"~'"'J
SIVU VII31
No 26
Tiistaina kesäkuun 26 p 1917
dollisesti on hänen ruumiinsa jo
essa Marie: Minä toivon että se
on minä toivon että se on jo
ki on armollisempi
Pierre: (Korjaa lyhtyä ja pu
huu vakuutetuimmin) Ensi aa
muna kun sotilaat tulivat rajan
yli 'Anette sanoi että hän en
nemmin heittäytyy jokeen kuin
antaa itsensä sotilaiden käsiin
Ehkä hän on heittäytynyt jokeen
— jälkeenpäin
Marie: (Nousten hitaasti ja
loilleen ja ottaen sauvan käteen
sä uudelleen) Minä tunnustelin
tällä pitkällä kepillä viidakkoa
pitkin jokivartta nähdäkseni oli
siko hän siellä Siellä oli pal
jon ruumiita jotka uiskentelivat
alas ja jotkut niistä olivat jo
mädänneitä Ne olivat sotilaiden
ruumiita -paitsi yksi jolla oli
musta takki kuten papin takki
Ta minä menin ylös mutkaan aja
tellen että ehkä näen hänen
ruumiinsa kiviin tarttuneena tai
jossain niissä mataloissa paikois
sa Siellä ei ollut mitään muuta
kuin hukkuneita hevosia joiden
valkoset silmät tuijottivat ja nii
den ruumiit olivat niin turvottu
neita ja ne heiluivat siellä kivi
en seurassa Minä kahlasin sinne
niiden sekaan vaan Anette ei ol
lut siellä
Tierre: Joskus ruumiit makaa
vat pari päivää pohjassa ja sit
ten vasta kohoavat ja kelluvat
virran mukana
Marie: Mahdollisesti Jumala
tietää
Pierre: Ja ehkäpä hän meni
alas tuonne myllyn alle Sinne
päin ne sotilaat menivät
Marie: No menemme sinne
katsomaan
Pierre (ottaa sen pitkän sau
van ja 'katsoo sitä uteliaan nä
köisenä) : Niin me menemme
alas myllyn alapuolelle ja odo
tamme Jumala meitä auttaa Me
otamme lyhdyn ja tarkastamme
ruumiit kun ne tulevat alas
yöllä (Ojentaa kätensä suoraksi
pitäen sauvaa) Minä voin vetää
ne tällä kepillä ja mahdollisesti
aamulla' meillä on hänen ruu
miinsa rannalla (Puhuu itsek
seen kun he kävelevät ovea koh
ti) Jumala meitä auttakoon jos
me vedämme hänen ruumiinsa
rannalle pimeässä (Kun he saa
puvat ovelle kuuluu heikkoa na
putusta ulkopuolella ja he kuun
televat jännitettynä Pierre pa
nee kepin pois ja asettaa lyhdyn
pövdälle Menee ovelle ja avaa
seii) Kuka siellä? (Lena Mullcr
ilmaantuu ovelle Hän on pitkä
solakka nuori nainen jolla on
keltancn tukka Vaatteensa ovat
epäjärjestyksessä ja repeytyneet
Molemmat katsovat häntä häm
mästyneenä) Marie (Ääni yäristen katkeruu
desta (Se on Lena hän on tul
lut rajan takaa Aja hänet pois
aja hänet pois
Tierre: (Ankarana lähestyy
Lenaa joka on tullut sisälle muu
taman askeleen) Kuinka uskallat
sinä tulla tänne tänä yönä tun
gettelija mene!
Marie: (Kääntää selkänsä ja
peittää kasvonsa 'käsillään) Aja
hänet pois aja hänet pois
Lena (rukoillen) Älkää ajako
minua" pois sotilaita on kaikkialla
Pierre: (Tylsästi) Ovatko ne
pedot tulleet takaisin?
Lena: Niitä on kaikkialla Oh
jos te voisitte nähdä ne näyt
mitä minä olen nähnyt! (Purs
kahtaa hillittömään itkuun) Ju
mala jos te tietäisitte mitä minä
olen nähnyt Petoja petoja Ne
tulivat rajan yli ja veivät pois
Perttan Olen etsinyt häntä kaik
kialta Metsästä ojista joesta
Oi jumala niitä näkyjä mitä
minä olen nähnyt — mykkiä ki
dutettuja tuijottavia naisia
Marie: (Katkeralla ivalla)
Mykkiä tuijottavia naisia
Lena : Ta minun sisareni on
jossain heidän joukossaan
Marie: Ja minun tyttäreni A
nette — teidän petojenne uhri
Mene takaisin omalle puolellesi
ia makaa niiden petojen kanssa
jotka te olette irti laskeneet ko
tejamme hävittämään
Lena: (Pelosta vavisten) Oi
oi oi ettekö te ymmärrä? Minä
en voi mennä minnekään Kotini
on tuhkakasana isäni on kuol
lut ja veljeni on tuolla palavassa
helvetissä — ja Bertta oi oi
Marie: Mene saastaisuus! Me
ne pois!
