N:o 49 Tiistaina ioulukuun 4 p 3 SI 7 SIVU SEITSEMÄri imfiHililllUililiilfiliiiBIIiiiiiliililEm I Nmrrtnt ©saatn m 4 Minkä nuorena oppii "} Btn vanhana taitaa H 51 uniiiiuiiiigiiiiiiiiiiiiiEiiniiiiiiiiiiiiimifimnneHim SYDÄN-YÖ Sydänyö ''lienten kuplat hohkavina ohi entää Tuhansia aatelmia aivot takoo Mieli palaa niitten kanssa lei muun lentää " — Mutta — kurja leipähuoli kaikki sakoo" Kosket kohisevat ja jossain lä histöllä visertävät lintuset Maan uumenissa pusertautuu voima kastuoksuinen ruoho ja lähistön lehdossa lehvät kevyessä yötuu lesa väräjävät Luonto uinuu ' Yksinäinen mies kohottaa pää tään kumarasta asennosta ja luo läpi avatun ikkunan katseensa taivaalle joka on kauttaaltaan sinen verhoama Tulevaisuuteenko hänen aja tuksensa tähtäävät vai mennei syydestäkö taivasta tavottelee? ' Menneisyyden taivaanrantoja! Uneksiva katse joka kätkee ijäti sanattoman surun suun tautuu siihen kesään jota seu rasi hyinen talvi 'Hartaan kosteat silmät ikään kuin rukoilevat pääsyä sinne jo ka kerran oli lähellä mutta nyt saavuttamattomissa — mennei syyden taivaanrannan taa häipy net Mutta liikkumattomilla kas voilla näkyy syvät uurteet: men neen ja nykyisen välisen ajan ka toamaton merkki Hän — yksinäisistä yksinäisin — nousee ja astuu ikkunan luo jonka pieleen nojautuu Pehmoinen tuuli kuin hyväily sen kesän jota seurasi viluinen talvi tuudittaa hänet ulkopuolel le kaiken olevan Hän luulee käyskentelevänsä luvatun maan polkuja joilla hän tä vastaan piti köyskennellä nuo ruuden ja elämän Mutta ikkunan ulkopuolella — aika tekee arkisia työtään: Aurinko pujottelee näkyviin Sarastaa todellisuuden ankara aamu HOQUIAM WASH On juuri sp suuri törkkijuhla tai toisin sanoen kiitospäivä käsissä Se on niin kovin suuresta merkityksestä tosi amerikkalaisille Niinhän se näyttää täälläkin olevan sillä myllyt seisovat toiset koko päivän ja toiset puoli päivää Vaan se pelkoni vyön kiristämi sestä ei toteutunutkaan siiiä myllyl lä jossa minä olen työsä ei annettu kaan kuin puoli päivää kiittämisai kaa Sitäpaitsi annettiin komppanian puolesta törkki kaikille perheellisille miehille ja poikaniiehille kaikkival tias dollari Me saimme istua komp panian liliapatain ääressä niinkuin ennen Israelin lapset Egyptissä En tiedä mistä hyvästä myllyparoonit olivat niin anteliaalla tuulella tänä kiitospäivänä raatajiaan kohtaan Tuli törkki että keikahti Tosin tä hän jo varustauduttiin komppanian puolesta viikkoa ennen ottamalla ni met ylös sekä jos on naimisissa Komppanian ylimäinen juomanlaskia (ei kun isännöitsiä) toimitti tämän tehtävän Silloin minäkin olin ly kätä valheen naimattomuudestani Olin toverini kanssa työssä kuin tämä mainittu herru tuli ja kysyi häneltä onko lian nainut vaan saa tuaan kieltävän vastauksen tuli mi nun luokseni ja uudisti- kysymyk sensä Ajatukseni kamppailivat sin ne tänne vaan sain viimein sanottua: yes Sitten seurasi kysymys onko lapsia johon taaskin ajattelin va lehdella että on sillä luulin että sekin voisi vähän olla minulle avuk si tulevaisuudessa Eihän sitä tiedä näin sotaisena aikana mitä milloin kin tahdotaan koska uusia lakiakin tulee kuin sieniä sateella Säätöksiä lihattomista ja leivättömistä päivistä myös saamme Toverillinen terveh dys kaikille Toverittaren lukijoille O Davidson elämään