Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, November 27, 1917, Page PAGE NINE, Image 9

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina marrask 27 p:nä 1917
SIVU YHDEKSÄN1
miuimnHiiiiiiiiHiiaiiiiEi:iHiiHuiuuHara
Minkä nuorena oppii
sen vanhana taitaa
No 48
minUSiiilfESiliiiiHIEIHEiniliUUilifHIEilUIIIIUUHiEiinSHSnnnilHnUUIIUIIHIIIIHmnilll
Nuorison sosiali
demokratinen kasvatus
(Anton Huotarin mukaan)
Ei liene yhtään sosialidemc
rkaattia joka ei uskoisi sosiali
demokratian suureen tulevaisuu
teen Ja jokapäiväinen kokemus
antaa tälle tukea Hengen sii
villä lentää aatoksemme silloin
tällöin tulevaisuuteen aikaan sel
laiseen jolloin aatteemme perus
opit ovat toteutuneet työntekijän
riisto lakannut ja yhteiskuntajär
jestys muodostettu sopusointuun
ihanteittemme kanssa
Mutta jokaisella aatteella joka
tahtoo olla tulevaisuuden aate
täytyy ehdottomasti olla nouse "a
polvi puolellaan Ilman sitä täy
ty)' sen pakostakin kuihtua Ber
nard Shaw panee maantierosvon
suuhun sanat: "Vasta sitten kun
liike sottaa voivansa levitä ros
vojenkin sekaan voi se toivoa
valtiollista enemmistöä" Muut
tamalla sanan rosvojen sijaan
"nuorison'' voimme täydellä
syyllä allekirjottaa tämän lau
sunnon Tulevaisuus on nuorison ja
sentähden on tämä nuoseva voi
ma vallotettava puolellemme
Sosialidemokratisessa liikkees
sä toimineet henkilöt tuntevat
varsin hyvin kuinka vaikeata on
saada vanhempi väestö käsittä
mään aatettamme niin selvä kuin
se onkin Vanhoja käsityksiä ja
ennakkoluuloja ei murreta muu
tamassa tunnissa Nuorena opit
tu tieto ei tahdo lähteä vähällä
pois Vaikka sosialidemokratia
jokaiselle työläiselle on varma va
pautuksen oppi niin siitä huoli
matta ei suinkaan ole vähäisintä
se vastustus joka sen osaksi tu
lee juuri työväestön ja muiden
asemansa puolesta näihin verrat
tavien henkilöiden -puolelta
Vasta pitempiaikaisen herätys
työn kautta ovat heidän mielen
sä muuttuneet suopeiksi omalle
asialleen Kuinka paljon hel
pompaa onkaan voittaa nuori
hehkuva mieli sykkimään sosiali
demokratian suurien ihanteiden
puolesta Kun kapitalistinen ma
llina käyttää tilaisuutta hyväk
seen kaikin keinoin juurruttaak
seen nuorisoon omia ihanteitaan
on meidän 'riennettävä käyttä
mään juuri samaa keinoa oman
iriailmankatsomukscmme juurrut
tamiseksi nuosevaan polveen
Jos sosialidemokratia aikoo on
nistua täytyy sen ottaa oppia
vastustajislaankin Nuorisoon on
kohdistettava toiveemme ja hei
dän keskuudessaan alettava käy
dä "ristiretkiä" Varhaisemmal
la iiällä sopivat nuorisolle ihni
neliitot kehittyneemmällä ijällä
sosialistiset nuoriso-osastot
Thanneliitoissa kylvetään sosia
lismin siemeniä Jasten herkkiin
mieliin pyhäkouluopettiksen mn
dossa Nuorisoliitoissa taas on
toiminta järjestetty tavalliseen
vhdistyselämän tapaan sillä ero
tuksella vain että kokousten
ohjelmat ovat järjestettävät sopu
sointuun nuorison luontaisten tai
pumusten kanssa Ohjelma on
järjestettävä sellaiseksi ettei nuo
riso tunne olevansa missään har
tausseurassa vaan todellisessa
toveripiirissä jossa ymmärre
tään nuoruudelle antaa osansa
mutta jossa käytetään aikaa
myös vakavaan työhön ihantei
den 'hyväksi
Ikävä on ollut havaita sitä yn
seyttä jota usein vanhempain to
verien puolelta on osotettu niin
hyvin ihanneliitto-työtä kuin so
sialidemokratista nuorisoliikettä
kin kohtaan Niitä on paljon hen
kilöitä jotka i jäin karttuessa ei
