Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, December 04, 1917, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    -
Painos on nyt 7191
telkan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Flnntso tfertteo ffcmen In America
N:o 49
TIISTAINA JOULUKUUN 4 P— TUESDAY DEC 4
S 91 7 — Seitsemäs vuosik
Sehän mun onneni
onkin
En väisty en vaikene vaaran tul
len en myrskyssä myöten anna!
Nää taistot vaan tuo tarmoa
mu Ile —
Mä orja en tahdo olla
Ei murtaa ne voi mua
enaa
lannistaa lampahan lailla !
Tuo taistelet intoa — niissäpä
herää
huomaten mitä on vailla!
paistaa pyyhkiä ja
En
sorru vielä murru ei mieli
painaa häntä aina orjuuden tun
ne Siitäkö hänen 'tulisi tänä
oikein laissa määrättynä päivänä
kiittää että hän saa tällöin en
tistä enemmän raataa vai siitä
kö että aina vain vuodesta vuo
teen on — jumala paratkoon —
raatamista?
Kuoria
puhdistaa
Mennäkö naimisiin toisen
tajan kanssa Silloin saisi par
taistoissa haassa tapauksessa ymmärtäväi
sen toverin raatamisesta palkak
seen saamaansa kurjuutta jaka
maan -lä kiitä mistään äläkä luota
niihinkään onnenpotkauksiin ! Et
voi yksin mitään Mutta ei ole
svvtä sentään tuiurhemielin o-
Äiti liedlö mitä minä tiedän?
me saa pientä murto-osaakaan
siitä mitä me tarvitseisimme las
temme kasvattamiseen
Hyvän tckeväisyyslaitoksissa
raa-
Tiedätkö sinä — että isä jät
tää hellän vainionsa ja rakkaat
lapsensa omin neuvoinsa ja juok
see pois tärkeästä tehtävästään
Aitt on velvotettu silloin tavalla kävtrtiiim i-inä näJvlln? tnlinnaii
tai loisella yksin yrittämään pyytämässä apua vaikka meillä
maiimau myrskyissä Jlan on
pakotettu taistelemaan leipäpa
lasen "-puolesta vieläpä työläis
tovereitaankiu vastaan Tämäkö
on laillinen asema äiti-raukoilla?
ne vaikka murtaa mun tahtoi! saansa tyytvä Kärsimisen evan-
ottaa eläke
vattomilta
pois aulilta ja
lapsiraukoilta
Ei henkeni herpoo vaikene kie
li—
Mun sieluun ne henkeä ahtoi!
Nyt kestän jo kuohut taistojen
tuoksun
— niiss' henkeni hehkun saikin!
Taistelen siksi kun taukoopi
juoksun' —
ja onneni sehän onkin!
Emilia Rein
Palvelustytölle
kiitospäivänä
vki svki
meni !
Syki surut
Mikä sinut
Suruko ?
Aamusta varhain — iltaan
myöhään — aina vaan toisten
eteen Palvelustyttö työläissis
ko tulitko ajatelleeksi mitään
uutta kiitospäivänä? Muistitko 1110111
näänessäsi hyvinvoivan isäntä
väkesi mielitekojen tyydj-ttämi-seksi
niitä raukkoja Suomessa
jotka murhemielin varustautu
vat vastaanottamaan äärimmäis
tä nälänhätää ehkäpä nälkäkuo1
lemaa? Tuskinpa tulit ajatelleek
si niitä tässä maassa kituvia ih
misraukkoja joilla ei ollut kiitospäivä-aterianaan
edes niitä
herrasväen ruuan rippeitä joilla'
sinä ruumiillisen nälkäsi sammu
tit Varmasti tiesit sen että
täällä on tuhansia joilla oli va
raa herkutella uiielinmäärin ja
jotka kyllä jaksoivat kerrassaan
hyvin niistä 'kiittää — tyhjääkin
Kyllä kai sinustakin jo alkaa
tuntua vähän nololta nämä van
hat trailitionit
Ylistä kiittäisitkään sinä?
Kiitospäivänä — kalkkunaa
karpaloita perunasosetta hedel
mäkakkua kaviaaria manteleita
kermavaahtoa ja hilloketta Tun
sit kai itsesi kiitolliseksi kun
olit oppinut nuo kaikki muista
maan Ei — ei sovi palvelusty
tön sanavarastoon kiitospäivä -
des Koruksi vamupimealla al
kaa hän "hääräämään valmistaak- Mutia voi
seen mahdollisimman mukavan dämeni jos
iiäivän isäntäväelleen Vaikka kas niin k
hän oii-jkin töissään varma niin jo- -
keliumi on jo loppuun' saarnattu
Vapautta eikä onnejtfole siellä
niissä on orjia ja isäntiä ei kapi
talistisessa yhteiskunnassa
Yhdypä jo sinäkin yhteistoi
min näitä oloja ojentamaan! In
nostavia ja yleviä ovat ne ihan
teet joita jo monimiljoonaisen
työläisjukon rinnoissa syttyy
Työläis-sisko älä jää louk
koosi vaan herää ja käy pys
typäin auringonnousua --kohden!
