Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, September 04, 1917, Page PAGE SEVEN, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina syyskuun 4 p:nä 1917
SIVU SEITSEMÄN
niiiiuiiiiiiiKiHHauiiiitimmiiiiiiuuiimiHUHum
Minkä nuorena oppii rl
sen vanhana taitaa s
N:o 36
aUllHBIIIIHimilliimiUllililllllUIIIIIIIHIUIIIIHUM
Kuvia kirjavasta
ihmiselämästä
Tämä sarja kuvia eletystä elä
mästä on yhtä loppumaton kuin
itse elämäkin Jos se nykyiseltä
kirjottajalta katkeaa niin voi sitä
joku toinen jatkaa aina loppu
mattomiin I
— Häh !
Se kuului enemmän ahdistetun
pedon karjahdukselta kuin ih
misääneltä 'Kamalana epätoi
voisena se kaikui mustissa kai
vannon komeroissa ja kuoli pi
meyteen — Se sun entinen akkas kuuluu
tulleen tähän kylään toisti työto
veri hieman 'korotetulla äänellä
toiselle joka oli kysynyt vaan
siksi että sai vakuuteeksi kuulla
kuulemansa toiseen kertaan
Mies seisoi kuin kivettynyt
— Saatana ! sai hän vihdoin
rikkinäisesti hampaittensa välistä
ulos puserretuksi Se repi rikki
jännitetyt jänteet ja sai koko
vartalon vapisemaan
— 'Kuuluu olevan Maikkusen
poortihaussissa sisällä ilmotti
työtoveri hetken vaitiolon pe
rästä Kumma kiilto silmissään lähti
puhuteltu sanaa sanomatta Si
sällä kiehui Kaikki entiset tun
teet mitä hän tunsi vaimonsa
kanssa yhdessä eläissä ja silloin
kuin vaimo lain kautta erkani
hänestä ja meni pois nyt yhtä
aikaa syöksähti ilmi Ne syn
nyttivät hirmuisen myrkyllisen
kuollun jöka pärskähteli ulos
ähkinänä ia kamalana korinana
silloin tällöin kun hän kiipesi
ylös kaivannosta muutti vaat
teensa ja kiiruhti kortteeriinsa
Työmieheksi raaan raskaan
työn raatajaksi oli hän svntynyt
Köyhyyttä ja kurjuutta oli hänen
elämänsä syntymästä saakka ol
lut Ei hän ollut parempaa hie
nompaa nähnyt ei parempaan
tottunut eikä parempaa kaivan
nut Hän omasi kaikki raa'ir
alkuperäiset eläinvaistot joissa
vuosituhansia kehittynyt ja kyp
säksi kasvanut yhteiskunnallinen
käsitys miehen ja naisen suhtees
ta toisiinsa istui irrottamattomi-i
juurin Ja miesparka tietämät
tömänä avuttomana oli joutunut
tämän kypsän vanhentuneen
kuolintuskissaan näivettyneen
vhteiskunnallisen käsitteen uh
riksi ja 'hän kärsi sanomattomia
tuskia Hän oli kärsinyt _ siitä
saakka kun Ellin kanssa avioliit
toon yhtyi Hän tahtoi omistaa
ia hallita' ehdottomasti Se seik
ka että Elli oli myös ihminen
jolla oli omintakeinen tahto tun
teet ja ajatustoiminta oli hänen
alinomainen harminsa surunsa
kiukkunsa ja kärsimyksensä joi
ta tunteitaan hänen oli mahdoton
hillitä Hän ei voinut käsittää
miksikä Elli ei voinut aina olh
hänen tahdolleen kuuliainen mik
sikä piti Ellin tietää joistakin
asioista toisin kuin hän ja miksi
kä Elli tahtoi jotain erilaista elä
mältä kuin hän Hän tahtoi sen
oikeuden kautta jonka hän otak
sui miehellä olevan naisen yli
tukahduttaa kaikki Ellin "oikut"
Ja sitten kun Elli turvaantui
lakiin ja hankki vapautensa oli
se hänelle yllätys Se oli koko
naan murtavaa Elli hänen El
linsä jonka hän ehdottomasti
omisti ja jota tahtoi hallita
Hänen kunniantuntonsa oli lou
kattu loukattu äärettömästi pa
rantumattomasti Kuinka hän
nyt enään kehtaisi esiintyä tois
ten miesten näkyvissä — kun ei
kyennyt yhtä akkaa hallitsemaan
Ja sitten se käsittämätön vaisto
mainen mustsukkaisuuden tunne
joka häntä oli aina vaivannut sil
loin kuin Elli ilmaisi itsenäisyyt
tänsä ja eron jälkeen vaivasi tuo
mustsukkaisuuden tunne monin
kerroin kovemmin
Ja tuska hänen sydämessään
huusi kostoa tahtoi tyydytystä
jollain tavalla Ja nyt oli Elli
sattunut samaan kylään Se oli
enempi kuin hän voi kestää Hän
tahtoi näyttää että hän on mies
Hän ei tulisi kestämään toisten
miesten ivaa ja komppapuheita
Ei jumaliste !