vät muista nuorina olleensakaaii
Seurauksena siitä on nuorison
huvitusten kieltäminen Ja kos
ka nuoriso ei sosialidemokrati
oissa yhdistyksissäkään voi olla
huvitusta vailla niin joudutaan
siihen että tuollaiset mieleltään
vanhat henkilöt tuomitsevat hyl
jättävänä kaiken nuorison osan
oton poliittisiin rientoihimme
Tuollaiset henkilöt eivät tule huo
manneeksi että jos me kiellämme
nuorison niin nuoriso myös kiel
tää meidät Nuoriso etsii muuta
seuraa Porvarillinen nuorisolii
ke y m samantapaiset- ottavat
heidät avosylin vastaan Toiset
jäävät katuelämän vaikutuksen
alaiseksi ja se ei suinkaan ole
ihannetila johon meidän kannat
taisi nuorisoamme johtaa
Viisainta minkä voimme tehdä
on nuorison saattaminen ystäväk semme
Kun tahdomme ymmär
tää heitä ja toimimme sen mu
kaan ymmärtävät he myöskii
meitä ja onhan tämä yhteis
ymmärryksen aikaansaaminen ai
van helppoa Asettamalla rinnan
sekä periaatteellista että kevy
empää ohjelmaan tulevat molem
mat tarkoitukset täytetyiksi
Nuorisoon katseemme! Sieltä
nousee meille lukematon joukko
taistelijoita kun vaan osaamme
niitä kasvattaa Vanha polvi ei
jaksa riittävästi meitä käsittää
sillä ei ole kylliksi uskoa meidän
asiaamme koska se on kasvatet
tu toisia ihanteita silmällä pitäen
Sille on opetettu suurimpina hy
veinä nöyryyttä alistuvaisuutta ja
kärsimysten 'kantamusta
Me sen sijaan opetamme työn
tekijöitä nostamaan päänsä kor
kealle luottamaan itseensä otta
maan oikeutensa ja työskentele
mään nykyisen nurinkurisen yh
teiskunnan muuttamiseksi oikeu
den yhteiskunnaksi jossa jokai
nen nenkilö on korotettu arvoon
sa Sosialidemokratien kasvatus
työ on aatteemme suuren tulevai
suuden varmin turva Sentähden
ei ole meillä varaa sitä missään
laiminlvödä
KATKELMIA
- r
J ti
Tietämättömyys on pahe
Sokrates
NAISTEN OSUUSKOTI
2185— 15th St
SAN FRANCISCO CAL
Telefooni: Market 3958
SAN FRANCISCO
Siihen aikaan tapahtui että
kahdeksantoistavuotias nuorimies
Mikael Söyrharjun myllyltä —
mylly on varjoisassa laaksossa
kylävaaranteen alla hopeainen
kumiseva putous sitä käyttää —
vanha ja raihnainen oli mylläri
vaimonsa jo aikaa sitten kuollut
poika oli' palannut vieraista ky
listä palveluksesta hoitamaan i
sänsä ammattia maksaen mylly
veroa Söyrharjun isännälle -
siilien aikaan tapahtui kerran et
tä Mikael muuten tunnettu y
leensä umpimieliseksi ja sävyi
säksi kuten köyhän kuulemma
ainakin tulisi olla — tapahtui ker
ran että Mikael kylällä talkooki
soissa yritti iskeä nuoren miehen
selkään Hänet estettiin siitä
hänet ajettiin keinuista pois
Yksin hän harhaili kotiin sy
dänyöllä etsin syrjäpolkuja pel
lon pientarilla humalistojen ja
saunain tausten pimeydessä -jli
kuin olisi pahantekijä ja julkise
ti kirkossa häväisty Säikkyi as
keltensa kuminaa kyläraitin i
kuin takaa-ajettu murhaaja Hul
luna järjetönnä villinä oii kuin
se mikä on nälkään kuolemaisil
laan ja leipää etsii 'Kotona heit
täytyi hervotonna haavan lehdille
aittansa permannolle ' Valvoiko
nukkuiko?
Oli kuin huumauksessa itänyt
ei ainoaa ajatusta aivoissaan jot
ka olivat kuin kuumaa lyijyä täy
teen valetut silmiä poltti ja ohi
moissa jyski niin että olisi luul
lut veren niistä ulos purskahta
van 'Sokeana raskaana) vuoti
suonissa veri ja rintakehää ah
disti kuin olisi joku sitä rauta
nyrkillä kokoon kuristanut tai
tahtonut tylsällä veitsellä sydän
alaa halaista Rinnassa kuin
hukan nälkä ja sydämessä tuska
tuska!
