Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, August 07, 1917, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyi 7407
M if
Amsrikan saonalalsten työläisnaisten äänenKannattaJa
Organ of tbe Flnnlsn WorWng Woinon !n America
N:o 32 TIISTAINA ELOK 7
r"-'""" —
Kamalin paikka maailmassa
P— TUESDAY AUGUST 7
1917 — Seitsemäs vuosik
Kirj J H Duckworth
Olen juuri katsonut sen helve
tin kuopan pohjaan joka on
pienten valkosenorjakaupan uhri
raukkojen viimeinen ja ainoa tila
maailmassa
Seuraten tämän puolittain jär
jestyneen kaupan ilettäviä jälkiä
joka tekee kauppaa naisten ruu
miilla ja sieluilla olen löytänyt
hyi jätyimmän kamalimman ja
kauhistavimman maapalan maail
massa Se on New Yorkin kaupungin
köyhäin hautausmaa (potters
field) Täällä Hart saarella jon
ne kuletaan ylös Long Island
lahtea on haudattu 90000 tun
tematonta kuollutta Täällä on
viimeinen lepopaikka sille suu
relle armeijalle kadotukseen tuo
mi tui ta tyttöjä Tenderloinilta)
joita Joka vuosi häviää tietämät
tömiin Nämä ruumisraukat jotka tuo
daan tänne ovat jäännökset ei
ainoastaan New Yorkin tytöistä
mutta tytöistä joita tänne maail
mankaupunki tuo kaikkialta maa
ilmasta tätä kamalaa sielukaup
paa varten ne houkutellaan tän
ne_ mistä ikinä nuoruudenkukkia
poimia voidaan
Ja jokaisessa kaupungissa yli
maan on toisia hautausmaita sa
manlaisia kuin tämäkin — ei ai
van yhtä isoja — mihin hauda
taan samanlaisia ruumiita ruu
miita kaikkialta — se on luke
mattomien kadonneitten nuorten
tyttöjen määränpää
Ne jotka ovat tutkineet Val
kosta orjakauppaa hyvin tietä
vät mihin nämä tyttöparat jou
tuvat Kun tyttö joutuu pahe
trustin kynsiin ovat hänen elon
sa päivät luetut Pian hänen nuo
ruuden viehätyksensä katoaa U
loskuluneina ja kuihtuneina hei
dät heitetään oman onnensa no
jaan He harhailevat kodittomi
na kaduilla muutaman kuukau
den Sitten he joutuvat' sairaa
laan tai ruumiinsa naarataan
joesta
Muutaman päivän ruumiit sei
sovat hautaantoimittajan kam
mioissa Niitä ei kukaan omista
Sitten ne asetetaan karkeisiin
lautalaatikkoihin viedään laitu
rille itäpuolen 26 kadulle ja lä
hetetään Hart saarelle Täällä ne
annetaan rikosvankien käsiteltä
viksi Katselin tuota kamalaa toimi
tusta Katselin kylmäkatseisia ri-
) Tällä nimellä tunnetaan
suurkaupunkien pahamaineiset o-sat
koksellisia ja yhteiskuntamme
haaksirikkoja — jotka myöskin
ovat yhteiskuntamme uhreja —
kun he latoivat kasaan noin 80
näitä laatikoita laiturille
Yksi mies määrättiin vesilan
gin kanssa kastelemaan laatikoi
ta että kärpäset pysyisivät pois
Jokaisessa arkussa eli laatikos
sa oli merkki joka osotti mistä
ne oli tuotu Joissakin oli "Bel
levue sairaalasta" tai "hautaan
toimittajalta" jne
Joissakin mustissa neliskulmai
sissa laatikoissa oli merkki : "Jät
teitä riellevue sairaalasta" Nä
mä olivat jäännöksiä kappaleita
"tuntemattomien" ruumiista jot
ka tuotiin ruumiiden leikkaus
huoneista Arkut ladottiin suljettuun kär
ryyn ja vietiin köyhien hautaus
maahan lahden rannalle
Siellä näin suuren kuopan jo
hon sopi sata arkkua Ne ladot
tiin kahteen kerrokseen toinen
kerros toisten päälle ja peitettiin
mullalla
Rikosvangit näyttivät nautti
van työstään Silloin kun varti
jan silmä välttyi väänsivät he
jonkun laatikon kannen auki ja
katsoivat sisään sairaloisella ute
liaisuudella Ei siellä soitettu hautauskello
ja Ei luotu hautakumpuja eikä
laitettu patsaita Rikos vangit
hautaantoimittajina ja haudan
kaivajina ja hautaajina vlkoset
orjat heitettiin kuoppaan ja pei
tettiin Sinä kaikki
Vanginvartija puhalsi visseliin
sä vangit asettuivat riviin kaksi
rinnan ja marssivat päivälliselle
laulaen mennessään: "Sulje kaik
ki vastuksesi vanhaan nahkapus
siin" "Vakinaiset" kuten heitä ri
kosvangit nimittävät eivät saa
muistomerkkejä haudoilleen Kun
sata näiden "tuntemattomien"
ruumiita on kuopattu pannaan
numeroitu lauta peitetyn kuopan
päähän Ja niin päättyy sata
suurkaupungin murhenäytelmää
Kuka lausui sanan että veren
pitää solissa loiskua?
