Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 31, 1917)
SIVU KYMMENEN Tiistaina heinäk 31 p:nä No 31 kävi hän levolle nähden pahoja unia koko yön Seuraavana aamupäivänä saapui Helmin pal veluspaikkaan kaksi miestä jotka kyselivät häneltä yhtä ja toista muun muassa josko hän tunsi Silja Karua ja milloin oli nähnyt hänet viimeksi Helmi antoi totuudenmukaiset vastaukset Miehet vaihtoivat merkitsevän silmäyksen ja toi nen heistä pyysi tavata talon rouvaa Tälle ilmoittivat he et tä Helmin täytyy seurata 'heitä poliisiasemalle Rouva antoi suostumuksensa mutta lausui sa malla ei uskovansa Helmin ole van missään yhteydessä varkau den kanssa 1 lelmin poskilla poltti häpeän puna hän mieli heittäytyä emäntänsä jalkoihin tunnustaa kaikki ja pyytää an teeksi Mutta hän oli kuin ki vettynyt sanat takertuivat kurk kuun ja henkeä salpasi Kuin horroksissa kulki hän po liisien mukana 'Hänet vietiin pieneen huoneeseen jonne tuli vanha nainen Tämä hajoitti Helmin tukan ravisteli vaatteita rnsiu kengät -Kopeloi ja uuuski kaikki paikat — "Minkätähdeu te tätä teet te?" kysyi Helmi pelosta vä risten — "Oo se on vain tavan vuok si" rauhoitti nainen Sen jälkeen poistui hän ja Helmin vangitsijat tulivat sisälle alkaen kyselemään Säikähty nyt tyttö oli pelosta ja häpeästä kuin mieletön Hän kielsi jyr kästi sen mistä häntä syytettiin mutta pian hän uupui ja nyyh kien tunnusti antaneensa vaat teet Siljalle "Lapsiraukka" lausui vanhin miehistä puristaen osaaottavasti Helmin kylmää 'kättä Toinen kävi hakemassa Siljan selittäen ettei hänen pidä enää kieltää mi tään koska Helmi jo on puhunut totuuden Tytöt rukoilivat päästä heti pois mutta heille huomautettiin ettei se niin äkkiä voi tapahtua kun kerta olette tänne joutuneet ja teidät on huomattu syyllisiksi täytyy teidän suorittaa asianmu kaiset tavat Heidän vakuutuk siaan ettei aikomuksensa ollut varastaa pukua ei otettu kuule viin korviin Molemmat vietiin eri koppiin kumpainenkin vietti tuskallisen unettoman yön eten kin Helmi joka oli tavattoman herkkätunteinen ja tictämätöin siitä että nurinkurinen yhteis kunta oli suurimpana syyllisenä hänen tekoonsa Hän tunsi itsensä rikoksellisek si jota syytettiin varkaudesta "alhaisimmasta kaikista paheis ta" niinhän äiti tapasi sanoa Helmi parka hau itki hillittö mästi koko yön tuntien katu muksen polttavaa tuskaa Aamulla tultiin häntä nouta maan tuomarin eteen Kalpea na tukka ja vaatteet epäjärjes tyksessä silmät itkusta pöhötty neet seisoi hän siinä väristen kuin paleleva lintu Hiljaa vas taten niihin kysymyksiin joita kuuli hän äreäu äänen sanovan : -— "Tällä kertaa pääsette va roituksella mutta varokaa toiste joutumasta tänne" Sen jälkeen vietiin hänet toi seen huoneeseen Silja oli io huulet pilkallisessa 'hymyssä ja katsoi häntä ihmetellen miten voi hän olla niin välinpitämätön Helmi oli maahan asti masentu nut ja nöyryytetty Hän itki herkeämättä huolimatta poliisien lohdutuksista ettei enään ole mi tään itkemisen syytä Tytöt niitattiin punnittiin ja valokuvattiin vieläpä sormen päätkin Kun tämä alentava työ oli tehty päästettiin 'heidät mene mään Helmille annettiin