Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, August 28, 1917, Page PAGE FOUR, Image 4

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    SIVU NELJÄ
Tiistaina elok 28 p:nä 1917
N:o 35
TOVERITAR _ l ® (TITAT AISTI
mkannauijo ilmestyy Astoriaaaa Or„ jok
titltai lue weatern VVorkmen Pub Corn
kjatantamana
TILAUSHINNAT YHDYSVALTOIHIN
1 vuoiikerta 100 puoli vuotta Mc „
CANADAAN
1 vuoiikerta $125 puoli vuotta 75c CHERRY MINN
SUOMEEN
1 vuoiikerta 150 puoli vuotta 10c Taita paikkakunnalta ei ole vielu
TOVERITAR ennen näkynyt kirjoitusta Toveritta-
BOX 99 ASTOR A ORE „
- ren palstoilla vaikka tama ijliti ela-
TOVERITAR hyttävänä parhaana ystävänä ja neu-
(THE VVOMAN COMRADE) vonantajana jo saapuukin joittenkin
XÄ w'ÄWlWti paikkakuntamme naisten kotiin Tä-
VVeitern Workmen's Publishing Co nä hermostoa pyöristyttävällä sota
Adrertising rates 50c per inch per iniertloa
HusrcuEto sijaitse- i0:nen j- Duen ka- pakkokauliun aikanakin on ainakin
ISLÄtt 50PUi365uumt karran tämän kirjoittajalle - TOVERITAR
Mlimailrnoituksista tl 00 ensimanelt tuu- tuonut lohtua luonut toivoa etta UU
aaalta ja 50 senttiä jokaiselta seuraavalta Haa st päivä Vielä kerran kaikki lnuut
' SUBSCRIPTION RATES taa voi Rohkeaan ja entistä innok--TN
THE UNITED STATES: kaimpina vaan kaikki toimintaan
°ne y"iN1CANADA°nth" 6°C raha valtajärjestelmän kukistamiseksi
One yer 125 6 mÖnth 7 Se Nyt luulisi jo heräävän kirkon hei
IN FOREIGN COUNTRIES: liioissa tähän asti nukkuneidenkin
One yer $i 50 6 monttu 0c gjnä pakollinen sotapalvelus tem
icitered u aecond-ciass matier Juiy liivh paus tuohon hirvittävään verileikkiin
li at the Pcst Office at Aatorij Oregon fl lla u sip i t iia 1 in on valtaluokka nyt
Jrder the Act of March 3rd 1879 n -i
— - : — kautta maailman veren janoaan tyy-
TOIMITUS: dvttää Luulisi jo jokaisen työläisen
Selma Jokela-McCone miehen ja iraTsen olevan svytä aja-
16C9 E 16th St Portland Ore te„ai ettu 1)()igi pois pikku rlldat ja
jjsav jokainen solamies työläinen lapsi
HPgQ£l kin huutamaan: alas sota! alas ve
' remme juojat sotien julistajat! Pois
Toverittaren tilaajaluettelo osottaa lastemme kouluista vieraitten kan
euraavaa: sallisuuksien sortaraisopit ja isän
Uusia 93 maalliset korkeaveisut! Paljon pal-
Uudistuksia '!'''!!!!!'!"!!!!!!!! 39 'on voisi sorrettu kansa kun he voi-
Katkennut 133 ln:ins:l tuntisivat ja sen yhteen liit-
' täisivät Tämän paikkakunnan re-
T c _ plsteernu tiineet ovat kohta kaikki
k il-Abl-tiiiNl JOULU 1917 saaneet käskyn saapua syyniin ja ne
K i c 1 e n kääntäjäsihteerimmc jotka jo ovat syynätty kelvollisiksi
Henry Askcli on 'jo lähettänyt sodan ju"'alille ovat syiden perus-
l „i„ „ t t„ leella pyytäneet vapautusta Saa nyt
keitoin kon ensi Lasten Jou- ainpil IlUui kuInkn moiiellp armn
luun lian lahotti avustuksensa :ikaa vielä suodaan ja haukkuuko-
Lasteu Jouluun ennenlaiin kti- lian nekin koirat sitten isännilleen
