Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 11, 1917)
Painos on nyt 7287 Julian Matoisten työläisnaisten äänenkannattaja örganof föa Finnish WorWng Wökis3 tn America No 37 TIISTAINA SYYSK 11 P — TUESDAY SEPT lt 1917 — Seitsemäs vuosik ifaaffonn muksua LmiiimmiimiiiiiiimiiiimimiimmmiiiimimnmiMimmiiiiiiiM Tniofnln lifiinhinn ORJIEN TARINA 1 nMiuiy tenissä =iiiiiiiijjitiliiiji!!f iif lii i:ii]jtiitiiiiiiiiriiiijiiiiijrriiitiTiurifnijiiiiiiii}iiiiiiEti!rjt4i4iiftiriFiiiriiijtiii4MriiifTiiiiriiiuiit4iiinitirtiiiriiiijiriiiiiriiitirii:eiiiJiiiiiMijrjrijitirr~ Kirj HELMI MATSON Kirj A W W— ta Pienestä maaseutukaupungista lähti eräänä Loppiais-aamuna kolmimiehinen seurue Seuruee Eeei kuului sosialistisen opin le vittäjä oppipoika ja kyytimies Tämä '"" seurue suuntasi mat kansa sydänmaalle jossa har voin oli vielä kuultu työväen agitaattoria Siihen aikaan ei vielä Suomessa ilmestynyt mon ta työväen sanomalehteä joten ilmoitus puhujan saapumisesta oli edeltäpäin vaikea saada Sillä eihän porvarilliset sanomalehdet ottaneet ilmoittaakseen heidän vastapuolueensa ilmotuksia sillä tiesivät he sen mitkä seuraukset ovat heille ja heidän ryhmälleen jos sosialistinen liike pääsee le venemään Koettivat kaikkensa vastustaaksensa sitä uutta oppia jota nimitettiin "antti-kristuk-sen" opiksi ja jota kaikkialla kammottiin pelättiin kuin rut toa ettei se vain tarttuisi Tämän pelon valtaan oli myös joutunut työväestö sillä olihan kirkkoherrat ja "parcmpisäätyi set'' henkilöt selvitelleet miten kä vaarallista on se sosialismin oppi että sitä yksistään vihas hallitus mutta sitä kammoaa koko kristitty ihmiskunta Ja juuri tuollaisen opinlevittämis työhön oltiin matkalla Matka kului hitaasti sillä oli hiljattain satanut runsaasti lun ta joten tie oli perin huono Toi sin paikoin isoja lumikinoksia joka suuresti hidastutti hevosen kulkua Vaikka matka oli vaivaloista ja hidasta niin vihdoin oli päästy pieneen tehdaskylään Päästy ämme kansakoulun luokse jo etäältä sai huomata että on kou lurakennuksessa joku juhla tai kokous sillä jalkeella oli koko kyläkunnan asukkaat ikään ja säätyyn katsomatta Seisaudimme hevosen ja ky syimme lähinnä olevalta mitä juhlaa täällä tänään vietetään Vastaukseksi annettiin: Raama tun selitys Hetkisen mietittyä olisiko sitä mentävä kuulemaan ja samalla näkemään kuka on se profetta joka sitä raamattua selvittää Tuli päätökseksi että mennään sisälle ja pyydetään jos siellä saa taisi puhua yhteiskunta asioista sillä oli mahdottomuus mennä ilmaisemaan että selvitetään so sialistioppia Sillä olihan se meil- (jatkoa kolmannella sivulta ' m- fr --y -X _ I ' li " Su- ' 1(34 ' K' iJ r- yv:' v f f S - V ' N t' i j j H " 1 ~ v- "f ' ► v ' ' -1- ' 1 _ - y — ' ' ' - 1 'lliLL±£_l SODAN JÄNTEREET Näin orjalta kysyn: Kuka sun työsi tulokset riisti Kuka sun kokoomasi herkut söi? Ketkä sun raukoista raajoistas' kiisti Ketkä sua orjaksi juhdaksi möi Voutien ruoskat kun selässäsi vinkuu Jos hetkenkin MKeas' Kuivailit Piiskan läiskyntä ilmassa sinkui Jos hengähtää eej uskalsit Sukusi suuren lapset nöyrtyi Kantoi he ikeensä huokaellen Aikojen vieriessä vartensa köyrtyi Orjuuden leiman loi kasvoille Kapinamieli kun kyteä alkoi Joukossa orjien uljaampien Miekoin he uhmaajain päitä halkoi Riistäjien kosto oli verinen Armotta riistäjät niskurit kaatoi Jos nuristen armoloipäänsä söi — Ääneti hetken laas orjutut raatoi vaikka myrkky sielussa kihelmöi He polttivat otsalle' orjan merkin Jotta karkuri orjaksi tunnettu ois' Näin tapettiin sulia haaveesi herkkä — Vapaustoiveesi sammui pois Taas tyydyit sä iskuihin tyynesti kärsit Ja uskoit että orjuus on luojalla kai IM1! + if o-i r iii Kirj Vivian Pierce (Suffragist'in toimittaja) LAKKOLAISIA Jos kerrot tämän tavalliselle Ininän maan miehelle että Yh dysvaltain hallitus nykyhetkellä tekee raukkamaisia yrityksiä a merikalaisten naisten vapauksien rajottamiseksi niin hiin ei usko sinua Juuri sitä nykyinen halli tus tekee — ja vielä kansallises sa pääkaupungissamme Koko asia kuuluu sadulta ja se kuiten kin on totta Yhdysvaltain hallitus nykyään kohdistaa voimakkaan sensuuri koneensa täydellä painolla erää seen ryhmään amerikalaisia nai sia Hallitus väittää ettii nyt — kun ollaan sodassa muka koko mailman kansanvallan puolesta — ei ole aika tulla vapautta vail la olevilla anierikalaisilla kiin nittämään hallitukselle epäedul lista huomiota siihen seikkaan että Amerika ei ole kansanval tainen maa Äsken eräs tavallinen kansalai nen sanoi kun hänelle kerrottiin miten äänioiketisnaistcn kimp puun on hyökätty Washingtonis sa D C : "En usko sitä sellai sia juttuja saa lukot sosialistisis sa lehdissä !" Ikävä kyllä tosiasiat äänioi ketisnaistcn rääkkäämisestä ja vangitsemisesta saa lukea näinä päivinä ainoastaan sosialistisista lehdistä Yleensä koko maan sa nomalehdistö on liitossa halli tuksen kanssa naisia vastaan Ne sensuroivat totuuden siitä mitä Washiuqtonissa on tapahtunut viime viikkojen kuluessa Lyhy käiryydessään on asia seuraava: Taistelu Amerikan naisten val tiollisten oikeuksien ponlcsta on ollut kyännissä monissa valtiois sa ja kansallisessa pääkaupun gissa yli neljä vuotta — se on Kuin koira sä loppuja almuja järsit Sua riistäjät rauhassa raadella sai Vaan raipotlu randetfn orjien suku Taas toivonkipinän jälleen sai — Kuta suuremmaks' kasvoi orjien luku Sitä rohkeimman vapaus uskon ho eai 1 Orjien joukot jo päätänsä nostaa Pystyyn yhä vain pystynpään Kärsityt vääryydet uhkaa he kostaa — E:vät alistu enää kerjäämään Eivät riistäjien käsiä tahdo he nuolla Eikä almuina leipäänsä rukoella Eostä oikeuden ennemmin tahtovat Kuin orjina maassa madella kuolla—