Tiistaina lokak 23 p 1917
STVU VIISI
Nro 43
kirjeenvaihtajia ? Aliksi ei ole
valitin? Eikö ole katsottu tar
peelliseksi? — Nuo kysymykset
usein ovat minua vaivanneet
Olisihan innostuttavaa ja opet
tavaista lukea eri paikkakuntien
Ihanneliittojen toiminnasta Sa
malla se kehittäisi kirjeenvaihta
jiksi valittuja seuraamaan tark
kaavaisina kokouksia Kirjotta
maan opettajan ohjauksen alai
sina johdonmukaisesti Lapset
olisivat innostuneempia 'ke
niaan lehteä kuin siinä olisi sil
loin tällöin oman paikkakunnan
kin asioita j n e Älköön aja
teltako tässäkin asiassa ettäjap
set ovat lapsia mitäpä niidet
toiminnasta mailmalle_ huutaa
sehän on niin vähäpätöistä Aja
teltakoon päinvastoin että jos
me saamme lapsemme jo nuorina
innostumaan tuonkin keinon a
vulla seuraamaan aikaansa niin
täysikasvuisina he eivät enään
voi olla sitä tekemättä
Monia muita tehtäviä ja tila
päisiä innostuksen tuottamia toi
miakin voidaan toiminnan yhtey
teen järjestää Opettajat kyllä
toimessa ollessaan niitä huo
maavat Riippuu vain siitä o
vatko ottaneet asian tärkeänä
innostuen siihen Asian järjes
täminen riippuu hyvin paljon o
pet lajista
(Jatketaan)
VIINIRYPÄLEEN
MUSTA TERTTU
(Kirj Klaudie Parkkonpn)
(Jatk)
Paljon oli vastuksia hiilläkin ja vaa
roja joka askeleella Mutta yhtä
kaikki nyt hän on jälleen täällä
matkalla Magtlan luo Sitten hän
huokasi Niin sellainen oli men
neisyyteni Mutta mitä on- tulevai
suus tuova mukanaan?
Niin nousi vaivaloisesti Han ei
koskaan ollut tuntenut itseään viime
aikoina kevyeksi
Svvspäivä oli loppupuolessa Kirk
kaanna vielä aurinko kultaili seutua
ja tiima loi kalvavaa tuskaa nuoru
kaisen rintaan Ei voinut luonnon
kauneus saada vastinetta hänen tun
teissaan Niin katkeraa oli sydämel
lä Hän läksi kulkemaan kaupungin
loisto-osan maantietä Aurinko loi
ruman varjon hänestä maahan Ei
se tosin ollut kuin varjo mutta sit
tenkin Kallellaan oleva ruumis toi
sen käden hiha taskussa Täytetty
kvllä varovaisuuden vuoksi ja pääs
sä hän oli näkevinään vaan yhden
silmän Toisen tilalla oli ontto sy
vennys jonka alareunasta näkyi hy
vin vaaleaa punertavaa likaa
Vastaan tulevia lapsia hän kart
toi ne uteliaana katselivat häntä
Tekivätpä pilaa ja heittelivät tappu
roita hänen selkänsä täyteen Hän
oli puettu kehnoon pukuun ei vaan
peittääkseen itseänsä takaa-ajajilta
mutta myös varojen puutteessa
"Oh! Onkohan koko maailmassa ole
massa yhtään ihmistä joka ymmärtäi
si minua?" Huokasi hän sitten
"On on kaksi naista jotka rakas
tavat minua Ja Magda se ihana
neito on pian oleva sylissäni!"