Hän latasi revolverin ja lähti
Maikkusen poortitalolle Hän ta
pasi Ellin istumassa lastensa
kanssa ruokasalissa Hän astuu
Elliä kohti ja vihan ja ivan — ei
kun hulluuden värisyttämällä
äänellä kysyy :
— Mitäs varten sinä tänne luu
si vedit?
— Tulin siinä toivossa että
voisin täällä paremmin ansaita
elannon lapsille ja itselleni On
kovin vaikeata
Samalla huomaa Elli miehen
mielipuolisen katseen ja lähtee
juoksemaan ovea kohti
— Helvetin h— a! Vai ela
tusta Samalla pamahtaa revolveri ja
Elli kaatuu kuolleena portaille
Sanomalehdet kertovat uutisen
tapahtumasta uutisnälkäinen y
leisö lukee ja unhottaa Tapauk
sen yhteiskunnallinen merkitys
hukkuu jokapäiväisen elämän
melskeessä jokapäiväisten ihmis
ten huomiosta
Mutta ajan mylly jauhaa Jau
haa Ei se katso kuka sen kivien
välissä murskaantuu Sen täy
tyy jauhaa jauhaa' jauhaa
II
Ovikello söi Kas naapurihan
se on
— Tulin vaan kysymään ettekö
haluaisi papuja Me emme niis
tä välitä
— Kyllä kiitoksia!
— Ottakaa milloin vaan halu
atte ja niin paljon kuin haluatte
— Olen odottanut että tulisitte
kastelemaan
Heidän peltonsa on aivan mi
nun asuntoni viereisellä lotilla
ja meillä oli aikasemmin puhe
että hän saisi käyttää meidän
vettä peltonsa kasteluun kun on
niin kuiva kesä
— Eipä se taida maksaa vai
vaa enään Emme välitä enää
syömmekö tai ei Poikamme on
mennyt armeijaan
Äidin puhe oli alakuloista epä
toivoista vaikka äänessä samalla
kumahti salattua uhmaa
Näin pojan keväällä kun hän
vanhusten kanssa yhdessä kyli
peltoa Näin hänen myöskin so
tilaspuvussa äskettäin Kaunis
nuorukainen Iiän on Puhtia
'katseincn vaalea sinisilmäinen
Piirteensä ovat säännölliset kau
niit jalot Hän on äitinsä kuva
tuon vanhuudessaankin kauniin
ja ryhdikkään ennen niin elä
mänhaluisen ja toivorikkaan äi
din Minä ymmärsin enkä enempää
voinut kuin painaa katseeni ää
nettömänä alas kun kyyneleet
esille pvrkivät
(Jatk)
Palvelijatarten
asemasta
Tuon omat ajatukseni julki
muidenkin luettavaksi meidän
palvelijattarien oloista — Ehkä
toiset sitten jatkavat
Toverittaren toimittaja Kahvi
jutuissa oli meillekin osan pistä
nyt — Oli siinä Sanna Kannas
ton puheesta — "että pakostakin
palvelijatar rupeaa ajattelemaan
kuuluvansa herskapiin" Samaa
ne sanoo kaikki puhujat Olen
tuon kuullut jo monen puhujan
suusta ennen
Tämä nyt on asia joka ei kaik
kiin nähden pidä paikkaansa Me
joudumme kyllä olemaan rikkai
den taloissa ja näkemään yltä
kylläistä elämää joka päivä Ja
saa joskus joku kunnian pukea
päälleen emäntänsä inhan hyl
ky vaatteen Vaan ei minulle ole
sitä kunniaa suotu Onni yk
sillä Kesä kaikilla sanoo sanan
lasku ja niin se lienee Vaan
minuun ja moneen muuhun tuo
ainainen rikkaiden elämän näke
minen tekee päin vastaisen vai
kutuksen Joutuu todella ajatte
lemaan omaa elämäänsä omia
elämän mukavuuksia kuinka pal
jo niitä saa osakseen
Eikö -todella kaipaa muuta
kun jotain emäntänsä vanhaa
vaateretkua ympärilleen ja rik
kaiden elämän silmäinsä eteen
niin silloin on valmis kuulumaan
herrasväkeen?
