Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, November 20, 1917, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 7040
A
I
Amerikan suonia-aLstsn työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Finnish tforklng Komea In America
N:o 47
TIISTAINA MARRASK 20 P— TUESDAY NOV 20
1917 — Seitsemäs vuosik
Xiiyttää siltä kniu olisivat näi
nä nikoina meidän kiivaimmat
vastustajammekin ruvenneet e
iiemniiin seuraama nsosialistisen
naisliikkeen larkotusta Yhä ky
sy vämmin vaikkakaan ei avonai
sen hyväksyvästi kääntyvät he
meidän puoleemme hakien selvi
tystä niin monelle tämän päivän
olleen ja entisen olotilan murs
kautumiselle Akiisi minän kristi
tynkin panee jo tunustaniaan et
tä uskonnon keppihevonenkin jo
pahasti ontuu ajan mullistuviin
tapahtumiin usein kompastunee
na Siksipä katsonkin olevan tar
peellista luoda pienen kansan
tajuisen yleissilmäyksen sosialis
tina isten pyrkimyksiin
Meidän aikamme suuret yh
teiskunnalliset mullistukset vaa
tivat ja pakottavat yllä uusia uu
distuksia yhteiskunnassa ja -'yhtenä
tärkeämmistä on jo pitem
män ajan ollut naiskysymys Por—
varispiireissä on jo kauan tehty
sitkeästi työtä naisasian hyväksi
On yritetty saada nainen saman
arvoiseksi miehen kanssa ja on
osittain onnistuttukin Mutta toi
vottuihin tuloksiin ei ole vielä
päästy eikä päästäkään ennen
kuin yhteiskunnalliset vastakoh
dat ja niiden tuottama pa'he en
sin poistetaan Meidän on astut
tava miespuolisten työläistoveri
emme joukkoon luokkataistelu
areenalle ja heidän kanssaan tais
teltava ja 'voitettava uudet olot
ja sitten uudessa yhteiskunnas
sa tehtävä jokainen sukupuoleen
katsomatta sosiaalisesti ja talou
dellisesti täysin riippumattomak
si Hallitukset huojuvat ja nojau
tuvat milloin millekin taholle
Yhteiskunnalliset suhteet ovat
joutuneet ennen kuulumattoman
levottomuuden ja hajaannuksen
tilaan Me elämme vuosisadan
alussa vuosisadan jolloin tais
tellaan viimeinen yhteiskunnalli
nen taistelu ja jolloin uudet aat
teet voittavat Yhteiskunta muo-do-4uu
vhä enemmän kansainvä
liselle pohjalle
Meidän täytyy jo vaatia nai
senkin astumaan kodin ahtaasta
piiristä julkiseen elämään ja täyt
tämään hänelle sopivat tehtävät
ihmiskunnan kulttuuritehtävissä
Me tuherramme yksityistalou
dessamme me säästelemme ja
me juoruilemme pikkumaisessa
seurapiirissämme sen sijaan että
me opettelisimme näkemään sen
kurjuuden koko suuruuden mi
hinkä meidät on totutettu tyytv
mään Meitä työläisnaisia on työ
suhteisiin nähden niin mo
nenlaisia ja kun olemme vail
la alkuopetusta niin on meidän
n i m kovin vaikea nykyisessa se
kamelskassa erottaa etumme por
vareista ehjänä joukkona suu
rena kövhälistöluokkana Se on
meille paljon vaikeampaa kuin
miehille sillä meitä on niin kau
van pidetty tietämättöminä mei
tä on mairiteltu maitovcllirunoil
la ja 'tosinaisellisuiiksilla" Tunne-elämää
on vain kehitetty ja
vieläpä nyt katsotaan järjen toi
minnan kasvattaminen naiselle
tarpeettomaksi Xyt tosin alka
vat selittelyt naisen "luonnolli
sesta kutsumuksesta" muuttua
lörpötyksiksi multa vaikea on
vielä monen ajatella naista nai-
sena ilman kädessä heiluvaa kau
haa kuten Pebel sanoo
Xainen on vasta viime vuosi
kymmeninä astunut suurteolli
suuteen ja varsinaisen -palkka-köyhälistön
joukkoon Xe 'heistä
ovatkin hyvää kyytiä yhdisty
mässä ammattiyhdistyksiin mut
ta )ksityistal(niksienfe4l1apjiät ja
perhepä! velij at ovat vfelasuu
rimmalta osalta eduist'sttRft-epä-selvillä
ja vetävät eri köyUfcöy
hälistöluokau kanssa Aletaäu jo
sla ia Man
i sekollaa hei
Ääniä palveli-peruslamisista
ja täältä
sanlavaen hy vmvi umi
väkisienkin tahtoo sei
diin edut nniiinsa
jataryhdistysteu
kuuluu sentään sieltä
tässäkin maasa jo
Xyt kun täytyy m taa kaikki
vain taloudellisella kaunalla ei
nainen aina sorrettuna voi kat
soa kauas
lusi yhteiskunta pyrkii tyy
rlvttäinään kaikkia aineellisia tar
peita mutta ei proletaarisesti
vaan kuin kultluurikansa ja se
antaa kaikki sivistyksen suomat
edut kaikille sen jäsenille eusi
mäiseslä viimeiseen saakka
Iuokkaherruus poistuu silloin
ainaiseksi ja nainenkin tulee yh
denarvoiseksi miehen rinnalla
Tämä on hatara katsaus suu
resta asiastamme mutta on tar
peellista jokapäiväisen aherruk
sen ohella muistaa joskus
määräämme
"?Qp8fa lapsilta asia! km-
[] [ noSlisen kefciiykssn
mukaan
paa-
Kakas
SUOMEN KIRJEESTÄ
syysk 1917
sa o p:na
veljeni !