Näin miettien hän oli saapunut
hovin sivuportille Tästä oli tie ly
hyt portinvartijan mokille Ei edel
lämainitut mielikuvitukset eikä so
kea toivo voineet palauttaa hänen
entistä virkeyttä ja notkeutta Hän
oli saapunut Mökille Naputti ja as
tui sisään Jännitys ja mielenliiku
tus tekivät hänet hermostuneeksi
Arasti harhaili hänen katseensa ym
päri huonetta Vuoteessa peränur
kassa alkoi jotain liikkua
"Seis!" kajahti samalla
Vanta leveäharteinen mies laskeu
tui alas vuoteesta epäilevin ja pirulli
sin silmäyksin mittaili häntä Otti re
volverin ja ojensi Vladimiria kohti
"Kyllä kyllä tunnen teidän Raitai
set "veikot" Sama varmaankin joka
viime viikolla varasti täältä saapas
parin ja päallysnuttimi Peijakkaan
paljo on nykyään varkausjuttuja Jos
ei muuta nin leipä varastohuoneen
hyllyiltä häviää" pauhasi hän lopulta
mille! itsekseen "Mitä tahdot lur
jus?" Ennen niin miellyttävä ja kunniaa
nauttinut Vladimir oli kuin pulla pää
hän lyöty Hänen mielensä teki sa
no että hän on hänen kauniin emän
tiinsä sulhanen mutta oli niin ma
sennettu taolaisella vastaanotolla et
tä ei kyennyt sanaa samaan suustaan
"Mitä tahdot? Ala kävellä!" ko
mensi portin vartija "Roisto kiitä
(Jarkon scitsemiinnella sivulla)
MAILMANRAUHAN
TURVAAMINEN
(Ei liene pahitteeksi tutustuttaa
lukijakuntan mailman sosialistijärjes
töjen v 1910 kansainvälisen kongres
sin ponsiin keskusteluihin ja päätök
siin yllämainitusta kysymyksestä
Erittäinkin kehoitamme lukijoita huo
lella lukemaan Englannin ja Saksan
edustajain puheet ja harkitsemaan
niitä tapahtuneiden tosiasioiden va
lossa Seuraavassa numerossa tulem
me myöskin julkaisemaan Englannin
Silloisen sosialistisen vähemmistön
mielipiteen tätä kongressia käsittele
vässä artikkelissa "Europan sotapil
vi" kirj II Quelch jonka kehotam
me lukemaan kongressin keskus
telujen yhteydessä — Toim)
Tästä kysymyksestä ehdottaa kol
mas valiokunta seuraavan ponsilau
selman: "Kongressi toteaa että vii
meisten vuosien kuluessa sotavarus
tukset ovat hirvittävässä määrässä
laajentuneet huolimatta rauhankon
gressista ja hallitusten rauhanvakuu
telmista Varsinkin kilpailu meriva
rustusten alalla jossa uusin muoto
dreadnoughten rakentaminen merkit
see ei ainoastaan yleisten varojen
mieletöntä tuhlausta tuottamattomiin
tarkotuksiin ja sen seurauksena so
siaalipoliittisiin ja työväestön tilan
parantamiseksi tarvittavien varojen
puutetta ia käyttämättä jättämistä
vaan se uhkaa myös imeä kaikki kan
sat aineellisesti kuiviin sietämättö
millä välittömillä veroilla ja kaikkia
valtioita rahallisella perikadolla Sa
malla järkytettiin vasta aivan nykyi
sin näiden varustelujen kautta mail
man rauhaa kuten yhä edelleenkin
tulee tapahtumaan Katsoen tähän
ihmiskunnan sivistystä kansojen hy
vinvointia ia joukkojen elämää uh
kaavaan kehitykseen vahvistaa kon
gressi varsinkin Stuttgartin kongres
sin päätökset ja uudistaa:
Kaikien maidon työläisillä ei ole
mitään riitaisuuksia tahi epäsopua
jotka voisivat antaa aihetta sotaan
Sodat ovat nykyisin seurauksena ka
pitalismista erittäinkin kapitalistis
