Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, September 25, 1917, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 7282
Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja
Organ oi the Fionlsb Working Woraen in America
No 39
TIISTAINA SYYSK 25 P— TUESDAY SEPT 25th
1917 — Seitsemäs -vuosik
Äitiysvakuu
tus Äusf raa-liassa
~-_Kirj Tuomari Henry Neil-
Australian tasavallassa par
haimpien lakien joukossa mitä
missään maailman osassa on ha
dittu kaikkien ihmisten yhteis
kunnallisen onnen hyväksi on la
ki joka viisi vuotta sitten hyväk
syttiin ilman suurta hälinää vaan
pantiin käytäntöön sillä puolu
eensa vetävällä vaatimattomalla
joka on luonteenomaista Austra
liassa silloin kun siellä käsitel
lään suuria asioita
Australian äitiysvakuutus on
ainoa laatuaan maailmassa Se
on vapaa lahja valtakunnalta niil
le joille valtakunta on aina ve
lassa nim lastensa äideille
Tämän lahjan jakaminen on
hyvin yksinkertainen Jokaiselle
naiselle joka synnyttää lapsen
joko Australiassa tai maan eri
satamien väliä kulkevilla laivoil
la maksaa tasavalta kaksikym
mentäviisi dollaria hallituksen
kassasta' Monissa eri valtioitten
myönnytyksissä on kuormana
monta "mustaa" Australian äi
tiysvakuutuksessa on ainoastaan
sellaisia esteitä jotka ovat vält
tämättömät sen oikeinkäytön tur
vaamiseksi Se ei vaadi mitään
maksuja niiltä joille apu anne
taan ei ennen eikä jälkeen lapsen
syntymän 'Mutta se maksetaan
ainoastaan Australiassa eläville
naisille niille jotka aikovat a
settua elämään Australiassa Ja
summa maksetaan ainoastaan e
lävänä syntyneestä lapsesta tai
lapsesta"josta lääkäri antaa lau
sunnon että se on syntynyt täy
sin elinvoimaisena
Mutta pääasia tässä on se et
tä summa maksetaan suoraan
äidille Laki on tehty suoranai
ses äidin suojaamiseksi Aust
ralian valtiomiehet ovat havain
neet sen seikan että äidin täy
tyy saada tarpeellinen apu voi
dakseen suojata oma ja tulevan
Australian kansalaisen terveys
Ja kun äidille maksetaan pieni
yksinkertainen apu ei siihen ole
kiinnitetty mitään almunantamis
häpeää sillä se olisi loukkaus
Australian vapaita kansalaisia
kohtaan
Raha saatetaan äidille mutkat
tomasti Vähin madollinen mää
rä kirjotettuja dokumentteja käy
tetään Jos lapsi kuolee 12 tun-
(Jatkoa toisella sivulla)
i y jf i f" jr
V M "" t f
) V
_ r - - 'J
Agitaattorin
mukana
Tanssivia tyttöjä
lililHillillliillliiillillllllllllillisIIIIIIillKäliniKIIitllllllHEPlIIMiHjE
LAPSUUS
Elämä ei suinkaan ole tervetul
lut lahja niille joiden ajatus voi
kulkea ohi tavallisuuden rajojen
Elämästä voi todella nauttia ai
noastaan lapsuusvuosina jolloin
ei ole ajatus tulevaisuudesta ei
menneisyydestä jolloin viatto
muus vallitsee lapsen sydämessä
ja leikki lapsen mielessä
Tämä kallis lapsuusaika viat
tomuuden ja vapauden
loin raskaat elämän huolet eivät
ole painamassa on aikaa jolle
me emme arvaa antaa sen täyttä
arvoa ennenkuin sitten kun vuo
det vierivät ja kypsynyt miehen
mieli jota ajan tapahtumat raa
televat katsoo taakseen niihin
vuosiin jolloin ei Ollut huolta
huomisesta eikä surua eilisestä