kaan imut ja vannaankin hänellä "'"vi'1' J°tka väkisin metsään vie-
on tvölä ja kiireitä jos kellään iii?"? i n
c- Viime lauantaina 11 p elok oli
Snsjia rohkenen nyt aivan ra I 0F:isUm Mmu lasten ohielmailta
Kisesti tässä pyytää eltii toiset- mat No onnistuivat tavallisen hy
tin joilla ou tvötä ja kiirettä viii joskaan ci ohjelman esittäjäliä
jossain välissä piirtäisivät tai kir- 01111 ]nia rohkeutta ymmärretlä
i„! ii 4 r 4 vaati tuoda julki sosialistisen lasten
jotusko cella naputtelisivat pie- Vaavalmopln välttämättömyyttä ja
lieu patkan lapsihe hi se tar- tärkeyttä Näytöskappaleessa: "Oi-
vitso eikä sankaan olla pitkä kealln tiellä" el myöskään pääosan
Kukas lähettää avustuksensa vioiit muimaiinet kyllin hyvästi pu-
nvi 'mornai' 1 1 o vuoro jaa n Tulot mainituista ilta-
J mistä oli 23 dollaria
LaMen Joulun toimitus Ompeluseura täällä toimii myöskin
II M I I 1[llllll!IIIIIIIIIIMItll!imillilllll1llltl!tMMIII]ltllIHIIIIII1!llllll!lllllMl J
IIMljIIIINIINII!llllllllllllllll1lllllllllllllll!lllllllll]llllll1lll!!IU[l!M!lli!NMI!l!lillll
maan ja m u im omaisuuden joka oi
keuden mukaan kuuluisi työläisille
Ji meidän tulee siis taistella näitä
anaslaila vastaan kaikissa maissa
eikä lähleä lahtaamaan toisten mait
ien työläisiä siinä luulossa että he
tulisivat ja vallnil taisivat meidän
maniamme ja meidän omaismiksiam
me joiku kapitalistit ovat jo meiltä
anastaneet
Mulln kun pulullaan lapsille niin
on piihutlava siten että lapset ym
märtävät Lapsille on koti kaikki kaikissa
on se kuinka köyhä ja puutteen alai
nen tahansa ja jos niille sanotaan
nti ui meillä ole kotimaata niin se te
kee asian heille kokonaan käsittä
mättömäksi Kun me asumme täällä
Amerikassa ja meidän lapsemme ovat
täällä synlyneet ja kasvaneet niin
lilniä ou luonnollisesti heidän koti
maansa Isänmaa taas saa selvyyden
vuoksi olla sama kuin kotimaa Ai
noastaan siirtolaisiin nähden tässä
olisi jotain järkeilemistä mutta
myönsimme jo edellä että heihin so
pii se määritelmä että heillä ei olo
kotimaata eikä isänmaata
Vaikka tiimiin myönnämme niin et
meidän tarvitse silti lähteä porva
rillisia isänmaallisuutta opettamaan
lapsillemme On toki eri asia myön
tää etlä tämä on meidän kotimaam
me kuin se etlä lähtöä kiihkoile
maan että meidän on tapeltava tä
män maan hallituksen määräyksestä
kuikkia ulkomaalaisia vastaan jos
näinä määräykset ovat oikeita talli
vääriä Selittäkäämme lapsillemme
että se että tämä on meidän koti
maamme antaa meille oikeuden ja
asettaa meille velvollisuuden laittaa
olot mallikelpoiseen kuntoon täällä
Kerta kuukaudessa pidetään kokouk
sia Tulot kokouksista ja iltamista
Joita tähän asti on toimittu käyte
tään pääasiassa haalin velan maksa
miseen Toivoisin että lasten annettaisiin
joskus toimia iltamat sen hyväksi
että ensi kesänä voitaisiin palkata
koulunopettaja tai ainakin ihanneliit
to olisi perustettava