ten valtioiden mailman markkinoilla
käymästä kilnailutaistelustn sekä mi
litarismista joka on sisäisen porva
rillisen Iuokkaherruuden ja työväen
luokan taloudellisen ja valtiollisen
polkemisen pääväline Ne lakkaavat
täydellisesti vasta silloin kun kapita
listinen talousjärjestelmä on kumot
tu Työväenluokalle joka kantaa so
tien päärasituksen ja jota sodan seu
raukset kipeimmin koskevat on tär
keintä että sota tulee poistetuksi
Kaikkien maiden järjestynyt sosialis
tinen köyhälistö on sen vuoksi mail
man rauhan ainoa luotettava turva
Senvuoksi toistaa kongressi kehotuk
sen kaikkien maiden työväen puolu
eille harjottamaan innolla valistus
työtä sotien syistä köyhälistön ja en
nenkaikkea kasvavan nuorison kes
kuudessa sekä kasvattaa näitä kan
sain vei jestymisen hengessä
Samalla kun kongressi uudistaa u
sein todistetun parlamenttien edusta
jille lausutun velvoituksen taistella
kaikin keinoin varustuksia vastaan
sekä kieltää niihin varatut varat
odottaa se näiltä edustajilta:
a) alituista sen vaatimusten tois
tamista että kansainvälisen sovinto
oikeuden pakollisesti on ratkaistava
kaikissa valtioiden välisissä riitata
pauksissa b) yhä uudistettuja esityksiä jot
ka tähtäävät yleiseen aseiden riisu
miseen lähinnä ja ennen kaikkea
sopimuksen tekoon jonka kautta me
rivarustuksia rajotetaan ja kaappaus
oikeus rajotetaan
e) vaatimusta että salainen diplo
matia poistetaan ja kaikki hallituk
sien väliset nykyiset ja tulevat sopi
mukset ja päätökset juhlistaan
d) toimintaa kaikkien kansojen it
semääräämisoikeuden hyväksi ja nii
den puolustamista varten sotilaalli
sia hyökkäyksiä ja väkivaltaista sor
tamista vastaan
Kansainvälinen sosialistitoimisto tu
lee aineksilla tukemaan kaikkia so
sialistisia edustuslaitoksia taistelussa
militarismia vastaan ja tarpeen vaa
tiessa vaikuttamaan niiden yhteisen
edistymisen hyväksi Sotaisten selk
kausten varalta uudistaa kongressi
Stuttgartin kongressin päätöksen jo
ka kuuluu:
"Jos sota uhkaa niin ovat työtäte
kevät luokat ja niiden parlamentti
edustus kysymyksessäolevissa mais
sa velvolliset kansainvälisen toimis
ton yhdistävän toiminnan tukemina
ponnistamaan kaikkensa estääkseen
heistä tehokkaimniillta näyttävien
keinojen käyttämisellä sodan uhan
mitkä keinot luonnollisesti muuttuvat
luokkataistelun kärjistymisen ja ylei
sen valtiollisen aseman kärjistymisen
mukaan
Jos sota siitä huolimatta puhkeaisi
on velvollisuus toimia sen nopean lo
pettamisen hyväksi ja kaikin keinoin
pvrkiä siihen että sodan aiheuttama
taloudellinen ja valtiollinen pula käy
tetään kansan nostamiseksi ja sen
kautta kapitalistisen liiokkahemiuden
poistamisen jouduttamiseksi"
Näiden toimenpiteiden toteuttami
seksi velvoittaa kongressi toimiston
uhkaavan sodanvaaran sattuessa heti
ryhtymään tarpeellisiin toimenpitei
siin jotta kysymyksessä olevien mait
ten työväenpuolueiden välillä aikaan
saadaan sopimus yhteisestä menette
lytavasta sodan torjumiseksi"
Valiokunnan vähemmistön puo
lesta ehdottavat Vaillant— Ranska ja
Keir Hardie— Englanti ponsilausel
