Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 26, 1917)
"~'"'J SIVU VII31 No 26 Tiistaina kesäkuun 26 p 1917 dollisesti on hänen ruumiinsa jo essa Marie: Minä toivon että se on minä toivon että se on jo ki on armollisempi Pierre: (Korjaa lyhtyä ja pu huu vakuutetuimmin) Ensi aa muna kun sotilaat tulivat rajan yli 'Anette sanoi että hän en nemmin heittäytyy jokeen kuin antaa itsensä sotilaiden käsiin Ehkä hän on heittäytynyt jokeen — jälkeenpäin Marie: (Nousten hitaasti ja loilleen ja ottaen sauvan käteen sä uudelleen) Minä tunnustelin tällä pitkällä kepillä viidakkoa pitkin jokivartta nähdäkseni oli siko hän siellä Siellä oli pal jon ruumiita jotka uiskentelivat alas ja jotkut niistä olivat jo mädänneitä Ne olivat sotilaiden ruumiita -paitsi yksi jolla oli musta takki kuten papin takki Ta minä menin ylös mutkaan aja tellen että ehkä näen hänen ruumiinsa kiviin tarttuneena tai jossain niissä mataloissa paikois sa Siellä ei ollut mitään muuta kuin hukkuneita hevosia joiden valkoset silmät tuijottivat ja nii den ruumiit olivat niin turvottu neita ja ne heiluivat siellä kivi en seurassa Minä kahlasin sinne niiden sekaan vaan Anette ei ol lut siellä Tierre: Joskus ruumiit makaa vat pari päivää pohjassa ja sit ten vasta kohoavat ja kelluvat virran mukana Marie: Mahdollisesti Jumala tietää Pierre: Ja ehkäpä hän meni alas tuonne myllyn alle Sinne päin ne sotilaat menivät Marie: No menemme sinne katsomaan Pierre (ottaa sen pitkän sau van ja 'katsoo sitä uteliaan nä köisenä) : Niin me menemme alas myllyn alapuolelle ja odo tamme Jumala meitä auttaa Me otamme lyhdyn ja tarkastamme ruumiit kun ne tulevat alas yöllä (Ojentaa kätensä suoraksi pitäen sauvaa) Minä voin vetää ne tällä kepillä ja mahdollisesti aamulla' meillä on hänen ruu miinsa rannalla (Puhuu itsek seen kun he kävelevät ovea koh ti) Jumala meitä auttakoon jos me vedämme hänen ruumiinsa rannalle pimeässä (Kun he saa puvat ovelle kuuluu heikkoa na putusta ulkopuolella ja he kuun televat jännitettynä Pierre pa nee kepin pois ja asettaa lyhdyn pövdälle Menee ovelle ja avaa seii) Kuka siellä? (Lena Mullcr ilmaantuu ovelle Hän on pitkä solakka nuori nainen jolla on keltancn tukka Vaatteensa ovat epäjärjestyksessä ja repeytyneet Molemmat katsovat häntä häm mästyneenä) Marie (Ääni yäristen katkeruu desta (Se on Lena hän on tul lut rajan takaa Aja hänet pois aja hänet pois Tierre: (Ankarana lähestyy Lenaa joka on tullut sisälle muu taman askeleen) Kuinka uskallat sinä tulla tänne tänä yönä tun gettelija mene! Marie: (Kääntää selkänsä ja peittää kasvonsa 'käsillään) Aja hänet pois aja hänet pois Lena (rukoillen) Älkää ajako minua" pois sotilaita on kaikkialla Pierre: (Tylsästi) Ovatko ne pedot tulleet takaisin? Lena: Niitä on kaikkialla Oh jos te voisitte nähdä ne näyt mitä minä olen nähnyt! (Purs kahtaa hillittömään itkuun) Ju mala jos te tietäisitte mitä minä olen nähnyt Petoja petoja Ne tulivat rajan yli ja veivät pois Perttan Olen etsinyt häntä kaik kialta Metsästä ojista joesta Oi jumala niitä näkyjä mitä minä olen nähnyt — mykkiä ki dutettuja tuijottavia naisia Marie: (Katkeralla ivalla) Mykkiä tuijottavia naisia Lena : Ta minun sisareni on jossain heidän joukossaan Marie: Ja minun tyttäreni A nette — teidän petojenne uhri Mene takaisin omalle puolellesi ia makaa niiden petojen kanssa jotka te olette irti laskeneet ko tejamme hävittämään Lena: (Pelosta vavisten) Oi oi oi ettekö