nuo onnettomat housut ja käskettiin askelin laanusti nau poliisiase malta palveluspaikkaansa Tun tui kuin jok'ainoa vastaantulija tietäisi mistä hän tuli ja halvek suen osoittaisi häntä sormellaan Poloinen lapsi parka tunsi itsen sä onnettomimmaksi olioksi Hänen täytyi päinvastoin kohda ta vielä emäntänsä-kiri Tämä antoi Helmille kuuluvan palkan käteen ja käski poistumaan heti Raskain sydämin kokoili Hel mi vähät vaatteensa ja poistui tietämättä laisinkaan minne me nisi Kehnossa kuluneessa pääl lystakissaan kulki hän kadulta kadulle Ilma oli kolea ja satei nen sadepisarat putoilivat kyl minä ja kirkkaina Helmin val juille poskille Ja kunsyksvinen päivä hämärtyi harhaili vielä hento kalpea tyttönen suurkau pungin liejuisilla kaduilla väsy nein askelin häpeä ja toivotto muus ainoana seuralaisena A M— n Kapitalististen julkai sujen silmänkään tötemppuja Kirj Victor J McCone Katsellessani erään hyvin netun amerikalaisen naisten den numeroa sattui silmäni tavaan toimituskirjoitukseen tun-leh-joh- tystikin oli kirjotus omistettu sodan ylistelemiselle ja sen osan ihannoimiseen mikä muka nais ten tehtäväksi lankeaa "maail man kansanvallan turvaamises sa" Luettuani edelleen löysin sieltä seuraavan helmen : "Vilpittömällä halulla minä tahdon antaa suurimman palve luksen maalleni minä koetan säilyttää iloisen mielen ja suh tautua kohtuudella asemaani tehden parhaani sillä mitä mi nulla on siellä missä minun paik kani on ja siten autan säilyttä mään normaali olosuhteet koto na että sitten kun sota on päät tynyt ja sotapoikamme palaavat he näkevät että minä olen ollut aivan yhtä uskollinen ja peloton kuin hekin" Tarkastakaamme tämä erittäin ilettävä näyte kapitalistilehden prostitueratun toimittajan tai teesta Ensiksikin siinä on tai tava vetoomus naisen "isänmaan rakkauteen" Luokaamme pikai kainen katsaus nähdäksemme minkälainen tämä maa on Ta loustieteen auktoriteetit ja Yh dysvaltain teollisuusoloja tutki neen komissionin raportti kerto vat että Ci5 prosenttia tämän maan omaisuudesta on 'maamme plutokratian hallussa joka muo dostaa kaksi prosenttia maam me väkiluvusta aikeen vuo- kohonnut vähintään sadalla pro sentilla Nykyhetkellä maamme ravintovarastot ovat voitonhi moisten keinottelijain käsissä Presidentti Wilson on tuomin nut voitonkiskureita ankarin sa noin siitä että he tahtovat lyp sää 'hallituksen kuivaksi Sen sijaan että hän tuomitsisi I W W liito: Saksan liittolaiseksi hän viittaa siihen suuntaan että kapitalistit kontrolleeraavat hal litusta ja saattavat sodan onnis tumisen vaaraan Tosiasiassa presidentti on todistanut että tämä maa on ryöväri-kapitalisti-luokan hallussa ja välttämätön johtopäätös on että tämä maa on kapitalistien omaisuutta ja sota on heidän sotansa Äsken sain tietää että kaksi jokaisesta kolmesta arvotusta miehestä armeijaan tulisi hyljä tyksi ruumiillisten vikojen ta kia Tämä on lisätodistuksena siitä minkälaisessa maassa me elämme Maa on raastettu kui viin rikkauksistaan ja sen lisäksi on vielä otettu kansan terveys ja ruumiillinen hyvinvointi Kai kesta tästä huolimatta edellä -olevassa toimituskirjotuksessa ke liotetaan