Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, December 11, 1917, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos 911 nyt 7283
1
1
Amerikan suomalistan työläisnaisten ääoenkannattafa
_ Organ ot the FInnlsb Worling Womeo in America
No 50
TIISTAINA 11 P JOULUK — TU ES DAY DEC E MBER 1 1
1917 — Seitsemäs vuosik
JOULUKO VAI
UUSIVUOSI?
Ehdotelma tulevia vuosia varten
(Työmiehen Joulussa 1917)
Me pyrimme olemaan valistu
nutta omintakeista rohkeata vä
keä Ja kieltämättä olemmekin
Johdonmukaisesti me ponniste
lemme irti kaikesta minkä kah
leena käsitämme tahi on pyrki
myksillemme vierasta — niinpä
esim kirkon ja monien turhien
tapojenkin kahleista — terveen
järjen ja terveiden tunteiden ve
sille häikäilemättä Ja "se on
niinkuin ollakin pitää Mutta o
lemmepa mielestäni epäjohdon
mukaisia matkijoita — ehkäpä
noin vaan huomaamattamme
Yksi sen ilmaus on tuo jokavuo
tinen joulutohinamme korttei
neen ja muine' komeuksilleen li
kipitäin kilttien kirkon ystävien
malliin ennen ja nyt
Mitä? Mitäs pahaa siinä on?
Onhan se lapsuuden muistoja
herättävä kaunis historiallinen
tapa onhan se koko sivistyneen
maailman suurin yhteinen juhla
päivä juhlien juhla! kuulen huu
dahteltavan Niinpä niinkin eihän siinä mi
tään pahaa ole jos ei millään
ole mitään väliä Mitäs pahaa
silloin on siinä että omistamme
kaikki muut kauniit seremoniat
juhlat ja juhlallisuudet joita
kirkko tarjoaa pidämme kas
teen ripin ehtoollispöydän vih
kimejiot hautausmenot messut
pyhitämme pitkänperjantain ja
pääsiäisen ainakin ne laulam
me adventtina 'hoosiannaa jne
— nehän ovat lapsuuden muis
toja herättäviä ''kauniita histo
riallisia tapoja" juhlallisuuksia
joita koko ''sivistynyt maailma"
noudattaa Olisimme silloin vaan
johdonmukaisia ehjiä Eikö
niin?
Mitä kaunista joulussa lienee
kin tämän kirjottuja ei ole voi
nut auttaa sitä että on tunte
nut vuosi vuodelta kylmentyvän
sä niitä juhlatouhujamme koh
taan ei ainoastaan sen teesken
telyn paljouden vuoksi mitä ne
mukanansa kuljettaa mutta etu
päässä juuri sen "historiallisen
tarkotuksen" vuoksi minkä se
kauniiseen kuoreensa kätkee O
len tuntenut ja tunnen että kan
natamme kukitamme ja kumar
ramme vajhe-ihanteellisla epä
jumalaa että raahaamme mat
kassamme vanhaa kalleutta jon
kalaiset muuten museoon jätäm
me että salakavalasti pönkitäm
me sitä jolta julkisesti pönkkiä
pois potkimme — jatkamme
kaunista valhetta vaikka sydä
memme ei ole enää mukana
Niinpä olenkin vuosivuodelta ai
na joulun seuduilla odottanut
eikö joku meikäläisistä julkisuu
dessa virkahda: Toverit eikös
tässä touhussa ole jotakin has
sua !
En suinkaan ole niitä joiden
mielestä on liian paljon juhJiaja
juhlallisuutta Päin vastoin "niin
vastoin — olenpa tainnut jos
kus olla itsekin niitä virittelemäs
sä Tahtoisin vaan että siinäkin
pyrittäisi valheen pohjalta pois
kun kerran tilaa on kylliksi : et
tä teeskentelevän tunnelman
pohjalla lepäävät juhlat vaihdet
taisiin todellisiin terveen ihmi
sen tunnetta vastaaviin voidak
seen niitä todellakin iloiten odot
taa ja siten juhlia "hengessä ja
totuudessa"
Kaunista ja terveen kaipauk
sen mukaista on että eri vuoden
aikoina on joku suuri yhteinen
inhimillinen juhlapäivä johon
saattaa varustautua aivan erityi
sen toiniin ja ohjelmin iloksi le
voksi ja mielenylennykseksi —
niinpä myöskin suuri talvijuhla
päivä Joulu on ollut sellainen
Mutta meiltä on se aika jo ohi
jolloin sillä oli se mieltäylentävä
merkitys mikä teki sen -"juhlien
juhlaksi" nuorille ja vanhoille
Eikä se liene enää palautettavis
sa edes itsellemme sitäkin vä
hemmän on syytä koettaa sitä
perintökalleutena lapsillemme
säilyttää
Mutta joulun lähellä on eräs
toinen päivä jota on myöskin
juhlittu mutta jolta teeskente
levä joulu on riistänyt sille kuu
luvan kunnian ja oikeudet nim
uudenvuoden päivä — Uusivuo
si Ja siinä on meillä suuren tal-
tTatkna kolmannr-lla sivulla)
LUONNOLLISESTA
V LINNASTA
Auringon sädetulva virtaa yli
maan kuin ehtymätön rakkaus
Kultavälkettä on vesi rannikko
kukkula ja notkelma
Huojuu heinä niityn saroilla
ojentelevat puut' lehtiään Hels
kyy lintujen laulelo ja elämän
'henki liitelee-kaikkialla
Luonto on loihtinut esiin kau
neintaan uskoen nyt ihanampa
na kuin konsanaan viettävänsä
kesän hurmatista
Miksi käy ihminen mur
tuneena mustin mielin? Miksi
otsansa murheen vakojen mur
tama silmänsä tuijotifs kolkko
ja ohimoillaan kalman varjot?