te ymmärrä? Minä en voi mennä minnekään Kotini on tuhkakasana isäni on kuol lut ja veljeni on tuolla palavassa helvetissä — ja Bertta oi oi Marie: Mene saastaisuus! Me ne pois! Lena: Se tapahtui niin äkkiä niin äkkiä 'Niin vähässä ajassa he kaikki muuttuivat pedoiksi 'Marie: (Kävelee kohti Lenaa vavisten vihasta) Äkkiä? Äkkiä? Olen elänyt tässä rajalla sydän täynnä pelkoa kolmekymmentä vuotta Synnytin kaksi poikaa ja kasvatin ne nousin öisin heitä katsomaan kun he itkivät tyyn nytin heidät ja kun he jäilecn nukkuivat menin minä rajalle yön pimeydessä sydämeni pamp paillen lyöden lyöden kuin ar meija perkeleitä Poikani kasvoi vat minä koettelin heidän käsi varsiaan rintojaan selkiään kun nes he olivat kyllin suuret ja voi makkaat otettavaksi pois minulta teidän tykkienne ruuaksi Minä näin heidän marssivan pois ar meijaan he marssivat sydämeni yli joka oli kipeä kolmikymmen vuotisesta pelosta He ovat siel lä nvt helvetin tulessa ja ravassa kuolemassa kuin koirat louk kuun Lena : Oi olkaa armollisia En se ollut minä — minulla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa Mitä voin minä tehdä minä olen vaan nainen Marie: Nainen? Nainen olen minäkin Minä synnytin tyttä reni kivussa ja kasvatin hänet tässä rajalla pelon jäytäessä sy däntäni odottaen tätä päivää Hänen lapsensa makaa tuolla ja hänen miehensä on tuolla_ helve tin tulessa minun poikieni kans sa Hän oli täällä minun luonani kunnes ne pedot tulivat yli ra jan Ne veivät hänet pois Olen kulkenut taistelukentällä etsimäs sä hänen rääkättyä ruumistaan ja luulin kuulevani hänen vali tuksensa kun tuuli humisi puis sa ja luulin näkeväni hänen vaat teensa virrassa uivan jokaisen joen nousun mukana Lena: Oi armahtakaa armah takaa ! Minä en voi mennä ulos olen niin nuori niin nuori (Hän kääntyy Pierreen ja rukoilee kiihkeästi epätoivoisesti pidellen rintojaan ja kaulaansa) Katso kaa katsokaa tätä ruumista Mi nä olen nuori ymmärrättekö? Minä jonka piti tulla teidän poi kanne Leonin vaimoksi kuukau si tästä päivästä Katsokaa kat sokaa tämä ruumis olisi syn nyttänyt hänelle lapsia Nämä rinnat olisivat niitä imettäneet Ne rukoilevat armoa Älkää aja ko minua ulos raiskattavaksi ja raadeltavaksi Niitä petoja on kaikkialla Niitä on kummallakin puolen rajan ymmärrättekö te? Minä olen nähnyt heidät He tui jottavat verestävin silmin ja he ovat irstaudesta hulluja he etsi vät naisia naisia! Pierre: (Tekee ristinmerkin ja perääntyy säikähtäen tyttöä) Kristus meitä varjelkoon — mo lemmilta puolin rajaa? Marie: (Yhä katkerana) Kris tus varjele! Varjeliko Kristus meitä silloin kun sotilaat riisti vät Anetten hänen lapseltaan ja raastoivat hänet tuosta ovesta ulos? (Hän menee ovea kohti ojennetuin käsin Samalla kopu tetaan lujasti ovelle ja ääni kut suu Monsieur Martineä Pierre lähestyy ovea vavisten kauhusta Ääni kutsuu häntä kovemmin) Pierre: ('Heikosti viittaa nai sille että he piiloutuisivat ja naiset vaistomaisesti lähestyvät toisiaan) Kyllä Monsieur minä tulen (Hän avaa oven ja keski ikäinen mies jolla on punasen ristin merkki hihassa astuu si sään Ulkoa kuuluu askeleiden kapsetta) Punasen ristin kapteeni: (Ku martaa naisille silmäten Lenaa ivallisen tutkivasti ja puhuu Pierrelle) Meillä on täällä nuori nainen jonka jotkut miehet sa novat olevan teidän tyttärenne Me lyösimme hänet myllyn ala puolelta kun olimme hautaamas sa kuolleita Miehet tuovat hänet sisään (Kaksi punasenristin mies