Parhain tervehdykseni kaikille pie
nille ja suurille Toverittaren ystä
ville ja lukijoille
H K
PORTLAND ORE
KAHVI- jfö
JUTTUJA ta 3lpL
Protestikokous kapitalistien laitto
muutta vastaan oli Arion haalilla
sunnuntai-iltana 19 p t k Frank
Littlen murhan johdosta Ensimäi
senä puhujana oli sos puolueen val
tiosihteeri Vietor J McCone Suo
rin sanoin hän ankarasti arvosteli
niitä hallitsevan luokan laittomuuk
sia niihin se aina turvaantuu kun
eivät n k "lailliset keinot" enää
tepsi työväenluokan kahleissa pitä
miseksi Mutta eivät enää auta
hallitsevan luokan laittomat keinot
enemmän kuin laillisetkaan sillä
työväenluokka on jo oppinut yhteen
liittymisen tärkeyden Sitä osoittaa
A F of L:n joukkojen herääminen
ja vanhoillisen johdon antamien neu
vojen hylkääminen kaikkien talou
dellisten järjestöjen nopea kasvami
nen ja keskinäisten riitaisuuksiensa
unhoittaminen farmarien järjestymi
nen etelässä sosialistipuolneen kas
vaminen ja äsken perustetun kan
sanneuvoston nopea nousu Kaikki
nämä voimat toimivat hallitsevan
luokan voimia vastaan Puhuja ei
sanonut uskovansa niitä juttuja mitä
kapilalistilehdet I W W liitosta ker
tovat sillä hänellä itsellään on per
sonakohtaisia kokemuksia siitä miten
prostiteuratut kapitalististen sanoma
lehtien "radikaaliset" toimittajat voi
vat valehdella ja juuri ne sama toi
mittajat ne ovat jotka I W W lii
tosta niitä roskasta juttuja kertovat
Seuraava pulmia oli I W V liiton
jäsen lääkäri Mary Equi Hän ker
toi kuinka v 1912 tämän maan teh
tailijani liitto suunnitteli itsellensä
toiminta ohjelman jonka kautta se
aikoo musertaa kaikki työväen talou
delliset järjestöt sosialistipuolneen ja
naisten äänioikeusliiton Jota ohjel
maa ovat kapitalistit kautta maan
sittemmin tarkoin seuranneet Oh-kaan
leimaan kuuluu vaarien syvtösten no
jalla vangitsemiset kätyröimiset jne
IIIIIIMIIIif[lilll!lllll!ll!lllllllllllNlllltll!lll!l!iMiillil![IM[l!l!l!!!li:ill!!nt1llll!tni[
Mutta työväenjärjestöjä ei niin vaan
tapeta Tappaa ja vangita voidaan
yksilöitä va-- "ita ja liikkei
tä Puhuja sanoi että kapitalisteilla
ou "kuoleman lista" jolion on merkit
ty niiden työväentoimihenkilöiden ni
met jotka he aikovat ottaa hengiltä
tavalla tai toisella Toivoi oman ni
mensä olevan tuolla kuoleman lis
talla sillä hän aikoo kuolla tapellen
ja potkien Hän sanoi ettei työläi
siä ja työväenliikkeitä voida poistaa
tappamalla sillä työläiset sentään
vielä kykenevät siittämään ja lisään
tymään vaan toisin on fyysillisestt
rappeutuneiden aristokraattien laita
Pyysi pojilta anteeksi rumaa puhet
taan ja huonoa käytöstään sanoen
oppineensa sen yläluokkalaisilta joi
den lääkärinä hän on ollut Hän
luki otteita tehtailijani liiton vuotui
sista julkaisuista ja myös näytti
useita 'kartooneja kapitalistilehdistä
kuinka muka I W W liiton Setä
Samuli nujertaa ja anoi että an
taa pas sen nujertaa niin metsät