man loppuun seuraavan lisäyksen:
"Kalkkien niiden keinojen joukossa
joita on käytettävä sodan ehkäisemi
seksi suosittelee kongressi erittäin
tehokkaana työläisten yleistä lakkoa
etenkin niissä teollisuuden haaroissa
jotka hankkivat sotatarpeita (aseita
ampumatarpeita kuljetusliikkeissä j
n e) samoinkuin kansan kiihotta
mista äärimmäisillä keinoilla"
Ensi puheenvuorossa lausuu valio
kunnan selostaja:
Ledebour— Saksa: Kansainvälises
sä kongressissa Stuttgartissa on ky
symys sosialististen puolueitten suh
tautumisesta militarismiin ollut tyh
jentävän keskustelun alaisena valio
kunnassa Täysi-istunnossa on sen
jälkeen yksimielisesti hyväksytty
nonsilauselma joka kokosi keskuste
lun tuloksen ja joka yleensä on tyv
dvttävällä tavalla ratkaissut kysymyk
sen sosialistien kannasta militaris
miin Mutta kehityksen edistyessä
on tässä suhteessa kuten kaikissa
suurempaa merkitystä omaavissa ky
symyksissä esiintynyt uusia tosiasi
oita' jotka tekevät välttämättömäksi
jo tässä kongressissa antaa uuden sy
säyksen käytännöllisiin toimenpil öi
siin nähden Ennenkaikkea näyttää
kaksi näkökantaa tekevän toivotta
vaksi yrittää laajentaa Stuttgartin
ponsihiuselman Toinen on se että
sovinto-oikeuskysymyksessä ovat ku
ten tunnettua yksimielisiä kaikki por
varilliset jopa monarkistisetkin ja yli
mvsmieliset puolueet Mutta siitä
huolimatta on liike sovinto-oikeuksien
hyväksi joutunut melkein kokonaan
seisauksiin Toinen suoranainen aina
uuteen kannan määrittelemiseen on
dreadnought huiiaus jonka täytvy saa
da meidät sosialidemokratit liikkeel
le ptidistettuksi Kilpavarustelu ja
suurien sotalaivojen rakentelu joka
on lähtöisin Enklannista hävittää ny
kvään kaikki maat Se on ennenkaik
kea Englannissa ja Saksassa pääs
syt mitä parhaaseen vauhtiin ja uh
kaa mitä tuhoisimmin mailman rau
haa Kilpavarustelujen aikaansaama
merisodan uhka on joutunut etualal
le' Se on lähinnä olevien maiden
parlamenteissa aiheuttanut sosialis
tien asiaan puuttumista Mutta on
epäilemättä toivottavaa että koko
kansainvälinen sosialismi ehdottaa
tässä suhteessa mahdollisimman yhte
näistä menettelyä eri maissa ja val
tioissa Voisin rajoittua näihin viittauksiin
asiaa taktilliseen puoleen nähden ja
välttää periaatteellisia selvittelyjä
ellei niin huomattava sosialisti kuin
Bruce illasier sanomalehtimies ja
englantilaisen Independent Labor
Partya henkinen esitaistelija joka is
tui valiokunnassa olisi väittänyt et
tei yksinään kapitalistinen talous
järjestelmä nykyään aiheuta sotia
vaan että siinä suhteessa on suuri
osansa kansojen eläimellisillä vais
toilla ja taisteluhalulla Sitä sano
essa ou Hruee iskenyt Mrveensä pa
hasti kiveen Epäilemättä on yksityi
sissä ihmisissä vielä paljon eläimel
listä vaistoa ja taisteluhalua Mutta
minun täytyy mitä jyrkiinmin vastus
taa sitä käsitystä että tämä taiste
ltihalu kapitalistisen yhteiskuntajär
jestelmän vallitessa olisi huomatta
vimpana aiheena sotiin tai muodos
taisi huomattavan jälkiseurauksen so
dissa Hyötyä ou sodista ainoastaan
vallitsevilla luokilla kapitalisteilla
