Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 11, 1917)
Painos 911 nyt 7283 1 1 Amerikan suomalistan työläisnaisten ääoenkannattafa _ Organ ot the FInnlsb Worling Womeo in America No 50 TIISTAINA 11 P JOULUK — TU ES DAY DEC E MBER 1 1 1917 — Seitsemäs vuosik JOULUKO VAI UUSIVUOSI? Ehdotelma tulevia vuosia varten (Työmiehen Joulussa 1917) Me pyrimme olemaan valistu nutta omintakeista rohkeata vä keä Ja kieltämättä olemmekin Johdonmukaisesti me ponniste lemme irti kaikesta minkä kah leena käsitämme tahi on pyrki myksillemme vierasta — niinpä esim kirkon ja monien turhien tapojenkin kahleista — terveen järjen ja terveiden tunteiden ve sille häikäilemättä Ja "se on niinkuin ollakin pitää Mutta o lemmepa mielestäni epäjohdon mukaisia matkijoita — ehkäpä noin vaan huomaamattamme Yksi sen ilmaus on tuo jokavuo tinen joulutohinamme korttei neen ja muine' komeuksilleen li kipitäin kilttien kirkon ystävien malliin ennen ja nyt Mitä? Mitäs pahaa siinä on? Onhan se lapsuuden muistoja herättävä kaunis historiallinen tapa onhan se koko sivistyneen maailman suurin yhteinen juhla päivä juhlien juhla! kuulen huu dahteltavan Niinpä niinkin eihän siinä mi tään pahaa ole jos ei millään ole mitään väliä Mitäs pahaa silloin on siinä että omistamme kaikki muut kauniit seremoniat juhlat ja juhlallisuudet joita kirkko tarjoaa pidämme kas teen ripin ehtoollispöydän vih kimejiot hautausmenot messut pyhitämme pitkänperjantain ja pääsiäisen ainakin ne laulam me adventtina 'hoosiannaa jne — nehän ovat lapsuuden muis toja herättäviä ''kauniita histo riallisia tapoja" juhlallisuuksia joita koko ''sivistynyt maailma" noudattaa Olisimme silloin vaan johdonmukaisia ehjiä Eikö niin? Mitä kaunista joulussa lienee kin tämän kirjottuja ei ole voi nut auttaa sitä että on tunte nut vuosi vuodelta kylmentyvän sä niitä juhlatouhujamme koh taan ei ainoastaan sen teesken telyn paljouden vuoksi mitä ne mukanansa kuljettaa mutta etu päässä juuri sen "historiallisen tarkotuksen" vuoksi minkä se kauniiseen kuoreensa kätkee O len tuntenut ja tunnen että kan natamme kukitamme ja kumar ramme vajhe-ihanteellisla epä jumalaa että raahaamme mat kassamme vanhaa kalleutta jon kalaiset muuten museoon jätäm me että salakavalasti pönkitäm me sitä jolta julkisesti pönkkiä pois potkimme — jatkamme kaunista valhetta vaikka sydä memme ei ole enää mukana Niinpä olenkin vuosivuodelta ai na joulun seuduilla odottanut eikö joku meikäläisistä julkisuu dessa virkahda: Toverit eikös tässä touhussa ole jotakin has sua ! En suinkaan ole niitä joiden mielestä on liian paljon juhJiaja juhlallisuutta Päin vastoin "niin vastoin — olenpa tainnut jos kus olla itsekin niitä virittelemäs sä Tahtoisin vaan että siinäkin pyrittäisi valheen pohjalta pois kun kerran tilaa on kylliksi : et tä teeskentelevän tunnelman pohjalla lepäävät juhlat vaihdet taisiin todellisiin terveen ihmi sen tunnetta vastaaviin voidak seen niitä todellakin iloiten odot taa ja siten juhlia "hengessä ja totuudessa" Kaunista ja terveen kaipauk sen mukaista on että eri vuoden aikoina on joku suuri yhteinen inhimillinen juhlapäivä johon saattaa varustautua aivan erityi sen toiniin ja ohjelmin iloksi le voksi ja mielenylennykseksi — niinpä myöskin suuri talvijuhla päivä Joulu on ollut sellainen Mutta meiltä on se aika jo ohi jolloin sillä oli se mieltäylentävä merkitys mikä teki sen -"juhlien juhlaksi" nuorille ja vanhoille Eikä se liene enää palautettavis sa edes itsellemme sitäkin vä hemmän on syytä koettaa sitä perintökalleutena lapsillemme säilyttää Mutta joulun lähellä on eräs toinen päivä jota on myöskin juhlittu mutta jolta teeskente levä joulu on riistänyt sille kuu luvan kunnian ja oikeudet nim uudenvuoden päivä — Uusivuo si Ja siinä on meillä suuren tal- tTatkna kolmannr-lla sivulla) LUONNOLLISESTA V LINNASTA Auringon sädetulva virtaa yli maan kuin ehtymätön rakkaus Kultavälkettä on vesi rannikko kukkula ja notkelma Huojuu heinä niityn saroilla ojentelevat