Nykyajan sivistys teollisuuk
silleen ja polkuin myllyn tapaisi
lle kuolulaitoksinecn heittää syn
kän varjonsa liian aikaseen hen
tojen lasten päälle
Kun proletaarilapsi astuu teh
taaseen tai kaivantoon raata
maan kuoleutuu siellä pian omi
naiset luonteenlahjat ja lapsuus
elämän kukkaset kuihtuvat
Ne lapset jotka vielä 14—15
vuotiaina saavat käydä koulua
astuvatkorkeakoulun ja alkeis
opistojen vaikutuspiiriin niissä
he kohtaavat kaikki kaavamai
set yhteiskunnan säätyrajoituk
set Siellä erikois-seuroja ja snl-
lika joi- jettuja yhdistyksiä ja seurustehi-
pnreja nuoret mainien vunncm
piensa asettamaa esimerkkiä
niissä hienot puvut ja arvoasema
seuraelämässä merkitsee enem
män kuin luonteen etevämmyys
ja jalous
Näyttää kuin kaikki yhteis
kunnalliset voimat olisivat liitos
sa että tappaa mahdollisimman
aikasessa ijässä sen pyhän viat
tomuuden lapsessa joka tekee
lapsen niin rakastettavaksi van
hemmilleen ja lapsuusajan niin
rakkaaksi muistoksi meille kaikille
Kirj A W V-fa
(Jatk)
Jatkoimme matkaa eteenpäin
ja saavuimme viimeiseen sopuk
kaan eli kyläkuntaan josta kier
tomatka toisen tien kautta taasen
! suunnattiin kaupunkia kohtien
Täällä pienessä maaseutukylässä
sijaitsevalla kansakoululla saim
me tilaisuuden puhua Opetta
jatar ilmoitti koulukipsille että
vievät tietoa kotiin vanhemmille
että tulevat illalla kouluun (kuu
lemaan puhujia Monilnkriisasti
seudun asukkaat olivat saapuneet
tilaisuuteen Opettajatar ehdot
ti että olisi laulettava ennenkuin
puhe alotetaan Kehoitusta noit
datettiinkin ja opettajatar esitti
veisattavaksi virren "jumala om
pi linnamme" johon 'kaikki ot
tivat osaa urkujen soidessa Lau
lu teki mukavan vaikutuksen
sillä en ole ennen enkä jälfstä
työväen puhetilaisuuksia ollut
kuulemassa joita olisi alettu hen
gellisillä lauluilla Tämä veisit
oli tehnyt toveriini sen ymmärtä
väisyyden että kohdisti puheensa
eniten valtiollista mahtivaltaa
vastaan kehoittaen muotoon ja
säätyyn katsomatta jokaista -ottamaan
osaa Venäjän tyranni
vallan poistamiseksi antaen sel
väpiirteisiä 'kuvauksia miten ras
kaasti Venäjän sortovalta painaa
pientä Suomeamme Alkuosan
puheestaan siten kohdistaen
valtiolliseen asemaan' kuitenkin
puheensa loppupuolella antoi y
leisön ymmärtää että on nouse
massa taloudellinen liike joka
vaatii työläisille oikeutta sillä
omistava ja omistamatoin luokka
tulevat erkanemaan josta voi
olla seurauksena lakot y m ellei
muutoin työtätekevän hiokan
vaatimuksiin tulla suostumaan
Puheen lopetettua annettiin
tietää että tilaisuuden yhteydessä
laadittaisi "yhdistyksen säännöt
jotka tultaisi julkasemaan sano
malehdessä Tämä asia sai ai
kaan viikkaan keskustelun ja jo
kainen halusi puhua Alettiin
asiasta käyttämään pnhevuoroja
eniten nuorsuomalaiset olivat si
tä mieltä että olisi käsi kädessä
toimittava 'Venäjän valtiovallan
poistamiseksi vaan vanhoilliset
olivat vastustavalla kannalla lau
suen jos meidän pieni 'Suomi
eroitctaan mahtavan Venäjän sii- '
pien suojasta silloin se on kuin
lastu laineilla ajelehtii sinne mi
hinkä tuuli hänet kuljettaa Pu-
(Jatkoa toisella sivulla)