joilla on etua tavarain hankinnasta
joillakin Tipperskiehillä Armstrongil
la ja mikä niiden kaikkien nimi on
Kapitalistit eivät ensinkään aijo so
dissa osottaa taistelulialuaan tai eläi
mellisiä vaistojaan vaan he jäävät
kauniisti kotiin ja haalivat kokoon
sitii voittoa joka syntyy kun kaksi
kansaa teurastaa toisiaan Kuuluisa
venäläinen maalari VVoreschtshagin
ou taulussaan Plewnan taistelusta
erinomaisesti kuvannut tätä tosiasiaa:
Taulussa näkyvät venäläiset ja turk
kilaiset kansat ase kädessä toisiaan
murhaamassa mutta edustassa on ve
näläinen tsaari kenraaleilleen ja liovi
joukkoineen jotka tyydyttävät "tais
telulialuaan" ja "eläimellisiä vaisto
jaan" sampanjakesteissä (Iloisuut
ta) Ei siis "taisteluhalu" joka e
tiiältä seuraa aselelkkiä olo sodan
syyliä vaan voitonhimo halu saat
taa vieraita kansoja ikeen alaiseksi
ja riistämisen alaiseksi: siinä syyt
siihen että nykyaikaiset sodat synty
vät Porvaristo on unhoittanut kaikki
entiset ihanteensa mutta rlistämts
halu on jäänyt jäleile Meillä on
siinä suhteessa eräs mitä huvitta
vin esimerkki Yhdysvaltain entisessä
presidentissä Rooseveltissa joka on
mitä hienoin tyyppi nykyaikaisesta
politiikosta ja presidentistä Yhdys
valloissa näennäisesi i mailman va
paimmassa maassa jossa jokainen
kansalainen täiitilipun alla juhlalli
sessa tilaisuudessa melkein humal
luttaa itsensä vapauden korulauseil
la Tämä Roosevelt on metsästys
retkellään Afrikassa jota hän ei teh
nvt taisteluhalnsta vaan teurastaja
vaiston johtamana niistänyt egypti
läisiä siitä että nämä kapinoivat eng
lantilaista ikeenalaiHiiulta ja riistä
mistä vastaan Tämä on surkeimpia
esimerkkejä siitä miten nykyaikaisen
politikoi! petoeläimen vaisto tukaliut
taa kaikki muut tunteet Amerikka
laiset vapaustaistelijat Franklin ja
Washington olisivat varmaankin kään
tyneet haudoissaan jos he olisivat
kuulleet tämän heidän suvustaan
huonontuneen jälkeläisensä puhetta
Periaatteista olemme valiokunnassa
pian sopineet ja mahdollisuuden mu
kaan olomme ottaneet huomioon kaik
ki huomautetut seikat nykyiselle yh
teiskunnalle osoittamissamme vaati
muksissa Ainoastaan italialaisen
toveri Morgarin esitys että hallituk
sia vaadittaisiin alentamaan sota-nieno-arvioitaan
HO prosentilla ei saa
nut kannattajia Toveri Morgari lau
sui ettei hän jyrkästi vaadi 50 pro
senttiakaan vaan olisi ehkä tyyty
väinen 25: kin prosentilla ja myön
täisi sitten loput 75 prosenttia soti
lnstarkotuksiin Mutta tämä prosent
tisosialismi (naurua) ci saanut vas
tarakkautta Yksityisvaatimuksiin nähden olem
me ponsilauselmassa esittäneet 4
kohtaa Ensinnäkin että kaikissa
parlamenteissa on alituisesti vaadit
tava pakollisia sovintooikeuksia kan
sainvälisten riitaisuuksien sovittele
mista varten Meillähän onkin jo
Haagin kongressin perusteella sovinto-oikeuksia
mutta ainoastaan sem
moisia tapauksia varten jotka histo
riallisten kokemuksien mukaan eivät
muutenkaan johtaisi sotiin Sovinto
oikeuksien kantta tulevat nama ta
paukset ehkä nopeammin suoritetuik
si ja sovinto-oikeudet antavat koko-