Kuka julisti että ryytimaiden
pitää olla luusäiliöinä?
Kuka siritti kukkuloille lihaa
verta ja aivoja?
Kuka teki sen lain ?
Kuka teki lain että kuolon tu
lee 'kulkea laaksoissa?
Kuka lausui sanan että pitää
tappaa kuhilaiden joukossa?
Kuka julisti että kuolon pitää
väijyä aitapensaikossa ?
Kuka heitti kuolleet pudonnei
den lehtien sekaan?
Kuka teki sen lain ?
Ylläolevat rivit löydettiin kir
jottajan ruumiin päältä nuoren
sotilaan joka oh taistelukentällä
Hän kaatui Somniessa viime lo
kakuussa On syytäkin kysyä : "Kuka
teki sen lain?" — sen lain joka
pakottaa sellaiset pojat kuin oli
tämäkin kuolemaan suru ja ih
mettely sydämessään
Canadan äidit — tänään Otta
wassa he suunnittelevat tuon ki
rotun lain antamista meille Mah
dollisesti se helvetillinen teko on
jo tehty ennenkuin luette tämän
Mitä pitää meidän tehdä? Tu
lemmeko tyyneinä alistumaan
kun meidän poikamme viedään
teurastettaviksi ?
"Foruardissa" kesäk 12 p nu
merossa oli kertomus minun
rakkaan nuoren veljeni kärsi
myksistä sotapakkolain alaisena
(Jatkoa kolmannella sivuiin)
Knukonaköinen
kouluopettaja
Saadakseen kunnollisen koulu
kasvatuksen tässä maassa täytyy
olla joko neekeri tai epänormaa
li jos ei satu olemaan lapsi
Kirkwoodissa Mo
Kirkvvood on hyvinvoipa St
Louisin laitakaupunki Nelson
Kerr saapui Kirkwoodiin neljät
tä vuotta sitten ja otti vastaan
koulun johtajan viran sillä eh
dolla että hänen annetaan olla
johtaja
Ensityökseen sen jälkeen kun
hän oli itselleen asuntopaikan
löytänyt irroitti hän kaikki kou
lunpenkit erotti kaikki kärtyifet
opettajat ja potki pois kaikki
"älä tee" " kiellot Sitten hän
esitti kouluun leikkivän mieli
alan Kun muistelemme omaa kou
luaikaamnie ja sitä ankaraa sään
nöllisyyttä niin hämmästymme
me nähdessämme miten huolet
tomasti Kirkvvoodin koululapset
kuleksivat ulos ja sisälle luokka
huoneista puhellen alinomaa kes
kenään Silloin tällöin" he py
sähtyvät käytävällä juomaan
pulppuavasta juomalähtcestä tai
menevät suuren ikkunan luo kat
selemaan ulos kadulle Mr Kerr
on sitä mieltä että liikuskele-
LAPSUUDEN VIATON ILO
4 +2? i
f Mm f 4
Sotapalveluspakon
julmuus
(Seuraava on erään canadalai
sen äidin kirjotus joka on ollut
julkaistuna Canadassa ilmesty
vässä "Canadian Fonvard" nimi
sessä lehdessä)
Kirje naisille -
Kuka teki lain että miesten
pitää kuolla vainioilla?
-fr - I