tä kantaa sisään ruumiin paa reilla He asettavat ruumiin pöy dälle ja poistuvat Pierre pitää lyhtvä ja Marie siirtää peitteen kuolleen kasvoilta ja kumartuu ruumiin yli itkien) Marie: Annette minun tyttä reni minun tyttäreni Punasen ristin kapteeni: TTän on teidän tyttärenne siis Olen kovin pahoillani matamini (Hän katsoo taas Lenaa tutkivasti) Meillä on täällä toinenkin nuori nainen Luulen että hän on vi hollisten puolelta — nähtävästi toinen itsemurha Me emme ha lua haudata häntä sotilaiden kanssa Minä jätän ruumiin tän ne ja otan selvän mitä sen kans sa tehdään aamulla (Kaksi mies tä kantaa sisään toisen ruumiin ja asettavat sen pöydälle ensi mäisen viereen Kaikki punasen ristin miehet menevät ulos kap teeni kumartaen Pierrelle men nessään Lena menee pelokkaasti ruumiin luo ja vetää peitteen pois toisen kuolleen kasvoilta jonka pitkä keltancn tukka valuu alas Hän kumartuu kuolleen yli it kien) Lena: Bertta minun sisareni minun sisareni (Vähän ajan ku luttua Lena ja Marie kumpikin oikasevat itsensä ja katsovat toi siansa silmiin Ulkoa kuuluu tyk kien jyske ja kaukaa kuuluu hei kosti herätys -signaalin puhallus) Marie: (Puhuen tyyneesti Le nalle) Annette on nyt kuollut Lena: (Yhä itkien ja pelokkaa na) Ja Bertta kuollut Marie: Hän ei enään pelkää eikä kärsi eikä hänen silmänsä näe hirveitä sodan näkyjä Lena: Oi kauheata mitä näky jä minä olen nähnyt Marie: (Jatkaa ikäänkuin ei olisi kuullut Lenan sanoja) Mi nun äitini näki sotia ja_ minä olen nähnyt kaksi sotaa ja mi nun tyttäreni näki yhden sodan ja hänen lapsensa tulee näke mään enemmän sotia ja ainanais ten täytyy enimmän 'kärsiä — kärsiä " itse ja vielä lastensakin tähden syntyneitten ja synty mättömien sukupolvesta suku polveen Lena: Te ette aja minua pois nyt? Marie: 'Ei Lena minä en aja sinua pois Lena: Ja Bertta — saako ha n olla täällä aamuun? Marie: 'Bertta saa olla täällä aamuun ja sinä saat olla täällä aamuun hänen luonaan ia minun ja Anetten luona Vihani on kuollut nyt näen että siitä ei ole mitään hyötyä eläville eikä kuolleille Meidän välillämme ei ole mitään rajaa nyt Mitä mer kitsee se Anettelle ja Berttalle jotka makaavat tuossa vieretys ten häpeänsä ja kärsimystensä jälkeen millä puolella rajaa he ovat svntvneet? 'Sinä olet nuori ja voit elää tässä rajpvahtina viettäen unettomia öitä lastesi kanssa mutta minä olen vanha eikä rajan kauhut voi tulla mi nua enään peloitlamaan Nyt mi nä tiedän että naisten kärsimys ten välillä ei ole mitään rajaa ei enempi silloin kuin he kivus sa ia tuskassa lapsia maailmaan synnyttävät valvovat öitä hei dän kanssaan tuskan sydäntä jäytäessä siksi kunnes sodat tu levat ja tallaavat heidän lapsensa hautaan '(Puhuu Pierrelle joka murheellisena katselee Annettei kasvoja) Pierre anna Lenalle tuoli ja sammuta tuli ja istu kaamme kaikin odottamaan aa mun tuloa (Pierre asettaa tuolit kummalckin naiselle ruumiiden viereen sitten puhaltaa lyhdyn sammuksiin Huonetta valaisee rakettien välkkeet hämärästi ' Kaukaa kuuluu tykkien jyske ja hiljaisesti kuuluu herätys -signaalien puhallus) ' ('Esirippu laskee) Milloin on Toverittaren tilaajamäärä 1000 0? Uudistakaa tilauksenne ajoissa ettei lakkautus ta lehden lähettämises sä tule tapajitmnajmj © Kenkiä jotka tyydyttävät kaikkia J Jos haluatte sopivia kes- a täviä ja samalla aistikkaita KENKIÄ tulkaa katso- maan meidän jalkinevaras- 0 0 toamme Me voimme tyy- dyttä teitä 1 Bee Hive ASTORIA OREGON