Lena: Se tapahtui niin äkkiä
niin äkkiä 'Niin vähässä ajassa
he kaikki muuttuivat pedoiksi
'Marie: (Kävelee kohti Lenaa
vavisten vihasta) Äkkiä? Äkkiä?
Olen elänyt tässä rajalla sydän
täynnä pelkoa kolmekymmentä
vuotta Synnytin kaksi poikaa ja
kasvatin ne nousin öisin heitä
katsomaan kun he itkivät tyyn
nytin heidät ja kun he jäilecn
nukkuivat menin minä rajalle
yön pimeydessä sydämeni pamp
paillen lyöden lyöden kuin ar
meija perkeleitä Poikani kasvoi
vat minä koettelin heidän käsi
varsiaan rintojaan selkiään kun
nes he olivat kyllin suuret ja voi
makkaat otettavaksi pois minulta
teidän tykkienne ruuaksi Minä
näin heidän marssivan pois ar
meijaan he marssivat sydämeni
yli joka oli kipeä kolmikymmen
vuotisesta pelosta He ovat siel
lä nvt helvetin tulessa ja ravassa
kuolemassa kuin koirat louk
kuun Lena : Oi olkaa armollisia En
se ollut minä — minulla ei ollut
mitään tekemistä sen kanssa
Mitä voin minä tehdä minä olen
vaan nainen
Marie: Nainen? Nainen olen
minäkin Minä synnytin tyttä
reni kivussa ja kasvatin hänet
tässä rajalla pelon jäytäessä sy
däntäni odottaen tätä päivää
Hänen lapsensa makaa tuolla ja
hänen miehensä on tuolla_ helve
tin tulessa minun poikieni kans
sa Hän oli täällä minun luonani
kunnes ne pedot tulivat yli ra
jan Ne veivät hänet pois Olen
kulkenut taistelukentällä etsimäs
sä hänen rääkättyä ruumistaan
ja luulin kuulevani hänen vali
tuksensa kun tuuli humisi puis
sa ja luulin näkeväni hänen vaat
teensa virrassa uivan jokaisen
joen nousun mukana
Lena: Oi armahtakaa armah
takaa ! Minä en voi mennä ulos
olen niin nuori niin nuori (Hän
kääntyy Pierreen ja rukoilee
kiihkeästi epätoivoisesti pidellen
rintojaan ja kaulaansa) Katso
kaa katsokaa tätä ruumista Mi
nä olen nuori ymmärrättekö?
Minä jonka piti tulla teidän poi
kanne Leonin vaimoksi kuukau
si tästä päivästä Katsokaa kat
sokaa tämä ruumis olisi syn
nyttänyt hänelle lapsia Nämä
rinnat olisivat niitä imettäneet
Ne rukoilevat armoa Älkää aja
ko minua ulos raiskattavaksi ja
raadeltavaksi Niitä petoja on
kaikkialla Niitä on kummallakin
puolen rajan ymmärrättekö te?
Minä olen nähnyt heidät He tui
jottavat verestävin silmin ja he
ovat irstaudesta hulluja he etsi
vät naisia naisia!
Pierre: (Tekee ristinmerkin ja
perääntyy säikähtäen tyttöä)
Kristus meitä varjelkoon — mo
lemmilta puolin rajaa?
