniu lld sivulla) Sosialismi ja vapaus mm esit-per-kai- K Kautsky Useat vastustajammekin ovat käsittäneet ja tunnustaneet että sosialistinen yhteisMuila tarjoaa jäsenilleen hyvinvointia ja tur vallisuutta Mutta väittävät he niiniä edut ovat ostetut liian kalliilla hinnalla sillä niiden hin tana on vapauden tähdellinen menettäminen Häkissä oleva lintu saa kyllä joka päivä tar peeksi ruokaa sen ei tarvitse pelätä nälkää rajuilmaa eikä vi hollisia Mutta siltä puuttuu va paus ja se on surkuteltava olen to " joka haluaa ulos vaarojen ja puutteen mailinaan ulns olemi sen taisteluun" ' Sosialismi sanovat he hävit tää taloudellisen vapauden työn vapainjcn Se saattaa käytän töön sortovallan jonka rinnalla 'rajattominkin' valtiollinen yksinvaltaisiin- on vapaa tila sillä tämä kahlehtii ainoastaan ihmi sen vhden puolen mutta edelli nen kahlehtii hänet kokonaan Niin suuresti pelätään kommunismin- orjuutta että on so sialistejakin joihin tuo pelko on tarutmul nimittäin anarkistit Nämä kammovat kommunismia litii suuresti kuin tavaratuotan toakin ja koettavat välttää näi den molempain vaaroja siten et tä he — - tahtovat kumpaakin vhfaikaa Ile tahtovat tavara tuotantoon yhdistettyä kommu nismia 'Tämä on teoriassa mah dotonta ja käylänyössä se joh taa noihin liberaalien "oma apu" vhteiöihin On aivan oikein kun sanotaan että sosialistista' tuotantoa ei voi da yhdistää täydelliseen tvön vapauteen s o työmiehen va pauteen ryhtyä työskentelemään milloin missä ja kuinka tahtoo Mutta tätä 'työntekijäin vapautta ei voida yhdistää mihinkään muuhunkaan suun uit el ma nm li kaiseen useampani henkilöitten suorittamaan yhteistyöhön mis sä nrfiodossa tämä ilmeneekin olkoonpa sitten kapitalistisella tai osuudellisi lla pohjalla Työni va-v paus on mahdollinen ainoastaan pikkutuotannossa ja siinäkin vain jossakin määrässä Siellä kin missä pikkutuof antoa ei rY joiia mitkään määräykset kuten tilus- ja aininattipakko j m s on tvöntekijä kuitenkin riippuva luonnollisista ja yhteiskunnalli sista vaikuttimista — talonpoika esim ilmasta käsityöläinen markkinani tilasta j n e - Pik-kutuolanno-sa on työn vapaus kuitenkin jossakin määrässä mahdollinen läniä on sen ihan ne vallankumouksellisin ihanne niihin pikkuporvari kykenee jo ka ei -ni nähdä pikkutuotannoii näköpiiriä ulommaksi Tällä ihanteella ' di ielii sata ilot la' sitte Ran-ka vallanku mouksen aikana tukeva perus tus taloudellisissa oloissa Mut ta nvt se on kadottanut kaiken akuuteilla ja voi kummitella ai noaslaan sellaisten ihmisten ai voissa jotka eivät' näe niitä ta- Vanha Pekka Kirj Helmi M — n Monet tuulet ja tuiskut on kes tänyt tuo Vanha Pekka miespolo valju Ajan hampaan jälkiä hänellä nuo Koyryselkä ja päälaki kalju 1 n menetti nuoruuden miehun- " tien ' pajoissa työtä hl n' tyyntäni 1 'uutteessa kituen kärsien Kaikki pelvossa vapisten myön täin Sitte saapui raihnaus sairaus Yhteiskunnan hylyks' hän lieil t vi Mieli masentui ainutkin rohkeus _lipätohon pilvihin peittyi Vaan hukkuva toiveensa kiinnit tää Yaikk' ojennettuun oljenkorteen Siinä mielessä että jos ylettää Vielä kiinni elämän orteen Niinpä hiillekin toive heijastui Uskon löysj hiin aatteen voiniaan Nytpä' hän elämään innostui — Kielen kahleista laski hiin 'soi maan Nyt kuuluu hän joukkoon työn sankarien Yaikk' ei nimeä ei mainilla suurta 1'ekan taistelu-into on tulinen Voima sitkeä jäykkää juurta loudellisia mullistuksia sen jäl keen on tapahtunut Työn va pauden häviöi on välittömästi viileydessä pikkuteollismnlen hä viön kanssa Sitä ei hävitä so sialidemokratii vaan suurteolli suuden lakkaamaton kehitys — Juuri ne jotka pitävät pahinla melua tön vapauden äitiä mät- töim ydestä kapitalistit juuri ne edistävät tehokkaimmin sen lui- iäniistii ' f' Työn vapaus ei lal-kaa yino astaan tehdastyössä vain kai kessa sellaisensa työssä jossa yksityinen on vain suuren k l-o-naisuudeii jäsen Sitä ei die nianuiaktuuri- tai kotiteollisuus työläisillä eikä myöskään kaikilla niillä henkisen työn tekijöillä jotka ovat erityisten laitosien palveluksessa eivätkä työskente le vksikseeu Sairashuoneen lää käri ku l en opet tajakiiis rauta t ien virknnies -kuten sanomalehden toimittajakin j n e Ja kun suurtuotanto tunkee henkisenkin tvöu alalla samoin kuin muilla kin ihmisen toiminnan aloilla syrjään pikkiituofannon kuten jo olemme maininneet niin vä henee henkisen työn tekijäinkin työn vapaus jo nykyisessä yh~ i liHoa - il -cniariiKlla siviilin)