Vasta sosialismin kautta saa
daan varallisuutta ja lepohetkiä
kaikille
"Sorrettua täytyy herättää ja
innostaa koska häneltä puuttuu
riippumattomuuden alkuunpano
voima Xiin on nykyaikaisen
köyhälisti diikkeen laita jä sa-
on mvos taistelun naisen
vapauttamiseksi"
Tiedätkö) sinä — että ensimäi
nen äitien eläkelaki astui voi
maan vuonna 1911 Illinoisin val
tiossa Silloin saivat äidit eläk'
en s:
drti
Sydämelle
on laki että ei saa kerjätä Siel
lä kay elävien ja kuolIeHku les
kiä huomaamatta sitä häpeäksi
Ei kukaan mene tarpeetta al
mua anomaan ITvväntekeväi-
1'iedätkö sinä — että tällaisten sy) slaitoksista huolimatta kuolee
suhteitten vallitessa voidaan ihmisiä nälkään
tur- - Jos tämän tiedät ja muutakin
niin varmaan huomaat mikä tar
vitsee korjausta ia millä sinä si
tä voit auttaa
hänestä esim sosialistitikctil
lä
Millii 11V1 iä-in niliilfrmTinti NiL
keen kolmen syyn perusteella: i voisin vinlii tim
kuolemantapauksen täh- J'arhaat terveiseni sinulle To ve
toiseksi isän poistuessa rittarMi Ittkiinaialrn T 1„l
paikkakunnalta ja kolmanneksi teiisi kaikkialle I ' '
isan pienen palkan tähden
Tiedätkö sinä — että vuonna
1913 otettiin pensiooni pois tu
hansilta äideiltä ja saatettiin sil
lä lapset lastenkoteihin sekä äi
dit tekemään oman elämänsä
Tiedätkö — että 27:ssä val
tiossa Yhdysvalloissa oli silloin
äitien pensiooiiilaki käytännössä
ja ainoastaan 'Michiganin valtio
jiitti sen voimaan
Tiedätkö sinä — että vuonna
191ii Suur Xevv Yorkissa mak
seltiin kolme ja -puoli miljoonaa
dollaria lastenkodeille pitääk-
Auna Aro
Perheen hävittämioei)
Karl Rautsky
laajimmalle levitin vt
ki sairas särkvnvt svdii-
svki ilot
särki?
ylla 22J100 lasia missä
tuli noin M)0 dollaria las
ihdcn vuodessa mutta jos
oli äidin kanssa niin mak
settiin noin KK) dollaria vuo
dessa lapselle siis 200 dollaria
enempi vuodessa lasten kotoa
varten
scen
'l')16
ta k
lapsi
Vaikka et olekaan terve
letlian sensijaan — tai
juuri sentainlen parempi
m tn
ehkä
kuin
sma -paha
- et ta
kun
jos terve olisit sillä nyt elämän
oikean arvon ymmärrät
Siksi älä väsähdä vielä!
Kun kerran kuolet sykkimästä
lakkaat niin ne aatteet jotka
sinua elähyttivät' innostivat toi
mimaan ne elävät ne eivät kuo
le eivätkä unohdu Silloin ehkä
sinuakin muistetaan Ja silloin
et ole turhaan taistellut
se on
lapset
äideiltä Lapset
loissa kehit v vie
Se on varma
sinä — etlii me tar
laljon enemmän rahaa
jos ai-
va
Svki siw
dii meni
evätä saat
uin todella
mrumcn
taistele
ehkäpä
olotal
emään
olisit terve
uin vilisit
särkynyt
taistele!
jo ennen
sairas sv-
voima
11a —
Tiedätkö
larettoman
viedään pois
eivät näissä
raan hoidossa
Tiedäik
vitsemme
lastemme kasvatukseen
: i i i :i : :
ohiiik: -iiiii ik uivtiisi (i vaiij
voiksi Tervejärkisiä jälkeläisiä v
-tarvitsemme poistamaan yhteis
kunnan mataa
Tiedätkö sinä — että selltri
ncn isä joka tuodaan väkipakol
la takaisin pciheestänä huolehti
maan ei - voi tehdä s i t ii enää
kunnollisesti Hiin ei sovellu
perhc-eiämään Mikä on saanut
hänet tällaiseen - sanoisinko
tautiin' Xvky itien vhieiskunla
on tiiviinä taudin-siemeniä
Tiedätkö Mtiä - cl lii me rlil-
vi ua laajimmalle levinnyt so
sialidemokratiaa vastaan kohdis
letin syytös on se että he tah
tovat poistaa perheen
Perheen hävittämistä sen lais
sa määrättyä poistamista ja vä
kivaltaista hajottamista ei ku
kaan puolueessa ajattele Ainoas
taan törkein vääristely voi syyt
tää sitä tästä ja ainoastaan nar
ri voi luulo) elia että perhemuo
toa voitaisiin luoda tai poistaa
lainsäädännöllä '
Yhteistuotannon luonto ei
suinkaan ole ristiriidassa nykyi
sen perheen akussa Sosialisti
sen yhteiskunnan käytäntöön
saattaminen ei siis vaatii nykyi
sen pcrhemuodou hävittämisiä
Perheen hajoaminen ei 'johdu
yhteisen tuotannon luonnosta
vaan taloiidellisesl-i kehilvkses
tii Olemme Jo nähneet niillä ta
valla perhe nykyään hajoaa mil
lä lavalla mies vaimo ja lapsn'
riistetään toisistaan millä taval-
i aviottemnus ia nroslitutsioni
saadaan joukko-ilmiöksi
Sosialistinen yhteiskunta ei
e-ä taloudellista kehitystä se
päinvastoin antaa sille imtla
vauhtia Jatkuva kehitys muut
taa siis silloin kuten nytkin yh
den talo u-toinien toisensa jäl
keen erityisten teollisuus-liikkeiden
hnrjottamiksi toimiksi ja te
kee lai-tsta suurliikkeitten työn
tekijän st n sijaan kuin hän en
i äliän saakka työskennellyt yk
MUivuloinkssa Mutta tämä siir-