Miksi sulkevat hänen tiukat
huulensa kirousta tai huokausta?
Miksi on hänen yllään arki
ryysyt jalkansa paljaat ja haa
voissa ja hän värjöttää vilussa?
Miksi hän horjuu kuin nälkäi
nen ja hänen astuntansa raahus
tava kuin väsyneen
Miksi on tiensä määrätön kuin
irtitemmatun syyslehdcn ja har
haa hän illoin kuin koditon? —
Ihana huomenlaulu virtaa yli
maan Liikkuvat elämän nes
teet nostattaen suloisuutta ja
riemua
Kolkko riemuton on ihmisen
rinta —
Ryösti ilon toinen toiseltaan
sydänten sävelmät rikkoi riita
soinnullaan Riisti verhon väkevämpi hei
kommalta ajoi kukkaisteillä li
kaisille poluille
(Irjaksi lyötiin toinen ajettiin
ruoskin uuvuksiin Ryöstettiin
leipä koti vapaus ja onni
Siksi ihminen mustin murtu
nein mielin käy
Syttyköön ttihanten mieliin
veljeyden aurinko loistamaan
kuin ehtymätön rakkaus!
Lämmittäköön ilo välkynnäl
lään ihmisen rintaa! Säteilköön
jokainen silmä sopua ja riemua!
Ja tulkitkoon ihmissiiu viisauden
ja leikin sanoja !
Sentähden työhön kaikki kä
det ja kaikki voimat! Valmista
kaa juhlavaatteet jokaisen kan
nettaviksi! Puettakaa alastomat
ja paljasjalkaiset lämmittäkää
jokainen värjöttävä!
Työhön kaikki kädet ja voi
mat! Hätä pois häätäkää ! Juhla
ateriat kaikille valmistakaa !
Tasan taakat kantakaa elkää
kenellekään niiden raskaiksi käy
dä salliko!
Kodit kaikille pystyttäkää
Auttakaa ihmistä löytämään elä
mänsä larkotus!
Vapauttakaa ihminen! Pelas
takaa jokaiselle toivo elämä! --
Ja taasen virtaa auringon sä
detulva yli maan Kultavälkettä
vesi rannikko kukkula ja not
kelma Huojuu heinä niityn saroilla
ja vihannoi lehto Flämän hen
Jävs täyttää tienoon
Ja keskellä ihanuutta käy ih
minen rohkeana pyhässä hur
matiksessa kohottaen vapaan
katseensa kohti sinisiä pilviä
aavaa merta ja kaukaisuutta
Helsinki toukokuulla H14
A Dodellin mukaan
Luonnollista valintaa olemisen
taistelunsa tarkastaessamme jou
dumme seuraavaan tulokseen:
Kaikki ne oivalliset ominaisuu
det joita ihailemme kasveissa
eläimissä ja ihmisissä ovat so
peutumisia ja ovat kehittyneet
luonnollisen valinnan alituisen
vaikutuksen aikaansaamien elin
tenmuutosten kautta lukematto
mien sukupolvien aikana
'Luonto on saanut aikaan tu
hansia ja miljoonia muutoksia'
se on muuntanut miljoonia ja
miljaardeja eläviä olentoja
Luonnollinen valinta on hyväk
synyt ainoastaan parhaat muu
tokset laajentanut niitä perin
niin kautta ja vähitellen niin va
kaannnttanut että ne tuntuvat
ikuisesti olleilta
Vapaassa luonnossa paras syr
jäyttää hyvän
Se on uuden mailmankatso '
muksen avain
Se on luonnonluntemisen polt
topiste Mutta se on myös sytytin jo
kfi polttaa poroksi vanhan niail
mankatsomuksen Se on van
han tarkoituksenmukaisuusopin
( urologian) kuolemantuomio
sen opin jonka mukaan kaikki
on järjestetty niin ihanasti ja
viisaasti sentähden että kaikille
mi antanut' elämiin ihmNenta
painen tarkoituksia ja päämää
riä tavoitteleva luoja
Tulemme toimeen ilman tuota
vanlita lapsellista tarkoittiksen
mukaisuusoppia ja meidän täy
tyy hyljätä se koska ikuisesti
liikkeessä olevalla aineella nä
kyy olevan oma olemis- ja luo
misvoimansa eikä siihen ole
syytä eikä mahdollisuutta se
kaantua minkään yliluonnollisen
olennon Kaikki mitä nyt on
olemassa on juuri sitä mitä se
on siitä syystä ettei se ole voi
nut tulla muuksi se on luon
nontuotetta eikä mitään luojan
luomaa: sillä jos se sitä olisi
täylvisi koko elävän luonnon ol
la täydellisempää kuin mitä se
nyt on Monet olijot ovat vielä
puutteellisia niitten jälkeläisten
tävtyy edelleen kehittyä taikka
muuten häviävät mailman näyt
tämöltä Ei luonnollisen valinnan peri
aate ole mikään salaperäinen
sielullinen tietoinen tarkoituk
sen mukaan toimiva olento Se