i
tosin 'huomata yksityistalouksien
nykyään käytetyn ajan energian
ja varojen hukkaaminen ja päivi
tellään silläkin alalla jo osuus-
I aal
li nyt kuuluu viili
ta Klämä on kaikinpur
varmaa Ki tahdo saad
rahallakaan mitään eikä
i ja tois
ti in e pä-
euaan
likkea
toiminnan etuja Perhepalvelijan S:iika:m Leipä voi ja sokeri ovat
jo aikoja sitten olleet koriin no
kassa sekä kaupungeissa maito
kin Xe meidän maakapitalistit
aikovat kiusata meitä nälällä ja
onnistuvatkin kai siinä Monta
ihan
'hyvinvointi tavallaan riippuu l-
KYYNELEITÄ
Itkee äidit itkee lapset
itkee vanhat harmaahapset
Itkee kulkuri kun kulkee teitä
itkee — verikyyneleltä
Itkee äidit lapsiansa
neito itkee sulhoansa
Kyynel tunkee silmään mielien
— orvon lapsiraukan pienen
Saat
tääl-
Isät veljet ovat poissa
soilan kurjan taistelois:
Siksi itkee maa ja kam
itkee suurta suruansa
J Gutteit
Hengen ravinnon jonka lulee
ylläpitää sen omintakeista elä
mää eikä sitä tukehuttna -kerrostumalla
siilien kuolleena 'air
ueena tulee jo itsestään fuorla
mukana jonkinmoista elämää
Tähän vaaditaan ensinnäkin et lii
lasta opetetaan mahdollisimman
havainnollisesti (joka nykyisiä
vaatimuksia noudattamalla (us
kin lienee mahdollista) Havain
nollisessa samoin kuin muussa
kin opetuksessa on oteltava huo
mioon asiain luonnollinen kehi
tys On pyrittävä siihen eltei
lapselle näytetä esineitä valmiina
muuttumattomina vaan silä mu
kaa kuin ne muodostuvat Kllii
lapsi näkee luolin ennen kuin --e
näkee kaadettavan puita ja niis
tä valmistettavan huonekaluja'-'
on seikka jota ei Valitettavasi r'
voida välttää mutta tässä faj a
uksessa täytyy sen toistaiseksi
pitää tuolia valmiina alkuperäi
senä esineenä toisin s ei voi
asiaa käsittää Sellaisessa asiain
kulussa on jonkinlaista luonnon
kierläinislä Meidän tulee sen
vuoksi pyrkiä siilien että missä
edistyminen alkuperäisestä ja o
levasta tulevaan on mahdollisuu
den rajojen sisäpuolella se otel
taisi kasvatuksessa huomioon
Milä luonnollisemmat olol ri
vat niistä lapsi keluTyksensä al
kaa sitä enemmän kulkee se yk
sinkertaisemmasla monimutkai
sempaan alkuperäisestä kellitty
neipää kohti mitä enemmän
luonnonmukainen alku on silä
todellisemmaksi tulee sivistys
myöhemmillä k ehitysa seteillään
jotavastoin sellainen "sivistys''
joka perustuu vaan itsensä ja
luonnon väärenlrlemiseen kulkee
Miehet sodan melkeliissä
kylpee verikyyneleissä
Kanuunat miss' laukee kerta
itkee uhrit itkee — verta!
Lesket orvot jälkeen jääneet
puutetta ja nälkää nähneet
Kuuluu valitur-ta heiltä
he itkee — verikyynelenä!
Yöhön vaipuu maailman kansa
— uhrit kulkein kahleissansa
vöhön
Sortuu kaatuu
rientäessään ve:
K Ui 'ii m
it vöhön
perlietlä on täällä jo ollut
ilman leipää monta päivää
syövät puuroa ja perunoita
kai jonkunlaisen käsityksen
lii vallitsevasta puutteesta kun
sanon eitit perunat maksavat L"1
mk nelikko ja maitolitra 5 S pen
niä Alulta eletty sitä' on ja kai
vieläkin täytyy elää- Viiteen ai
kaan olivat nälkämellakal oikein
muodissa täällä mutta nekin ri
vat jo loppuneet 8:n lunjniv tyo- rai)ta kohti
päivä on käytännössä melkein jo- ns voitaisi lapsille kaikki kap
ka paikassa ainakin teollisuus- )ajtet joista 'he lukevat ja joista
aloilla a osaksi maatoissakin
Palkat ovat kyllä kohonneet
multa eivät tahdo riittää elanto
kustannuksiin Vaatteiden osta
misesta ei ole meikäläisellä pu
hettakaan Miehen puku joka
ennen maksoi 50 markkaa mak
saa nyt noin VM) markkaa Ta
valliset ras asaappaat maksavat
100 markkaa Millä niitä sitten
lunastaa
loissakin paikoin on huutava
nälänhätä ovella ja se käy yha
uhkaavammaksi tahrii Ullien
Ivväsii ja voi hyvin
Vei jr
ille kerrolaan' navttaa luonnol
lisina jotta he voisivat huomala
ne aistimillaan ja käsittää omin
takeisesti järjellään ! Niin voi
daan valitettavasti tehdä vaan ai
van vähäisessä määrässä sillä
eiväthän edes näytelmien kirjot'
tajatkaau voi kaikkea kertomaan
sa saaria näyttämölle yleisön kat
seltavaksi Mutta sanomattoman
paljon enemmän voitaisi tässä
suhteessa saada aikaan kuin milä
nyt tehdään Moni nuori mies
-aattaa kauan käyttää tämänta
paisia sananparsia: "kaikki on
tehty saman lestin unikaan"
(Jatkua loisilla sivulla)
0 ''