Talonpojan raskasta nekkiu työansioon mutta oi raatamista tilanomistajien hy- rriaht tuut jättää vanhaa äitiä yk iisi immiten niuk- sin Ruotsalaisen Zornin taiteesta San ITaneiseon maailmannäyt telyssä oli erikoisosasto ruotsa laisilla taitelijoilla Näitä taide teoksia on sittemmin ollut näh tävänä New Yorkissa Bostonis sa ym Näytteillä olleista tau luista sai suurinta huomiota o sakseen maailmanmaineen omaa van taiteilija Zornin teokset Kun Zorn pohjoismaalaisena on ainakin jossakin määrin tunnet- väksi hiinen kaa toifeentuloaan ja yleensä arkipäiväistä elämää — siihen hänN-i syvenny Teollisuuspaik kojen työväestön elämä on Zomille varsin vierasta Heidiin kärsimyksiään laistelujaan ja ylöspäinp) rkimystä hän ei yri täkään kuvata — sivuuttaa sen puolen vaitiololla Aina vain kuvatessaan maa laisväesfon pyhäpäiväistä tou hua koskettelee hän kansanelä mää yksipuolisesti Tässä kai piileekin yksi "avain" hänen maineeseensa Kukapa herroista raskasta hikistä työtä haluaisi katsella kukapa siitä suuria tai teilijapalkkoja maksaisi! Muu osa Zornin taiteesta pait si tämä nvhänäiväinen kansan elämän kuvan osaksi vläluokan taidetta Se käsittelee muotokuvia herras kaisten tanssi- ym huvituksia — liikkuu siis kokonaan työ väestölle vieraalla maaperällä Zorn teki suuren harppauksen taiteen kehityksessä avaamana tu suomalaistenk:n keskuudessa aj0jssa taitelija-atclierin ikkunat luokaamme tässä lyhyt silmävs hänen taiteeseensa Kun tarkastelee Zornin maa lauksia ja piirustuksia niin huo maa niitten olevan mestarilli sesti tehtyjä Tässä suhteessa hän onkin erinomainen taituri Teostensa aineista huomaamme luonnollisuutta mutta myös puutteellisuutta Valitessaan maalausaiheitaan poikkeaa Zorn huomattavasti u seasta "maailmankuulusta" tai teilijasta Alastomuus-maalaukset lienevät Zornilla lukuisam mat mutta hän ei käsittele a lastommulen kuvaamista aistilli selta kannalta eikä myöskään tyydy pelkkiin atelierimalleihin Hänen alastomat naiskuvansa o vat otetut terveen ja reipasrotui sen talonpoikaisväestön keskuu desta ja samalla asettaa hän taustaksi luontoa kuten järven metsän jne Tämän vuoksi hä nen naiskuvissaan emme kos kaan näe suurkaupungin surkas tumia kureliivien runtelemia naistyyppejä vaan sen sijaan joukko taalalaistyttöjä Alussa hänen alastomuuskuvansa herät tivät herraspiireissä suuren si veellisyysmyrskyn mutta aikaa myöten saavutti hän juuri niillä kuuluisuutensa Zornin vahvin ipuoli on juuri se että hän pyrkii luonnolliseen kuvaamiseen Mutta tässä ilme nee myös hänen heikoin puolen sa Ja se ilmenee hänen yksi puolisuudessaan Syvällä hartau della hän kuvaa vielä luonnolli sissa oloissa eläviä talonpoikia — siten ikäänkuin osottaakseen pilaantuneelle ihmisrodulle että vielä sitä sentään on luonnolli suuttakin — on teeskentelemät töinytytä ja terveyttä Toiselta puolen hän ei kuitenkaan yritä kään kuvata työläisten eikäpä edes talonpoikaisväestön elämää kaikessa luonnollisuudessaan Hän tyytyy vain pyhäpäiväiseen ja laskemana sisaan uiiusia n maa Atelicri-alastomuus syrjäv tvi ja luontoperäinen alastomuus astui tilalle Kansanelämän ku vaamisessa hän jo kuitenkin jäi entiselle ladulle Ei mennyt kan sallispukuja eikä pyhimysvaat teita edemmäksi Teollisuuden kehitys joka vei maalaisväestöii suurkaupunkeihin