naisia "säilyttämään luonteensa iloisena ja suhtautu maan näihin asioihin kohtuudel la" Iloisuus ja asioihin koh tuullisesti suhtautuminen on ihailtava hyve kaikkina aikoina mutta hallitsevan luokan filoso fiassa iloisuus ja kohtuullisuus tarkoittavat alistuvaisuutta — tuota vihattavaa hyvettä jota hallitsevan luokan henkiset po liisit niin loistavin värein ku vaavat 'Iloisuus ja kohtuulli suus tarkoittaa alistuvaisuutta työväenluokan taholta ja jos koskaan on aika kypsä niin nyt se on kypsä kapinoimiselle Tuossa kirjotuksessa sanotaan edelleen : "Tulen tekemään par haani sillä mitä minulla on mi nulle kuuluvassa paikassani ja siten autan säilyttämään normaa liolot kotona" Siinä se nyt on Työväenluokan naisten kchoite taan pysymään "heille kuuluvas sa paikassa" ja "säilyttämään normaaliolot kotona" Ja tie tysti normaaliolot kapitalistisen katsantokannan mukaan ovat sel laiset niissä kaikki palvelee ka pitalistien voitonkiskomista eikä tapahdu mitään ' sellaista mikä sitä toimitusta millään tavalla voisi häiritä joka nykyään on "ta savaltamme" häpeä Sanoakseni erään kapitalistisen kongressi mielien sanoilla he eivät koskaan sano maamme meidän maa Mor ganin maa he eivät koskaan käy- tä noita kansan yleisesti omak sumia nimityksiä vaan he pis tävät toisen kätensä povelleen ja SUURIN KANUUNA MITÄ KOSKAAN ON LAUKAISTU American- Federation of Laborin politiikkaa vastaan — politiik kaa joka tunnetaan: "Rakastakaa ystäviänne ja vihatkaa vi hollisianne!" — on suomeksi ilmestynyt tunnetun sos kirjalijan ROBERT HUNTERIN kirjottama kirja np ti m n 183 Työväestö Politiikassa Tässä kirjassa esitetään sellainen tosiasioiden sarja että sen edessä jää Gompers aivan neuvottomaksi Kirjassa osotetaan että Amerikan Yhdysvallat ovat jälelli kaikista suurista sivistysmaista: Työläisten elämää ja terveyttä suojelevissa asetuksissa Kansan parasta tarkottavassa lainlaadinnassa Yleishyödyllisissä uudistuksissa Yleisten laitosten kunnallisessa omistusoikeudessa ja Yleisen hyvinvoinnin luomisessa Tähän kaikkeen osottaa kirja olevan syyn American Federation of Laborin tehottomissa poliitillisissa menettelytavoissa Se osottaa että liiton liarjottama politiikka on turmellut useita työväenliikkeen johtoasemissa olevia henkilöitä on horjuttanut suurten massojen luottamusta joukkoliikkeeseen ja siten saat tanut maamme unionistisen liikkeen Tehtailijaliiton ja heidän pantillisten kaupustelijainsa potkupalloksi TYÖVÄESTÖ POLITIIKASSA on juuri se kirja jota me Amerikan suomalaiset olemme kai vanneet sillä juuri American Federation of Laborin menettely tavoista on meillä ollut jatkuvasti erimielisyyttä Vaikka tä mä kirja on sävyltänsä hillitysti kirjotejtu niin siitä huolimatta se ruhjoo kuin dynamiitti kaikki taantumuksellisten unionistien vastaväitteet Osastojen kirjallisuusasiamiesten ja agitatsionikomiteain pitäisi antaa erikoista huomiota tämän arvokkaan teoksen levittämi selle Kirjan hinta on kovissa kansissa 50 senttiä ja pehmeissä kan sissa 35 senttiä Sivuja siinä on 214 TOVERIN KIRJAKAUPPA Box 99 Astoria Ore siellä kalpeana hänkin mutta den 1912 on elämiskiistannukset