Voiko unhoittaa kaiken tuon
orjuuden jonka osakseen saa ja
nuo pitkät yksinäiset ilottomat
illat yläkerran komeroissa
Siellä se vasta kerkiää ajatus
toimimaan ja huomaa kohtalonsa
ja toistenkin kohtalon kaikessa
puutteellisuudessa
Vaikka olenkin hyvässä paikas
sa on hyvä huone ystävällinen
isäntäväki vaan en kertaakaan
ole voinut unhoittaa omaa ase
maani että olen vaan palkkaorja
Vähän on ajatus eli huomioky
kyä silloin joka voi näihin oloi
hin niin ihastua että parempaan
ci 'tarvitsisi pyrkiä
Kuitenkin useat meistä ovat
valmiit jättämään tämän työn
kun vaan tilaisuus tulee päästä
tehtaaseen työhön ja menevätpä
pienemmällä palkallakin
Paljon tarvitsisi olomme muu
toksia ja me voisimme niitä saa
dakin jos yhteenliittyminen ja
yksimielisyys olisi mahdollinen
Siitäkin meitä usein moititaan
että emme ota osaa osastojen toi
mintaan vaan usealle on se vai
keaa siksi että asumme liian
kaukana osastosta Toiset saa
tehdä työtä liian myöhään On
väsynyt ei jaksa Löytyypä vie
lä niinkin hyviä paikkoja että
jos useampana iltana on pois ko
toa saa sen seitsemän tiliä armol
liselle emännälle tehdä
Näistä johtuu että väsyy elä
mään ennen aikaansa Jo nuore
na tuntee itsensä vanhaksi
Tiedän tämän itsestäni ja toi
sista osatovereista
Tervehdän kaikkia
K TR PALE
HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset
- pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
jpp lluom 1 Kahvia saatavana joka ko
kouksen loputtua '
HOQUIAMIN S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolas
sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 3 J 5— —
lOth St Hoquiam YVash
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset pidetään osaston talolla joka
toinen torstai-ilta kello 8 — Osote: 719
Montana Ave
ROSSLAND B C Canada S S Osaston
( Hox 454) ompeluseura kokoontuu joka
kuukauden ensimäisenä ja kolmantena torstai
iltana kello 7 :30 Kansanhaalissa jossa s s
osaston kokouksetkin ovat joka toinen sun
nuntai kello 3 jpp
ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka torstai
ilta kello 8 - Osote: 262 Taylor Ave
MULLAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään joka torstai Suomi-liaalilla kello
8 jpp Kaikki tervetulleita
VAUKEGANIN 111 S S O viralliset
- kokoukset pidetään joka kuukauden ensi
mäisenä ja kolmantena sunnuntaina alkaen
kello 2 ip — Osaston ompeluseuran ko
koukset ovat joka kuukauden toisena torstai
na alkaen kello 2 jpp Kahvia kokouksen
loputtua
STOCKETTIN S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään joka torstai-ilta kello 7
Saapukaa kaikin
v
NEW YORKIN SUOM NAISTEN
OSUUSKOTI
S-JA PAIKANVÄUTYS-TOIMISTO +
241 Lenox Ave & 122 St +
{ +
h Telefooni: 813 Morning side +
llnJlJ]JJttJB
Jos olette
kiipeä
Pyytäkää VAPA LAA K R KIRJA N S
Jossn yli 25 erilaista miesten ja naisten tantit
on selitetty Hekil täydellinen luettelo suoma
laisista liukkaista--II Lilhettlikiiil taudin nimi
eli taudin oireet ja me esitiimme teille mikä
läilke olisi tilattava lääkkeen hinnan y m
(Lääkkeet eiviit ole natenttiliMkkeitä vaan
tosi suomalaisia lUiikkeitii)
(Tiimiin kirjan saatto vapaasti ja pitäisi olla
jokasen sunmalisen kodissa sillil ette tiedli
loska tarvitsette Bitit Varokaa huaibuukf
luiikkeitil ja humbuuki tohtoria
Liirnoirin Aptooki on suuriu
— suom Aptoeki Yhdysvalloissa— -
P A LIONELL CO Superlor Wl