ja vallanku mouksellistutti koko yhteiskun taelämiin ei vaikuttanut Zornin taiteeseen Näin jäi hänen tai teensa sittenkin yksipuoliseksi yläluokan taiteeksi — Säk Toini Tuulensuu Toinin kotona hiljaista elämää Tämä talvi oli lumisenipi edel lisiä talvia Tiet olivat aina tua kun lunta satoi myö täänsä Tuulensuun torppa oli kohti umpisokkelossa lumen sisässä Kinokset kasaantuivat ympä ristölle vielä pahemmin syystä kun aukeana oli järvelle tuu len puolelle ja aina altis jokai selle lumivyörylle ja tuulenpuus kalle Kai torpantekijät tuon ominai suuden vuoksi olivat nimittäneet paikan Tuulensuuksi Muorilla tyttärilleen oli hyvin hankala tämä talvi kun ci vaki tuista mieseläjää torpassa ollut Ennen isän eläessä tapasi heil lä olla isän lisäksi joku apumies töitä tekemässä Silloin se olikin vähän toista kun isä asioita johti ja hommasi Nyt ei tahtonut kannattaa pi tää ylivuotuista työmiestä kun torppa oli paljon ränsistyn t ja velkaantunut entisestään Päästiin juuri niin ja näin pternpäin Toini usein ajatteli lähteä jon- "Ei nrillään" hän ajatteli "niin kanan kun elämä hänen kans saan on mahdollista" Nyt ei se sopinut ollenkaan kun äiti oli alkanut sairastele maan Häntä vaivasi yskä ja kova j)t senkolotus Toinia huoletti koviil heidän nykyinen asemansa Aivanhan he paleltuvat' mök kiinsä "Mistä sitä taas apua saif-i" oli ajatus myötäänsä Aivan Toini tahtoi kuihtua ja väsyä liiaksi yksinään hoitaessa sairasta vanhaa äitiä Joskus heillä tosin oli Reeta muori auttelemassa mutta -hänkin oli enempi vastuksena Jum on suurimmaksi hyötynä Välistä hänkin kun oi) vahan huonovointinen vanha kötys heittäytyi nielki säiifcy sairaaksi Sittekös Toini paralla oli tatk kana kaksi samanlaista Reeta taas kun oli paremmal la voinnilla puhui kyläläisten asiat ristiin rastiin Kävi tic tämässä uusia sen kun vain jak soi ja pääsi Sitte niistä pohdittiin äitimuo rin kanssa niin että Toinin si:iia aivan kaiveli Reeta se toi heille kylien kuulumiset ihyvin laik kaan Varsinkin pitäjiin nuorten ja herraskaisten asioista hän puhui aivan lempiaiheenaan "Niistä on niin mukava tk tää noista paremmistakin ihmisistä" k(ha-i hän Ja siihen 'hän usein m uisi i lisätä" että "onpahan +h i hin tottunutkin kun puruani mau nuoruutensa on saanut h-i! lä olla apuna ja passata noita" Sillin hän innostui kettoina ui miten siinä ja siiliä herrasväen ii eniuutiiaailmassa elettiin Enimmän hän kuitenkin jutkli pappilassa olostaan "Kun olin nuori ja kaunis niin aina se rovasti" " "Mitä se puihe aina siihen to vastiin menee niin joka 'kerta" Toini jos'kus kiusotteli Reeta h ti muutti puheenaihe i' ta kun huomasi itsekkin rt ta pivhe alkoi kääntyä vähän vaa rallisille vesille "Niin mitäpä niistä Ne kun -ovat jo niin vanhoja asioita!" Mutta sitten hän taas yllyi jahtaamaan pitäjän lierrasnuoi i sosta ja heidän kuherteluistaan "Kyllä Reeta-muori tietää Ou minulla silmät päässä On sila !ii--ä oltu nuoria joskus itsekö in Imi maar' minä tämmöinen rytty poski aina ole ollut - Luuleeko ne nuoret että tämmöinen kiirt lunaama vanha Reeta ci mitään ymmärrä" VH Luku elettiin entistä "Kiusasin vain tuota Metsolan neitiäkin mutta olipa tuo ollak seen pyhä ja tietämätön!" "Mutta mitä siellä niitä Ve inijja aina 'pidetään jos ei tyttä ren takia!" (Jatk) '~visi3