jäävät kaatamatta vilja korjaamatta
laivat rakentamatta jne Sanoi että
I W W liiton pojat tullaan vapaut
tamaan vankiloista
Seuraava puhuja oli C B Ellis
joka on äskettäin kierrellyt ympäri
pohjoislännen lakkoalueen puhumas
sa ja samalla tarkastamassa I W
W liiton osastojen tilikirjat Hän
kertoi lakon onnistumisesta kaikki
alla Lakon rikkureita ei ole Muu
tamiin myllyihin on hankittu valtion
köyhäin farmilta vanhuksia mutta
hekin yhtyivät lakkoon Hän alkoi
puheensa Marxin lauseella siitä kuin
ka taloudellisten etujen koskettami
nen se on joka syvimmin koskee
Hän sanoi kuinka työläiset taistele
vat elinmahdollisuuksien puolesta oi
keutettua taistelua Kumosi niitä
kapitalistilehtien valheita että muka
i w --Iäiset polttavat viljaa ja
metsiä ja tuhoavat omaisuutta Hän
todisti että tänä vuonna metsävar
tijoiden lausuntojen mukaan on ollut
vähemmän metsä paloja kuin monena
edellisenä vuotena ja että metsäval
keat ovat metsästäjien aikaan saa
mia Kuivuuden tuottama tuho vil
jalle pannaan i w w -Iäisten syyksi
Kapitalistien kätyrit ovat itä-Oregonissa
tehneet ilkitöitä saadakseen
farmarien kinkun kohdistetuksi 1 v
v-läisiä vastaan Sanotaan että i
w vvläiset tekevät sitä ja tekevät
tätä mutta ei voida osoittaa ainoata-
I W V liiton jäsentä joka
olisi noita rikoksia tehnyt ei ainoa
takaan todistusta voida tuoda heitä
lililliiliiiiillliiililiiiiliiiiiiiiiiiiniiiiniiNiiiiiiiiiiiinNiiiiiiiiiitiiiitiiiiiiiiiiiiitiiMi
KOTIMAA JA ISÄNMAA
Toverittaren lastenosastossa olijoi
takin nikoin siiloa kysymyksiä lap
sille: Mikä on kolimaa? Mikä on
isänmaa? y m Mieleni ei niihin
erityisesti kiintynyt ennen kuin sit
ten vasta kun toimitus ne lopuksi
raVsaisi ihan ehta asitaattoriinaiseen
tapaan julistamalla ettei työläisillä
ole mitään kotimailla eikä niitiirn
isänmaata Tuomainen ratkaisu on
kyllä meille hyvin tutin Sen olem
me kuulleet jokaisessa katupulieessa
ja olemme tot Immet sen ottamani
täydestä Mutia kun se "tehdään
lasten osastossa tahi lapsia opettaissa
missä tahansa niin se sittenkin tun
tuu luonnotloiiuilla ja vastenmieli
senä Kun ngllaaltovi pauhaa kuleksiville
siirtolaisi villaisille joilla todellakaan
oio mitään kotia eikä kotimaata mis
sään niin se limitin niin luonnolli
selta että heidän vihaansa nykyistä
järjestelmää koillaan ja hoidan in
toansa sen kumoamiseksi koitetaan
kohottaa veloonhlia juuri tähän ko
dittomuuteen johon kapitalistinen
järjestelmä on heidät heittänyt Sa
moin on hyvä käyttää tätä lausetta
taistellessa sitä vastaan että porva
rit Isänmaallisuuden nimessä houkut
televat ja pakoiltavat työläisiä tais
telemaan loisissa maissa asuvia työ
läistovereitausa vastaan On hvvä
huomauttaa silloin että kapitalisti
luokka ou jo anastanut haltuunsa
kotona Samalla kuin se velvoittaa
meitä pitämään kätemme erillään
muitten maitten asioista samoin kuin
me perheelämässäkin emme määrää
naapurimme asioita vaan ainoastaan