Marie: (Yhä katkerana) Kris
tus varjele! Varjeliko Kristus
meitä silloin kun sotilaat riisti
vät Anetten hänen lapseltaan ja
raastoivat hänet tuosta ovesta
ulos? (Hän menee ovea kohti
ojennetuin käsin Samalla kopu
tetaan lujasti ovelle ja ääni kut
suu Monsieur Martineä Pierre
lähestyy ovea vavisten kauhusta
Ääni kutsuu häntä kovemmin)
Pierre: ('Heikosti viittaa nai
sille että he piiloutuisivat ja
naiset vaistomaisesti lähestyvät
toisiaan) Kyllä Monsieur minä
tulen (Hän avaa oven ja keski
ikäinen mies jolla on punasen
ristin merkki hihassa astuu si
sään Ulkoa kuuluu askeleiden
kapsetta)
Punasen ristin kapteeni: (Ku
martaa naisille silmäten Lenaa
ivallisen tutkivasti ja puhuu
Pierrelle) Meillä on täällä nuori
nainen jonka jotkut miehet sa
novat olevan teidän tyttärenne
Me lyösimme hänet myllyn ala
puolelta kun olimme hautaamas
sa kuolleita Miehet tuovat hänet
sisään (Kaksi punasenristin mies
tä kantaa sisään ruumiin paa
reilla He asettavat ruumiin pöy
dälle ja poistuvat Pierre pitää
lyhtvä ja Marie siirtää peitteen
kuolleen kasvoilta ja kumartuu
ruumiin yli itkien)
Marie: Annette minun tyttä
reni minun tyttäreni
Punasen ristin kapteeni: TTän
on teidän tyttärenne siis Olen
kovin pahoillani matamini (Hän
katsoo taas Lenaa tutkivasti)
Meillä on täällä toinenkin nuori
nainen Luulen että hän on vi
hollisten puolelta — nähtävästi
toinen itsemurha Me emme ha
lua haudata häntä sotilaiden
kanssa Minä jätän ruumiin tän
ne ja otan selvän mitä sen kans
sa tehdään aamulla (Kaksi mies
tä kantaa sisään toisen ruumiin
ja asettavat sen pöydälle ensi
mäisen viereen Kaikki punasen
ristin miehet menevät ulos kap
teeni kumartaen Pierrelle men
nessään Lena menee pelokkaasti
ruumiin luo ja vetää peitteen pois
toisen kuolleen kasvoilta jonka
pitkä keltancn tukka valuu alas
Hän kumartuu kuolleen yli it
kien) Lena: Bertta minun sisareni
minun sisareni (Vähän ajan ku
luttua Lena ja Marie kumpikin
oikasevat itsensä ja katsovat toi
siansa silmiin Ulkoa kuuluu tyk
kien jyske ja kaukaa kuuluu hei
kosti herätys -signaalin puhallus)
Marie: (Puhuen tyyneesti Le
nalle) Annette on nyt kuollut
Lena: (Yhä itkien ja pelokkaa
na) Ja Bertta kuollut
Marie: Hän ei enään pelkää
eikä kärsi eikä hänen silmänsä
näe hirveitä sodan näkyjä
Lena: Oi kauheata mitä näky
jä minä olen nähnyt
Marie: (Jatkaa ikäänkuin ei
olisi kuullut Lenan sanoja) Mi
nun äitini näki sotia ja_ minä
olen nähnyt kaksi sotaa ja mi
nun tyttäreni näki yhden sodan
ja hänen lapsensa tulee näke
mään enemmän sotia ja ainanais
ten täytyy enimmän 'kärsiä —
kärsiä " itse ja vielä lastensakin
tähden syntyneitten ja synty
mättömien sukupolvesta suku
polveen Lena: Te ette aja minua pois
nyt?
Marie: 'Ei Lena minä en aja
sinua pois
Lena: Ja Bertta — saako ha n
olla täällä aamuun?
Marie: 'Bertta saa olla täällä
aamuun ja sinä saat olla täällä
aamuun hänen luonaan ia minun
ja Anetten luona Vihani on
kuollut nyt näen että siitä ei
ole mitään hyötyä eläville eikä
kuolleille Meidän välillämme ei
ole mitään rajaa nyt Mitä mer
kitsee se Anettelle ja Berttalle
jotka makaavat tuossa vieretys
ten häpeänsä ja kärsimystensä
jälkeen millä puolella rajaa he
ovat svntvneet? 'Sinä olet nuori
ja voit elää tässä rajpvahtina
viettäen unettomia öitä lastesi
kanssa mutta minä olen vanha
eikä rajan kauhut voi tulla mi
nua enään peloitlamaan Nyt mi
nä tiedän että naisten kärsimys
ten välillä ei ole mitään rajaa
ei enempi silloin kuin he kivus
sa ia tuskassa lapsia maailmaan
synnyttävät valvovat öitä hei
dän kanssaan tuskan sydäntä
jäytäessä siksi kunnes sodat tu
levat ja tallaavat heidän lapsensa
hautaan '(Puhuu Pierrelle joka
murheellisena katselee Annettei
kasvoja) Pierre anna Lenalle
tuoli ja sammuta tuli ja istu
kaamme kaikin odottamaan aa
mun tuloa (Pierre asettaa tuolit
kummalckin naiselle ruumiiden
viereen sitten puhaltaa lyhdyn
sammuksiin Huonetta valaisee
rakettien välkkeet hämärästi '
Kaukaa kuuluu tykkien jyske ja
hiljaisesti kuuluu herätys -signaalien
puhallus)
' ('Esirippu laskee)
Milloin on Toverittaren
tilaajamäärä 1000 0?
Uudistakaa tilauksenne
ajoissa ettei lakkautus
ta lehden lähettämises
sä tule tapajitmnajmj
©
Kenkiä
jotka tyydyttävät kaikkia
J Jos haluatte sopivia kes- a
täviä ja samalla aistikkaita
KENKIÄ tulkaa katso-
maan meidän jalkinevaras- 0
0 toamme Me voimme tyy-
dyttä teitä
1 Bee Hive
ASTORIA OREGON