puut' lehtiään Hels kyy lintujen laulelo ja elämän 'henki liitelee-kaikkialla Luonto on loihtinut esiin kau neintaan uskoen nyt ihanampa na kuin konsanaan viettävänsä kesän hurmatista Miksi käy ihminen mur tuneena mustin mielin? Miksi otsansa murheen vakojen mur tama silmänsä tuijotifs kolkko ja ohimoillaan kalman varjot? Miksi sulkevat hänen tiukat huulensa kirousta tai huokausta? Miksi on hänen yllään arki ryysyt jalkansa paljaat ja haa voissa ja hän värjöttää vilussa? Miksi hän horjuu kuin nälkäi nen ja hänen astuntansa raahus tava kuin väsyneen Miksi on tiensä määrätön kuin irtitemmatun syyslehdcn ja har haa hän illoin kuin koditon? — Ihana huomenlaulu virtaa yli maan Liikkuvat elämän nes teet nostattaen suloisuutta ja riemua Kolkko riemuton on ihmisen rinta — Ryösti ilon toinen toiseltaan sydänten sävelmät rikkoi riita soinnullaan Riisti verhon väkevämpi hei kommalta ajoi kukkaisteillä li kaisille poluille (Irjaksi lyötiin toinen ajettiin ruoskin uuvuksiin Ryöstettiin leipä koti vapaus ja onni Siksi ihminen mustin murtu nein mielin käy Syttyköön ttihanten mieliin veljeyden aurinko loistamaan kuin ehtymätön rakkaus! Lämmittäköön ilo välkynnäl lään ihmisen rintaa! Säteilköön jokainen silmä sopua ja riemua! Ja tulkitkoon ihmissiiu viisauden ja leikin sanoja ! Sentähden työhön kaikki kä det ja kaikki voimat! Valmista kaa juhlavaatteet jokaisen kan nettaviksi! Puettakaa alastomat ja paljasjalkaiset lämmittäkää jokainen värjöttävä! Työhön kaikki kädet ja voi mat! Hätä pois häätäkää ! Juhla ateriat kaikille valmistakaa ! Tasan taakat kantakaa elkää kenellekään niiden raskaiksi käy dä salliko! Kodit kaikille pystyttäkää Auttakaa ihmistä löytämään elä mänsä larkotus! Vapauttakaa ihminen! Pelas takaa jokaiselle toivo elämä! -- Ja taasen virtaa auringon sä detulva yli maan Kultavälkettä vesi rannikko kukkula ja not kelma Huojuu heinä niityn saroilla ja vihannoi lehto Flämän hen Jävs täyttää tienoon Ja keskellä ihanuutta käy ih minen rohkeana pyhässä hur matiksessa kohottaen vapaan katseensa kohti sinisiä pilviä aavaa merta ja kaukaisuutta Helsinki toukokuulla H14 A Dodellin mukaan Luonnollista valintaa olemisen taistelunsa tarkastaessamme jou dumme seuraavaan tulokseen: Kaikki ne oivalliset ominaisuu det joita ihailemme kasveissa eläimissä ja ihmisissä ovat so peutumisia ja ovat kehittyneet luonnollisen valinnan alituisen vaikutuksen aikaansaamien elin tenmuutosten kautta lukematto mien sukupolvien aikana 'Luonto on saanut aikaan tu hansia ja miljoonia muutoksia' se on muuntanut miljoonia ja miljaardeja eläviä olentoja Luonnollinen valinta on hyväk synyt ainoastaan parhaat muu tokset laajentanut niitä perin niin kautta ja vähitellen niin va kaannnttanut että ne tuntuvat ikuisesti olleilta Vapaassa luonnossa paras syr jäyttää hyvän Se on uuden mailmankatso ' muksen avain Se on luonnonluntemisen polt topiste Mutta se on myös sytytin jo kfi polttaa poroksi vanhan niail mankatsomuksen Se on van han tarkoituksenmukaisuusopin ( urologian) kuolemantuomio sen opin jonka mukaan kaikki on järjestetty niin ihanasti ja viisaasti sentähden että kaikille mi antanut' elämiin ihmNenta painen tarkoituksia ja päämää riä tavoitteleva luoja Tulemme toimeen ilman tuota vanlita lapsellista tarkoittiksen mukaisuusoppia ja meidän täy tyy hyljätä se koska ikuisesti liikkeessä olevalla aineella nä kyy olevan oma olemis- ja luo misvoimansa eikä siihen ole syytä eikä mahdollisuutta se kaantua minkään yliluonnollisen olennon Kaikki mitä nyt on olemassa on juuri sitä mitä se on siitä syystä ettei se ole voi nut tulla muuksi se on luon nontuotetta eikä mitään luojan luomaa: sillä jos se sitä olisi täylvisi koko elävän luonnon ol la täydellisempää kuin mitä se nyt on Monet olijot ovat vielä puutteellisia niitten jälkeläisten tävtyy edelleen kehittyä taikka muuten häviävät mailman näyt tämöltä Ei luonnollisen valinnan peri aate ole mikään salaperäinen sielullinen tietoinen tarkoituk sen mukaan toimiva olento Se