kotiasioita
Pätevin syy esim nykyiseen so
laan menoa vastaan on anierikalai
sllla juuri se että se on kaukana
vierailla mailla eikä koske meidän
kotimaatamme eikä meillä siis olo
nlitään syytä eikä oikeutta siihen se-'
kaantua muuta kun mahdollisesti
sitä sov'l tumaan kuten toisinaan kat
somme velvollisuudeksemme koettaa
sovittaa naanuricmme välistä riitaa
Määritelmä että "siellä niissä va
paus vallitsee on minun isänmaani"
on vain korulause eikä pidä kutian
sa vaan on syytä muuttaa se siten
että missä on minun kotimaani niin
minä haluan muuttaa siellä olot sel
laiseksi että vapaus pääsee vallitse
maan Jos esimerkiksi Venäjällä tu
lisi tämän vallankumouksen jälkeen
vapaa yhteiskunta niin se ei siitä
huolimatta muuttuisi meidän ameri
kalnistnn kotimaaksemme eikä isän
maaksemme vaan meidän täytyisi
täällä edelleenkin taistella tämän
nam tekemiseksi vapaaksi
Sosialisteilla olisi syytä tarkistaa
tuota lausepartta työläisten kotimaat
tomuuteeu ja isänmaattomuuteen näh
den jo tavallisessakin agitatsionissa
Litotammehan me esim poliittisiin
toimintatapoihin ja poliittisia oikeuk
sia ei meillä ole missään muualla
kun kotimaassamme siis ainoastaan
kotimaamme asioihin voimme poliit
tisilla menettelytavoilla välittömästi
vaikuttaa
Opattakaamme siis lapsillemmekin
että tämä maa on heidän kotimaansa
ja juuri se seikka oikeuttaa ja vel
voittaa heitä valmistautumaan sosia
listiseen luokkataisteluun jonka
kautta tämä maa muutetaan sellai
seksi että se todellakin on koti
maan nimen arvoinen Sellaiseksi
etiii täällä vallitsee vapaus ja on
riittävästi kaikkia elämäntarpeita
työläisillekin ja työläisten lapsille
Toiset maat taas ovat niitten ih
misten kotimaita jotka niissä asuvat
-ja heillä on niissä maissa oikeus ja
' velvollisuus toimia niitten maitten
olojen korjaamiseksi niin että ne
vastaavat heille niitä vaatimuksia
joita kodille voidaan asettaa Ja
kaikki n k sivistysmaat ovat kyllin
hyviä että riistä voi muodostua työ
läisille onnellinen koti kun vaan 1yö
läisteu työtä riistävä kapitalistiluok
ka poistetaan vallasta ja pakoitetaan
tekemään työtä itsensä ja perheitten
sä toimeentuloksi Silloin nämät
maat ja kansat voivat elää sovinnos
sa kuten hyvät naapurit ainakin
eikä mitään kiihotusta isänmaalli
suuteen eikä isänmaan puolustami
seen tarvita
Sefa Lepistö
Siihen aikaan kun olin uusi tulo
kas sosialistiseen liikkeeseen vältte
lin kerran "Työmiehessä" jokseenkin
samaan tapaan tästä isänmaakysy
myksestä kuin Sefa Lepistö siitä nyt
juttelee Väittely vihdoin ratkesi sii
lien että kirjotukseni joutui "arkis
toon" Minusta nähden tämä on kokonaan
toinen kysymys Tässä on kysymys
siit? m'!!a tavalla me työläiset suh
taudumme kapitalistisen maailman
maantieteellisiin rajoihin Tiedäm
me kyllä että tämä koko maailma
pitäisi olla kaikkien ihmisten koti
maa mutta tiedämme yhtä hyvin sen
että sitä se EI ole enempi kuin mi-