Niin tuli hurjana rakkaus
Ystävät te ette ole tienneet
mikä on metsäeläinten epäluuloi
nen villi kylmä rakkaus
Kauan sitten oli Mikaelin rin
nassa siinnyt se mato aina saak
ka kun hän isän sairastuttua pa
lasi vierailta seuduilta kotikyläl
le ja näki Mataleenan tumman
tukan upeana kiiltävän silmäin
kummallisen palavina melkein
ilkkuvina välähtävän siitin sopis
sa väristen hillittömän _ hymyn
Svdämen ympärille oli silloin
kietoutunut se rakkauden käärme
poikanen ja alkanut puristella si
tä sydäntä niin että se usein oli
oli pakahtua tuskasta
Vaan nyt se oli pahempi kuin
koskaan emien sillä se kyyn poi
kanen kavalin ja mustin oli nyt
suureksi kasvanut ja saanut
myrkkyhampaansa — mustasuk
kaisuuden Ne hampaat terävät ja pistä
vät se ikeniä myöten oli Mikaelin
svdämeen iskenvt karvasta myrk
kyä valanut hehkuvaan vereen _
' Eikä syytä ollut muuta kuin
että Mataleena oli talkoooaikan
viulujen helinässä tohtinut tans-
msnmuinumnuiin
sia muidenkin kuin Mikaelia
kanssa Mikael näki Mataleenan
toisen seurassa toinen oli tikas
ja hänen rinnallaai hohtivat ho
peasoljet vaan Mikaelin yllä oli
kulunut sarkaläkki ja köyhäksi
hän itsensä tunsi
Mikael näki Mataleenan rie
muitsevan silloin ajatellen köy
hyyttään mailina silmissään mus
teni 'hän sokeni vallan vain yh
den hän näki: Mataleenan keralla
toisen Pisti ensi kertaa se käär
me muuta ei nyt muista kuin et
tä sanoivat talkoapaikassa hänen
koettaneen iskeä toista putiktolb
Eikä hän kadu sitä että yritti is
keä ja että nyt yksin kivussa
makaa !
NOSTA SOIHTU
SI KORKEALLE
Nosta soihtusi korkealle
Näytä tietä toisille
Vala taidetta ympärilles'
Puhu pienille veljille
Puhu aatteesta veljeyden
Myös ihmisyvs uskosta
Ja kuinka paremmaksi
Öisi tehtävä tää maailma
Tämä maailma hyvä oisi
Vaan huono sen järjestys —
Sä tietoa veljilles' vieös
Heille valaise ymmärrys
Kerro miten maailma voisi
Olla onnela kaikille
Jos ei muutamain harvain her
ruus Tuottais' tuskia miljoonille
'Nosta soihtusi korkealle
Se nosta jo aikanaan
Sä valon välkettä näytä
Tähän pimeään maailmaan
Helmi Mattson
ti
SIVEYS
ff
(Kappaleita Kalle Rissasen s n
kirjoituksesta)
Palaamme taiteilijajuoniingd?
ta Kun on kohonnut taivaalle
ja katselee kylmäntotisena
Hänen puuhkansa putoaa taKi
ojaan mutta hän antaa sen jäädi
sinne ja kävelee edelleen ikään
kuin ei olisi mitään tapahtunut
ruumis hieman horjuen
Hän on kaunis terracotta pu
vussaan Hän käyttää matalakorkoisia
kenkiä ja se sopii hänen -varta-
lolleen joka toisinaan voi muis
tuttaa klassillisen ajan naispat
saita Hänen hiuksensa pihis
tävät pienen hatun alta nuo kau
niit vaaleat hiukset jotka ovat
kietoutuneet pään ympärille kuin
hohtava käärme
Hänen kova valkea kätensä
puristuu lujasti käsivarteeni —
se on tullut taltassa kovaksi kuin
marmori hän on tavattoman vä
kevä Kerran kuritti hän haise
van katujätkän perinpohjin kan
taen sen sitten läheisimmän lää
kärin luo sidottavaksi Hän voi
nostella suuria marniorimöhkä
leitä yksin pöydälle Hän intioo
syvästi hentoja naisia( jotka tuok
suvat hajuvesille mutta eivät